Onko tässä mitään järkeä - pääsihteerin vastaus

Välillä on hyvä kysyä, onko tässä mitään järkeä. Siis avoimessa tieteessä ja sen edistämisessä. Kysymys on erityisen tärkeä erilaisissa nivelkohdissa ja silloin kun eteneminen tuntuu hitaalta, vaikealta tai turhauttavalta. 

AVOTT on taas kerran uuden äärellä. Linjaukset ovat pitkälti valmiita. Kaikkia yhdistäneen Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen päivitys on edessä ja rahoituskehyksen kiristyminen lisää jännitteitä kaiken uuden kehittämiseen. 

Kuinka voimme vastata kysymykseen siitä, onko tässä työssä mitään järkeä. Miksi me tätä teemme? Ainakin seuraavat kolme erilaista syytä on hyvä pitää mielessä, jos kysymys jää askarruttamaan. 

Kolme syytä avoimuuteen 

Ensimmäinen syy löytyy ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Pääsy tutkittuun tietoon on ihmisoikeus (artikla 27a) ja demokraattisen yhteiskunnan perusta. Jokaisella ihmisellä on oikeus päästä nauttimaan ja hyötymään tutkitusta tiedosta ja siten osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. 

Tiedon tuottajilla ja siitä huolehtivilla organisaatioilla on velvollisuus huolehtia tämän oikeuden toteutumisesta. Avoin tiede ja tutkimus tukee tämän ihmisoikeuden toteutumista. 

“Pääsy tutkittuun tietoon on ihmisoikeus ja ja demokraattisen yhteiskunnan perusta.” 

Toinen syy on tutkimuksen vaikuttavuus. Tässä pysähdymme pohtimaan miksi alunperinkään teemme tutkimusta. Jos tutkimuksella on tarkoitus lisätä ymmärrystä, osaamista tai muuttaa maailmaa, silloin sen pitää olla avoimesti saatavilla. Vain avoin tiede voi vaikuttaa. 

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus kasvaa, kun mahdollisimman moni pääsee tutkitun tiedon äärelle. Ja koska tutkittu tieto ei siirry yhteiskunnan käyttöön osmoosin avulla, tarvitaan avoimen tieteen ja tutkimuksen rakenteita, sopimuksia ja hyviä käytänteitä. 

“Tutkittu tieto ei siirry yhteiskunnan käyttöön osmoosin avulla.”

Kolmas syy löytyy, kun tarkastelemme tutkimusyhteisöä. Avoimet julkaisut, avoin data, avoimet ohjelmistot, avoimet oppimateriaalit ja kansalaisten sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa yhdessä tehtävä tutkimus lisäävät tutkimuksen mahdollisuuksia. Yhä useampi tutkija ympäri maailmaa pääsee hyödyntämään viimeisintä tutkimustietoa ja hyödyntämään muiden tekemää työtä. 

Yhdistelemällä erilaisia tuotoksia ja tutkimustapoja pääsemme rakentamaan myös täysin uudenlaista tutkimusta ja tarttumaan kysymyksiin uudella tavalla. Tutkittu tieto ei ainoastaan hyödy avoimuudesta vaan avoimuus on tieteen erottamaton arvo. 

Avoimuus on sivistyksen, yhteisten ratkaisujen sekä yhteiskunnan asialla

Palaan AVOTT-pääsihteeriksi kahden vuoden tauon jälkeen. Näiden vuosien aikana olen pohtinut avoimuuden merkitystä ja tehnyt töitä tiedonjulkistamisen edistämiseksi.Työ avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristössä näyttäytyy edelleen äärimmäisen tärkeänä ja olennaisena osana kaikkea, jolla rakennamme sivistystä, yhteisiä ratkaisuja sekä yhteiskuntaa, joka on kaikille turvallinen. On ilo olla taas mukana tässä työssä.  

Henriikka Mustajoki

Pääsihteeri, AVOTT

Kuva: TSV.