Leo Lahti – avoimen tieteen aktivisti

16.1.2023
Leo Lahti.

Turun yliopiston datatieteen apulaisprofessori sukkuloi kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistääkseen tieteen avoimuutta. Avoimen tieteen käytännöt leviävät laskennallisista tieteistä yhä useampaan tieteenalaan.

Kun Leo Lahti käveli ensimmäisenä koulupäivänä kouluun, hän kysyi äidiltään, ollaanko me nyt menossa yliopistoon. Itku tuli, kun hän kuuli olevansa matkalla peruskouluun. Turun yliopistossa, viiden minuutin kävelymatkan päässä lapsuudenkodista, työskenteli sukulaisia, joten se tuntui luontevalta opinahjolta uteliaalle pojalle. Mieli tyyntyi äidin kerrottua, missä järjestyksessä kouluja käydään.

Yliopistoon vuonna 1979 syntynyt turkulaispoika lopulta päätyi. Lahti jätti kotikaupunkinsa lukion jälkeen ja aloitti laskennallisten tieteiden opinnot Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa, nykyisessä Aalto-yliopistossa. Parikymmentä vuotta hän opiskeli ja teki tutkimusta Suomessa ja maailmalla, muun muassa Belgiassa, Alankomaissa, Englannissa ja Intiassa. Nelisen vuotta sitten hän palasi kotikonnuilleen ja asettui lapsuudesta tutun viiden minuutin kävelymatkan päähän uudesta työpaikastaan, Turun yliopiston Tietotekniikan laitoksesta, jossa hän toimii datatieteen apulaisprofessorina. Tien päälle ei ole aina pakko lähteä, sillä yhteydet kotimaiseen ja ulkomaiseen tiedemaailmaan hoituvat tehokkaasti verkostojen kautta.

Lahti, 43, toimii aktiivisesti lukuisissa työryhmissä ja verkostoissa, joiden yhteinen nimittäjä on avoin tiede. Se, mikä on avoimen tieteen ja tutkimuksen saralla monelle vielä uutta, on ollut elimellinen osa laskennallisista biotieteistä väitelleen Lahden tutkijanuraa alusta lähtien.

– Monet avoimessa tieteessä sovellettavat nykykäytännöt, esimerkiksi avoin lähdekoodi ja preprinttien julkaiseminen, olivat arkipäivää laskennallisissa tieteissä jo 1990-luvulla, jolloin aloitin opinnot ja tulin täysi-ikäiseksi. Näin jo varhain avoimen tieteen edut ja innostuin, Lahti kertoo.

Yksi Lahden silmät avannut kokemus ajoittui 2000-luvun alkuun. Tiedelehtien perinteinen tekotapa murtui, kun tiedelehtien julkaiseminen avoimesti open access -julkaisuina yleistyi. Toinen merkkipaalu on liittynyt avoimen lähdekoodin ja niin sanottujen avointen työvirtojen merkityksen kasvuun. Työvirrat tarkoittavat datan monivaiheista jalostamista tiedoksi.

Algoritmisia tekoälymenetelmiä kehittävä menetelmätutkija on vaikuttunut nähdessään, miten nopeasti tieteelliset tutkimusmenetelmät kehittyvät ja laajenevat uusille tieteenaloille, kun ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä ja kehitettävissä. Muutokselle on tilausta, sillä data on entistä monimutkaisempaa ja algoritmien läpinäkyvyyden varmistaminen entistä vaikeampaa.

Tieteen avoimuutta on mahdollisuus laajentaa monin tavoin, Lahti sanoo. Aikaisemmin tutkimusjärjestelmä on perustunut tieteellisten artikkelien julkaisuun, mutta nykyään voidaan jakaa tehokkaasti muitakin tutkimustuotoksia, esimerkiksi dataa, algoritmeja, tutkimusinfrastruktuureja ja koulutusmateriaaleja. Julkinen kommunikaatio, johon tiede on aina perustunut, ulottuu siten aiempaa syvemmälle tiedeyhteisöön. Lahden mukaan tarvitaan kuitenkin iso systeeminen muutos, jotta tieteen tekemisen rakenteet tukisivat käynnissä olevaa kehitystä. 

Leo Lahti.
Datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti on menetelmätutkija. Hän sai kansallisen Avoimen tieteen palkinnon vuonna 2021.

Avoin tiede on yhteisöllistä ja verkostoitunutta

Avoimeen tieteeseen liittyy vahva yhteisöllisen tekemisen kulttuuri. Se on avannut Leo Lahdelle ovia paikallisissa, kansallisissa sekä kansainvälisissä yhteisöissä. Tiedonvaihto hoituu pitkälti verkossa, joten Turusta ei todellakaan tarvitse liikahtaa välttämättä minnekään. Lahti toimii muun muassa tutkijajäsenenä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa ohjausryhmässä.

– Vedän myös sen alaisuudessa toimivaa työryhmää, joka valmistelee kansallista linjausta tutkimusmenetelmien ja infrastruktuurien avoimuudesta. Tarvitsemme paitsi avointa dataa, myös menetelmiä, joiden avulla dataa voidaan tulkita. Työn pitäisi valmistua alkuvuonna.

Muita vaikuttamisen paikkoja ovat International Science Councilin (ISC) alaisuudessa toimiva Committee on Data (CODATA), Open Knowledge Finland ry (OKFI) sekä Bioconductor. Jälkimmäinen on laskennalliseen biotieteeseen erikoistunut maailmanlaajuinen ohjelmistoprojekti. Sen kautta Lahti on julkaissut omia tutkimusmenetelmiään ja luonut vahvan yhteyden kansainvälisen avoimen tieteen kehittäjäverkostoon.

– Mitä paremmin Suomi kytkeytyy maailmanlaajuiseen tieteelliseen keskusteluun, sitä parempaa tutkimus Suomessa on. Avoin tiede avaa uusia mahdollisuuksia olla aktiivinen toimija kansainvälisissä tiedeyhteisöissä, Lahti toteaa.

Leo Lahti selaa kirjaa.
Leo Lahti lukee mielellään monenlaista kirjallisuutta. Turun yliopiston Quantumin kirjastossa hän lehteilee Andreas Cellarusin teosta The Finest Atlas of the Heavens.

Tietopyynnöt rakentavat yhteiskunnallista keskustelua

Tietoon pohjaava päätöksenteko muuttuu digitalisaation ja teknologian kehittymisen myötä yhä vaativammaksi. Miten varmistaa se, että tieto on läpinäkyvää ja luotettavaa?

Lahti on kantanut kortensa kekoon osallistumalla laajaa yhteiskunnallista huomiota herättäneisiin tietopyyntöihin, jotka hän teki yhdessä OKFI:n kanssa. Ensimmäinen tietopyyntö vuodelta 2014 liittyi tilausmaksuihin, joita suomalaiset yliopistokirjastot suorittivat kansainvälisille tiedejulkaisuille. Maksut kohosivat, ja yliopistojen maksuvalmius heikkeni. Maksujen suuruutta ei tiennyt kukaan.

– Me taas tiesimme, että julkisuuslain perusteella viranomaisten tekemät hankinnat ovat julkista tietoa. Pyysimme hintatietoja Aalto-yliopistolta. Se kieltäytyi. Lopulta kurssi kääntyi, ja huomattiin, että oli yliopistojenkin etu, että tiedot ovat julkisia.

Tietopyynnön seurauksena Suomi nousi maailman kärkeen kustantajahintojen avoimuudessa. Seuraava tietopyyntö vuodelta 2020 liittyi koronapandemiaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoi julkaista asiantuntijoiden laatimia epidemiaskenaarioita. Lahti kollegoineen päätteli, että laskelmien pohjana olevien algoritmien pitäisi olla avoimia.

– Mietimme, mitä ovat nämä asiantuntijoiden tekemät laskelmat, joilla julkisia päätöksiä perustellaan. Sisältyvätkö ne julkisuuslain piiriin?

OKFI:n tekemä tietopyyntö eteni, ja monen asian summana THL julkaisi lopulta laskelmien lähdekoodit. Prosessissa ei ollut Lahden mielestä kyse viranomaisten ja avoimen datan aktiivien välinen vastakkainasettelu, vaan demokratiaa edistävä yhteiskunnallinen keskustelu. Avoimen tieteen edistäjät uskovat, että tiedon läpinäkyvyyden merkitys korostuu entisestään, kun viranomaistoimintaan liittyviä päätöksiä automatisoidaan. Jos asiantuntijavalmistelut ovat suljettuja ja salattuja, se voi heikentää tiedon kattavuutta ja laatua.

“Avoimuus on tärkeä tapa varmentaa, että luottamus tietoon kehittyy ja säilyy.”

– Kun sekä tutkimustieto että päätöksentekoon liittyvä asiantuntijatieto ovat avointa, kansalaisten luottamus tiedon laatuun on paremmalla pohjalla verrattuna siihen, että työtä tekee vain yksittäinen asiantuntijataho julkisuudelta piilossa. Julkinen luottamus tietoon on perusta sille, että yhteiskuntamme toimii, Lahti perustelee.

Mitä laadukkaampaa ja avoimempaa tietoa päätöksentekijöillä on saatavilla, sitä paremmin he pystyvät perustelemaan päätökset. Avoimuus on tärkeä tapa varmentaa, että luottamus tietoon kehittyy ja säilyy.

Leo Lahti.
– Minulla on tutkijan identiteetti, ja tutkimus on minulle elämäntapa, sanoo Turun yliopiston datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti.

KEITÄ IHAILET, LEO LAHTI?

Avoimen tieteen verkostoja ja yhteisöjä, joissa työ perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen ja omaan innostukseen viedä asioita eteenpäin.

MISSÄ VIIHDYT?

Luonnossa ja kontakti-improvisaation parissa. Rauhallisessa Turussa, jossa on hyvä asua ja tehdä tutkimusta. Joka paikkaan pääsee kävellen, luonto ja urheilumahdollisuudet ovat lähellä, samoin upea saaristo.

MITÄ ARVOSTAT?

Suvaitsevaisuutta ja uteliaisuutta erilaisia arvoja ja maailmankatsomuksia kohtaan. Olin 20-vuotiaana vapaaehtoistöissä Intian maaseudulla ja opiskeluaikoina järjestötoiminnassa, mm. perustamassa Amnesty Internationalin paikallisryhmää Otaniemeen.

 MIKÄ KIINNOSTAA SINUA JUURI NYT?

Avoimen tieteen rajat. Pääsen hahmottamaan niitä konkreettisesti Turun yliopistossa tutkimuseettisessä toimikunnassa sekä julkisuuslain ajantasaistamista valmistelevassa, oikeusministeriön vetämässä työryhmässä.

Avoin tiede yhdistää artikkelisarjassa tutustutaan avoimen tieteen aiheisiin ja tekijöihin.

Teksti: Helen Partti                              Kuvat: Liisa Takala

Sinua saattaisi kiinnostaa myös