Kuinka yksittäinen tutkija voi edistää avointa tiedettä ja tutkimusta? Päivitetty Usein kysytyt kysymykset -sivu antaa nyt suuntaviivoja myös tutkimusdatan ja -aineistojen osalta.
Kansalliset avoimen tieteen linjaukset antavat tieteen ja tutkimuksen tekijöille sekä tutkimusorganisaatioille suunnan ja määrittelevät yhteiset strategiset periaatteet, tavoitteet sekä niiden toteutumista edistävät toimenpiteet. Toukokuussa 2021 julkaistun tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjauksen yhtenä kantavana teemana on hyvästä ja vastuullisesta datanhallinnasta huolehtiminen koko datan elinkaaren ajan.
Miten linjaukset sitten siirtyvät ylätasolta osaksi yksittäisen tutkijan arkea? Entä millä tavoin tutkija voi omalla panoksellaan edistää avointa tiedettä? Päivitetyltä Usein kysytyt kysymykset -sivulta löytyy nyt myös tutkimusdataan ja -aineistoihin liittyviä käytännön esimerkkejä.
Kaikki lähtee suunnittelusta
Hyvä datanhallinta alkaa jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa. Huolellisesti laadittu aineistonhallintasuunnitelma auttaa varmistamaan, että aineistoa käsitellään ja avataan vastuullisesti ja asianmukaisesti tutkimusprosessin jokaisessa vaiheessa ja vielä tutkimuksen päättymisen jälkeenkin.
Myös tutkimuksesta ja sen vaiheista viestiminen on tärkeää sen läpinäkyvyyden ja saavutettavuuden kannalta. Millaiset tahot saattaisivat olla tutkimuksesta tai sen tuloksista kiinnostuneita? Kansalaistiede ja joukkoistaminen voivat myös olla hyviä apukeinoja niin suunnittelutyössä kuin itse tutkimusvaiheessakin.
Käytä muiden tekemää ja jaa omaa
Monilla tieteenaloilla tutkimusaineistot kerätään tai koostetaan itse. Tällaisten aineistojen ja tutkimuksessa syntyneiden tuotosten, esimerkiksi datan tai menetelmien, jakamista ja avointa tallentamista kannattaa harkita siltä osin kuin se on tutkimuseettisesti tai lainsäädännöllisesti mahdollista.
Asianmukaiset kuvailutiedot sekä erilaiset avoimet alustat, lisenssit, lähdekoodit ja standardit parantavat aineistojen ja datan jatkokäyttömahdollisuuksia. Lisäksi niiden saavutettavuutta on mahdollista lisätä vaikkapa pysyvillä tunnisteilla. Muiden tuottamien valmiiden aineistojen hyödyntäminen voi myös olla toimiva ratkaisu, sillä se säästää aikaa ja usein jo muutenkin valmiiksi rajallisia resursseja.
Yksin, mutta yhdessä
Tutkija voi edistää avoimuutta myös osana organisaatiotaan sekä laajempaa tutkimusyhteisöä. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksen rahoittajien tai oman alan voimassaolevat käytännöt ja vaatimukset saattavat vaikuttaa kulloinkin käytettävissä oleviin mahdollisuuksiin.
Tutkijan kannattaa seurata avoimen tieteen ohjeistuksia ja hankkia lisätietoja esimerkiksi saatavilla olevien koulutusten kautta. Monilla tutkimusorganisaatioilla on tukipalveluja tai -verkostoja, joiden puoleen voi kääntyä ja joille voi esittää ehdotuksia tai pyyntöjä palvelutarpeista. Omaa osaamistaan voi myös jakaa eteenpäin ohjaamalla ja opastamalla opiskelijoita tai työtovereita avoimen tieteen hyviin käytäntöihin tai osallistumalla kansallisen avoimen tieteen koordinaation asiantuntija- sekä työryhmätoimintaan.
Tutustu tutkijoille suunnattuihin käytännön keinoihin ja toimintatapoihin tarkemmin Usein kysytyt kysymykset -sivulla! Katso myös informaatiotutkimuksen yliopistonlehtori ja tutkija Heidi Enwaldin (OY) tutkimusdatan avoimuuden linjausta käsittelevä videotallenne Avoimen tieteen kevätpäiviltä.
Teksti: Elina Suominen / Avoimen tieteen koordinaatio
Kuva: Eleventh Wave / Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
