Koulutus on yksi avoimen tieteen ja tutkimusdatan hallinnan avainkysymyksistä. Tietoisuuden ja osaamistason kasvattaminen sekä tukihenkilöstön että tutkijoiden keskuudessa on välttämätöntä.
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden edistäminen edellyttää, että dataa osataan hallita koko tutkimusdatan elinkaaren ajan. Tämä heijastuu Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjauksessa, jossa strategiset periaatteet edellyttävät tutkijoilta kykyä hallita ja käyttää tutkimusaineistoa vastuullisesti. Periaatteissa mainitaan myös infrastruktuurien ja palveluiden saatavuus, ja myös niiden hyödyntäminen edellyttää osaamista niin tutkijoilta kuin muilta datan parissa työskenteleviltä.
Koulutus on näin ollen tärkeässä osassa Tutkimusdatan avoimuuden osalinjauksen tavoitteissa ja niiden edellyttämissä toimenpiteissä. Niissä korostuu, miten tärkeää on koulutuksella synnyttää osaamista koko tutkimusdatan elinkaaren tarpeisiin: toimenpiteet datanhallintasuunnitelmasta ja dokumentoinnista infrastruktuurien käyttöön ja datan lisensointiin edellyttävät opiskelijoiden, opinnäytetöiden ohjaajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan perehdyttämistä.
Linjauksessa korostuu myös moniammatillisen yhteistyön tarve koulutuksissa ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämisessä. Tutkimusyhteisöllä on tarpeen tunnistaa yhdessä, millaisia uusia asiantuntijarooleja tarvitaan jatkossa, sekä luoda näille rooleille tilaa ja urapolkuja tutkimusorganisaatioissa.
Kansainvälinen osaamisvaje
Tutkimuksessa käytettävän ja tuotettavan datan hallinta on sekoitus mahdollisuuksien hyödyntämistä ja riskien hallintaa, mikä vaatii jatkuvaa uusien taitojen oppimista ja kouluttamista. Tällä hetkellä hyvää datanhallintaa hankaloittaa muun muassa osaamisen hajaantuneisuus tutkimusorganisaatioissa, osaavien tukihenkilöiden vähäinen määrä, datatukihenkilöiden osaamisen puutteellinen määrittely ja etenemismahdollisuuksien epäselvyys. Myös koulutustarjonnan sirpaleisuus vaikeuttaa tilannetta. Datatuen täytyy itse kouluttautua voidakseen tukea ja kouluttaa opiskelijoita, tutkijoita ja organisaation johtoa.
Suomi ei ole ainoa maa, joka on havahtunut osaamisvajeeseen, vaan kouluttamisen tarve ja datatuen roolien muutos näkyy kansainvälisesti. Yksi EOSC:n strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman (SRIA, PDF) kolmesta tavoitteesta koskee avoimen tieteen käytäntöjä ja taitoja. Taitojen kouluttaminen ja niiden hallitsemisesta palkitseminen ovat tulevaisuudessa ”uusi normaali”. Uudet osaamisalueet, tehtävät ja ammattinimikkeet yleistyvät tukitehtävissä, ja tutkijoiden palkitseminen ja tunnistaminen kehittyvät niin, että muutkin tutkimustuotokset kuin julkaisut nähdään arvokkaina. Avoimen tieteen toimintaa arvostetaan uralla etenemisessä.
Strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma suosittelee rahoitusta, jonka avulla lisätään tietoisuutta avoimesta tieteestä, järjestetään koulutusta ja tarjotaan erityistukea. Jotta avoimen tieteen käytännöistä tulee ”uusi normaali”, tarvitaan resursseja muutokseen, joka ei tapahdu hetkessä. Esimerkkinä onnistuneesta muutoksesta pidetään Delftin teknillisen yliopiston (TU Delft) data steward -ohjelmaa, jossa data stewardien uusi ammattiryhmä tarjoaa tutkijoille tukea.
Muutamissa maissa on kansallisesti hahmotettu, mitä uusia rooleja ja tehtäviä avoin tiede ja datanhallinta vaativat. Olisiko Suomessakin aika seurata Alankomaiden ja Tanskan esimerkkiä uusien ammattiryhmien ja uusien tehtävien selkeyttämisessä ja suunnitella näiden ammattiryhmien kouluttamista kansallisesti?
Koulutustilanne Suomessa
Datatukihenkilöt opettelevat tehtävänsä itseopiskeluna, seuraamalla kokeneempia kollegoja sekä perehtymällä ja kokeilemalla. Onneksi tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan viime vuosina. Kansalliset aloitteet, Avoin tiede ja tutkimus -hanke ja Avoimen tieteen koordinaatio sekä sen kanssa yhteistyössä toimivat organisaatiot, kuten Tietoarkisto, CSC, Kansalliskirjasto ja tutkimusorganisaatiot, ovat tuottaneet koulutusmateriaaleja kouluttajille. Kansallisia ja kansainvälisiä materiaaleja hyödyntämällä tutkimusorganisaatiot ovat laatineet vastaavasti koulutusmateriaaleja omille opiskelijoilleen ja tutkijoilleen.
Tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän alla toimiva Datakoulutus-työryhmä on kerännyt tietoja tutkimus- ja palveluorganisaatioiden koulutustarjonnasta vuosien 2020 ja 2021 aikana (alustavat tulokset). Koulutuksia on tarjolla muun muassa seuraavissa aihepiireissä: yleinen koulutus, koulutusta aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen, tietosuoja tai -turvakoulutukset, datan säilytykseen liittyvät koulutukset sekä datan avaamiseen ja uudelleen käyttöön liittyvät koulutukset. Metadataan ja arkistointiin liittyviä koulutuksia tarjoavat erityisesti CSC ja Tietoarkisto. Varsinkin CSC:n tuottama seitsemänosainen tutoriaalivideosarja "Manage well and get preserved” on tervetullut lisä koulutustarjontaan.
Koulutustiedon keruu koulutuskatalogiin ei ole ollut ongelmatonta. Alalla ei ole vakiintunutta metadatastandardia, organisaatioita on haasteellista osallistaa tiedonkeruuseen, ja tietoa tulisi päivittää säännöllisesti, sillä koulutustarjonta kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Kansallinen koulutuskatalogi on kuitenkin vaivan arvoinen ponnistus, jotta kansallisten linjausten asettamiin tavoitteisiin päästään.
Teksti: Anne Sunikka (Aalto-yliopisto), Susanna Nykyri (Tampereen yliopisto), Seliina Päällysaho (Seinäjoen ammattikorkeakoulu).
Kuva: Unsplash/Dimitry Anikin
Tämä uutinen on osa Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjausta pohjustavaa sarjaa.
Uutissarjan aikaisemmat osat:
- Yhteiset rakenteet mahdollistavat tutkimusaineistojen avoimuuden
- Metsätieteissä halutaan nähdä sekä metsä että puut: tähtäimessä tutkimuksen avoimuus
- Tämän päivän tutkimusaineisto on huomisen kulttuuriperintöä
- Sensitiivisten aineistojen vastuullinen avaaminen
- Ratkaisuja epätyypillisen datan hallintaan tiedeinstituuteissa
Lue lisää
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
