Sivut asiasanalla: "Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus"

Turun yliopiston datatieteen apulaisprofessori sukkuloi kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistääkseen tieteen avoimuutta. Avoimen tieteen käytännöt leviävät laskennallisista tieteistä yhä useampaan tieteenalaan.

Kuinka yksittäinen tutkija voi edistää avointa tiedettä ja tutkimusta? Päivitetty Usein kysytyt kysymykset -sivu antaa nyt suuntaviivoja myös tutkimusdatan ja -aineistojen osalta.

Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021.

Datanhallinnan tukipalvelut mielletään usein IT-palveluiksi, mutta tutkimuksen elinkaari, ja sen myötä datan elinkaari, kattaa monen alueen asiantuntijoita.

Koulutus on yksi avoimen tieteen ja tutkimusdatan hallinnan avainkysymyksistä. Tietoisuuden ja osaamistason kasvattaminen sekä tukihenkilöstön että tutkijoiden keskuudessa on välttämätöntä.

Tutkijat ja tutkimusryhmät vastaavat tutkimusaineistojensa avaamisesta, mutta avoimuuden mahdollistavat tutkimusyhteisössä yhdessä luotavat rakenteet. Valmisteilla oleva Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus sanoittaa tavoitetason.

Metsätieteissä aineistojen jakamisella on pitkät perinteet, mutta niiden avaaminen on vielä uutta. Haastattelimme Suomen Metsätieteellisen Seuran toiminnanjohtaja Pekka Nygreniä.

Kulttuuriperintöorganisaatiot kohtaavat erityisiä oikeudellisia ja eettisiä kysymyksiä saattaessaan tutkimusaineistoa avoimesti saatavaksi. Haastattelussa Kristina Linnovaara ja Jonas Lång, Svenska litteratursällskapet.

Sensitiivisten aineistojen avaaminen vaatii erityistä tarkkuutta, mutta se ei ole mahdotonta. Haastattelimme aiheesta Tietoarkiston tietoasiantuntija Annika Valarantaa.

Epätyypillisen ja monimuotoisen tutkimusdatan hallintaan ei ole ollut saatavilla helppokäyttöisiä kokonaisratkaisuja. Ratkaisuja erityisesti humanististen alojen aineistonhallintaan haettiin Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hankkeessa.