Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimuuden ensimmäinen osalinjaus julkaistiin Avoimen tieteen kevätpäivillä 2021.
Osalinjaus tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta on suomalaisen tutkimusyhteisön yhteinen suunnannäyttäjä, joka määrittelee tavoitteet ja periaatteet datan avoimen saatavuuden tavoittelulle. Osalinjauksen yhteydessä hyväksyttiin myös kokonaislinjauksen johdanto ja kolme periaatetta. Vuonna 2022 linjausta täydennetään tutkimusmenetelmien avoimuutta käsittelevällä osalinjauksella.
Vastuullisuus ja FAIR-periaatteet
Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjaus asettaa päämääräksi, että aineistot ja -menetelmät ovat niin avoimia kuin mahdollista ja niin suljettuja kuin välttämätöntä. Aineistoja hallitaan tarkoituksenmukaisesti FAIR-periaatteiden toteuttamista tavoitellen, ja tutkimusmenetelmät ja -aineistot tunnistetaan itsenäisiksi tutkimustuotoksiksi.
Linjaus koostuu strategisista periaatteista sekä ensimmäisestä osalinjauksesta, jossa määritellään tavoitteita ja toimenpiteitä tutkimusdatan avoimuuden edistämiseksi. Strategisissa periaatteissa määritellään yleiset reunaehdot tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden tavoittelulle.
Ensimmäinen periaate painottaa vastuullisuutta tutkimusaineistojen ja -menetelmien hallinnassa, avaamisessa ja käytössä. Toisen periaatteen fokus on tämän mahdollistaminen, eli infrastruktuurien ja palveluiden asettaminen tutkijoiden käyttöön ja niiden kehittäminen heidän tarpeet huomioiden. Kolmas periaate painottaa vastuullista aineistonhallintaa ja sen edistämistä tutkijan työssä sekä näistä meritoitumista.
Hyvää datanhallintaa koko elinkaaren ajan
Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaus määrittelee, mitä tavoitteita suomalainen tutkimusyhteisö lähtee toteuttamaan vuoteen 2025 mennessä ja mitä toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää eri toimijoilta. Ensimmäinen tavoite on, että kaikille aloittaville tutkimus- ja kehittämisprojekteille laaditaan datanhallintasuunnitelmat, joissa on huomioitu eri tieteenalojen tarpeita ja tutkimusdatan elinkaaren vaiheet. Toinen tavoite liittyy tutkimusorganisaatioiden toimintamalleihin, joiden avulla tutkimusdatan käyttöön liittyvät oikeudet, ehdot ja lisenssit voidaan sopia selkeästi kaikkien tutkimustyöhön osallistuvien kesken.
Kolmas ja neljäs tavoite keskittyy tutkimusdatan elinkaareen määrittelemällä tavoitetasot tutkimusdatan dokumentoinnille ja hyvän datanhallinnan kannalta asianmukaiselle tallennus- tai säilytysratkaisuille, infrastruktuureille ja palveluille. Tavoitteet tukevat tutkimusdatan avaamista, jatkokäyttöä, löydettävyyttä, yhteentoimivuutta ja saatavuutta.
Viidennessä ja viimeisessä tavoitteessa käsitellään asiantuntijuutta ja moniammatillista yhteistyötä ja näiden hyödyntämistä koulutusten, osaamisen ja tarvittavien datanhallinnan palveluiden kehittämiseksi. Keskeistä tässä on, että toimintamallia ei rajoiteta avattavaan tutkimusdataan, vaan hyvä datanhallinnan kokonaisuus edellyttää koko elinkaaren hallintaa lopputuloksesta riippumatta.
Kuva: Pexels/Pixabay