Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivillä 2024 Aalto-yliopistossa pohdittiin aineistoja ja avoimen tieteen tulevaisuudennäkymiä.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 keräsivät Aalto-yliopiston Design Factoryyn avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijoita sekä aiheesta kiinnostuneita. Tapahtuman teemana oli We <3 Data ja järjestämässä mukana oli Aallon ja AVOTT-sihteeristön lisäksi VTT.
Maanantai 3.6.2024 huipentui opinnäytetöiden avoimuuden osalinjauksen julkaisuun sekä avoimen oppimisen palkintojen jakoon. Tiistai 4.6.2024 keskittyi asiantuntijatyöhön ja aineistoaiheisiin työpajoihin. Aurinko paistoi ja esitelmät jättivät jälkeensä inspiroituneen olon.
- Tutustu avoimen oppimisen palkinnonsaajiin
- Lue vuoden 2024 avoimen oppimisen vaikuttaja -palkinnonsaajan Anna Lindforsin haastattelu
Lopuksi julkistettiin myös talvipäivien osoite: tänä vuonna talvipäiviä vietetään Åbo Akademissa Turussa 3.–4.12. monikielisyyden merkeissä.
Vastuullinen tekoäly puhuttaa edelleen
Kesäpäivien maanantai alkoi Aallon tutkimuspalveluiden johtaja Ella Binghamin ja avoimen tieteen ja tutkimuksen pääsihteeriksi palanneen Henriikka Mustajoen tervetulosanoilla.
Ohjelma jatkui kahden tekoälyä käsittelevän esityksen muodossa. Aallon Pekka Marttinen kertoi, kuinka tekoälyä oli hyödynnetty terveydenhuollon tutkimuksessa esimerkiksi riskien ennustamisen ja rutiiniautomaation muodossa. Kehittyneiden tekoälymallien potentiaalin realisoitumista jarruttavat erityisesti tietosuojaan liittyvät juridiset kysymykset ja kiemurat.
VTT:n Anton Sigfrids jatkoi laajempia kehityskulkuja pohtivan puheenvuoron muodossa. Sigfrids peräänkuulutti tekoälymallien vastuullisuutta etiikan sekä sosiaalisen hyödyn näkökulmasta. Pelkät lait eivät riitä vastuullisen tekoälyn ajureiksi. Suositusten haasteena on yleisyys, jonka tulkitseminen omasta tilanteesta lähtöisin vie resursseja. Ihmisen rooli korostuu kielimallien yleistyessä, sillä kiire ja tarkkuus ovat vaativa yhdistelmä.
”Tsunami on vahva sana”
Nykymaailmassa erilaiset turvallisuusnäkökulmat voivat olla haaste tieteen avoimuudelle yleensä ja varsinkin datan avoimuudelle. On tärkeää varmistaa, että turvallisuuspuheesta ei tule kaavamaista veruketta avoimuuden rajoittamiselle, mutta yhtä lailla on tärkeä tiedostaa, että turvallisuus voi olla tärkeä osatekijä. Kesäpäivillä Aalto-yliopiston Sampo Kukkonen kertoi vientivalvonnasta ja kaksikäyttötuotteista eli tuotteista ja palveluista, jotka soveltuvat siviilikäytön lisäksi myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Aina ei ole itsestään selvää, tehdäänkö kaksikäyttötukimusta vai ei, ja asian tarkistaminen voi viedä aikaa.
Datasääntely laajemmin sai myös huomiota, kun Jutta Suksi VTT:ltä kertoi ryppäästä EU-säädöksiä, joista tärkeimmät ovat datahallintosäädös ja datalaki. Joskus puhutaan sääntelytsunamista, ja vaikka “tsunami on vahva sana”, jolla saattaa olla kielteisiä mielleyhtymiä, kokonaisuuden tavoitteena on mahdollistaa ja vahvistaa datan jakaminen.
Käyttötapauksia, tietoiskuja ja tuotoksia
Kesäpäivät tarjosivat myös laajan kattauksen käyttötapauksia ja datanhallintanäkökulmia, aina Johanna Laiho-Kauranteen välittämästä kansallisen DMP-konsortion ja Open Science Trails -hankkeen datanhallintasuunnitelmien edistämistyöstä Rupesh Vyasin esittelemiin datavisualisoinnin saloihin. Kiinnostavia näkökulmia erilaisiin aineistoihin sekä niiden avaamiseen ja hyödyntämiseen Aalto-yliopistossa tarjosivat myös Lahjoita puhetta -hanketta esitellyt Anssi Moisio sekä Daring Birth -projektin tuloksiin syventynyt Henni Tenhunen.
Perinteisiin AVOTT-koordinaation kuulumisiin kuului opinnäytetöiden avoimuuden osalinjauksen julkaiseminen. Linjaustyöryhmän toinen puheenjohtaja Tomi Rosti oli saapunut esittelemään osalinjausta ja sen tavoitetta: ”Kaikki vuodesta 2025 eteenpäin hyväksytyt opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla”. Keskeistä on, että “[k]aikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti”, kuten ensimmäisessä toimenpiteessä todetaan.
AVOTT-koordinaation piirissä on valmistunut myös muita tuotoksia. Osana Avoimen tieteen tietoiskuja AVOTT-sihteeristön Jonni Karlsson esitteli Kansalaistieteen tuki ja palvelut-työryhmän laatimaa Sinustako kansalaistieteilijä? -opasta ja Vuorovaikutus päätöksentekoon ja avoin hallinto -työryhmän Nina Nurmi kertoi Hyvän tietopohjan kriteereistä.
Tietoiskut tarjosivat myös katsauksen ajankohtaisiin hankkeisiin. Turun yliopiston Laura Niemi ja Outi Nurmela kertoivat avoimen tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuustyöstä ja Knowledge Rights 21 -ohjelman Suomen koordinaattori Pirjo Kangas avoimesta julkaisemisesta Euroopan tasolla järjestösektorin näkökulmasta. Tommi Siivonen Opetushallituksesta kertoi kuulumisia Avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi:stä. Heidi Laine CSC:ltä tarjosi katsauksen Research Data Alliance -yhteisön yleiskokouksen antiin ja kehotti yleisöä hakemaan osallistumistukea seuraavaan yleiskokoukseen Costa Ricassa.
Asiantuntijaryhmissä hyväksyttiin suosituksia ja perustettiin uusia työryhmiä
Toimintakulttuurin asiantuntijaryhmän kokouksessa hyväksyttiin maanantaina 3.6.2024 esitellyt uudet tuotokset: Hyvän tietopohjan kriteereitä sekä Sinustako kansalaistieteilijä? Aloittelijan opas. Uusia työryhmiä ei perustettu, mutta päätettiin aloittaa suunnittelu työryhmästä, joka pohtii tekoälyn huomioimista linjauskokonaisuuden päivitysprosessissa. Ryhmä voisi lisäksi tarjota vertaistukea sekä kanavan organisaatioiden omien ohjeiden vertailuun. Oppimisen asiantuntijaryhmässä taas puhututti Oppimateriaalien osalinjauksen päivittäminen.
Tutkimusaineistojen asiantuntijaryhmän kokous aloitettiin katsauksella datalinjauksen päivitystyöhön, jota oli työstetty myös aamupäivän kaikille avoimessa työpajassa. Linjauspäivitykselle päätettiin perustaa syksyllä toimintansa aloittava työryhmä. Seuraavaksi esiteltiin ja hyväksyttiin ohjeet arkaluontoisten tutkimusaineistojen käsittelylle sekä tutkimusaineistojen kuvailuille sekä kuultiin Palvelukatalogitietomalli- ja FinnARMAn Datakouluttajat-työryhmien kuulumiset. Lopuksi esiteltiin uutta Arkisto- ja museoaineistojen tietovirrat -työryhmää.
Julkaisemisen asiantuntijaryhmän kokouksessa Veli-Matti Karhulahti kertoi Jyväskylän yliopistossa toimivasta Rekisteröityjen tutkimusraporttien kansallisesta vertaisarviointikeskuksesta, eli RR-keskuksesta. Kokouksessa suunniteltiin syksyn toimintaa, ja asiantuntijaryhmä päätti ottaa mallia Toimintakulttuurin asiantuntijaryhmästä ja perustaa vertaistukiryhmän, johon voi matalalla kynnyksellä tuoda asioita yhdessä pohdittaviksi. Syksyllä kokoonnutaan myös valmistelemaan Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjauksen päivitystä.
Asiantuntijaryhmien kokousmuistiot:
Kuvat: Hanna-Mari Ylinen