Yhteiset rakenteet mahdollistavat tutkimusaineistojen avoimuuden

22.4.2021
Purjealuksen masto taivaanrantaa vasten. Vihreää purjetta laitetaan paikoilleen maston kärjessä..

Tutkijat ja tutkimusryhmät vastaavat tutkimusaineistojensa avaamisesta, mutta avoimuuden mahdollistavat tutkimusyhteisössä yhdessä luotavat rakenteet. Valmisteilla oleva Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus sanoittaa tavoitetason.

Uutissarjamme tutkimusaineistojen ja -datojen avoimuudesta esittelee avoimuuden mahdollisuuksia ja haasteita aina arkeologisista esineistöstä metsätieteiden inventointidatoihin. Vaikka aineistot ja niiden jakamiskäytännöt voivat olla hyvinkin erilaisia, lähtökohta on yhteinen: avaaminen edellyttää hyvää ja vastuullista aineistonhallintaa.

Tutkimusaineistojen avoimuudesta hyötyy sekä tutkimusyhteisö että muu yhteiskunta – resurssien jakaminen nopeuttaa tieteen kehitystä, ja tutkitun tiedon saattaminen niin päättäjien kuin kansalaisten käytettäväksi vahvistaa päätöksentekoa. Avoimuus myös lisää globaalia yhdenvertaisuutta, koska tutkimusaineistoja tarjotaan maailmanlaajuisesti tutkijoiden käyttöön.

Avoimen tieteen kevätpäivillä julkistettava Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden linjauksen ensimmäinen osalinjaus, Tutkimusdatan avoin saatavuus, vetää avoimuuden suuntaviivat suomalaiselle tutkimusyhteisölle. Yleisellä tasolla sen tavoitteena on tukea avoimen tieteen päämäärää ja lisätä tutkimuksen vapautta, mutta myös edistää tutkijan mahdollisuuksia jakaa ja hyödyntää tutkittua tietoa.

Vastuullinen avoimuus ei synny vahingossa

Hyvä ja vastuullinen datanhallinta kiteytyy periaatteeseen “niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä”. Kaikki, mikä voidaan avata ja jakaa tulee siis saattaa avoimesti saatavaksi, ja muu aineisto suojataan ja säilytetään turvallisesti. Vastuullinen aineistonhallinta edellyttää tutkimusaineistojen, tutkimusdatan ja metatietojen tietoturvallista, tietosuojan mukaista ja tutkimuseettisesti kestävää hallintaa.

Myös FAIR-periaatteilla on keskeinen rooli, kun puhutaan tutkimusdatan jatkokäytöstä. Tavoitteena on, että data ja sen kuvailutiedot ovat niin hyvin jäsenneltyjä, kuvattuja, tunnistein merkittyjä, lisensoituja ja turvallisesti tallennettuja, että ne ovat koneellisesti löydettäviä ja luettavia.

Vastuullinen avoimuus ei siis synny vahingossa, vaan se edellyttää päätöksiä ja sopimista jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa: Miten data ja muu aineisto järjestetään niin, että muut voivat hyötyä siitä? Miten ja missä aineistoa säilytetään? Miten tietosuojakysymykset huomioidaan?

Avoimuus on koko tutkimusyhteisön vastuu

Yksittäisellä tutkijalla tai tutkimusryhmällä on tärkeitä kysymyksiä ratkaistavanaan, mutta vastuu avoimuudesta kuuluu koko tutkimusyhteisölle. Jotta käytännön tutkimuksessa voitaisiin toimia vastuullisen datanhallinnan periaatteiden mukaisesti, taustalla täytyy olla infrastruktuureita, palveluita, osaamista ja kannustimia.

Tutkimusdatan avoimuuden osalinjauksessa vastuita kirjataan niin tutkimusorganisaatioille kuin rahoittajille ja muille tutkimusyhteisön toimijoille. Avoimuuden rakenteiden luominen ja ylläpitäminen vaatii kuitenkin resursseja, ja kuten Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa, juuri huoli resursseista nousi esiin kommenttikierroksella.  

Tutkimusorganisaatiot toimivat erilaisin edellytyksin ja suorittavat eri tehtäviä, ja linjauksessa on pyritty huomioimaaan erilaiset toimintaympäristöt. Keskiössä on yhteistyökuviot, niin organisaatioiden välillä kuin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Selkärankana aikataulu

Linjauksessa on haluttu pitää yllä kunnianhimoiset tavoitteet aineistonhallinnalle ja kiinnittää sillä huomiota organisaatioissa näiden palveluiden resurssointiin organisaatioiden omien palvelutarpeiden mukaisesti.

Linjauksen selkärankana kulkee siinä rakentuva aikataulu – jotta vuoden 2025 tavoitteisiin päästäisiin, on ryhdyttävä töihin jo vuonna 2021. Kommentointikierroksella palautetta tuli  runsaasti muun muassa osalinjauksen aikataulutukseen, joka koettiin haasteelliseksi toteuttamisen kannalta. Aikataulutuksen tavoitteena onkin saada asioita käynnistymään, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.

Saadun palautteen perusteella aikataulukysymyksiä ja aikataulutuksen suhdetta ympäristön muutokseen on tarkennettu. Useimmissa rahoitushakemuksissa edellytetään jo aineistonhallinnan suunnittelua, ja mikäli tutkimusaineistoja halutaan avata, tulee se ottaa huomioon jo aineistonhallinnan suunnittelussa. Vastaavasti tulevat lakimuutokset edellyttävät asioiden huomioimista jo vuonna 2021, mikä omalta osaltaan asettaa odotuksia linjauksen vaatimuksille.

Teksti: Hanna Lahdenperä, Avoimen tieteen koordinaatio; Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto, linjaustyöryhmän puheenjohtaja
Kuva: Unsplash/Ricardo Frantz

Tämä uutinen on osa Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjausta pohjustavaa sarjaa.

Uutissarjan aikaisemmat osat:

Lue lisää: