Miksi juuri minun pitäisi harjoittaa avointa tiedettä, kysyy moni tutkija. Avoimen julkaisemisen ja rinnakkaisjulkaisemisen osaaja tietää vastauksen. LUT-tiedekirjaston tietoasiantuntija haluaisi sujuvoittaa avoimuutta entisestään.
Ilkka Nokelainen, 37, on tottunut toimimaan yliopistollisissa kulisseissa osana tiedekirjaston tiimiä. Tosiasiassa hän on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut tietoasiantuntija, joka sukkuloi tottuneesti avoimen tieteen eturintamassa.
Toukokuussa Nokelainen matkusti kotikaupungistaan Lappeenrannasta Helsinkiin osallistuakseen Kansalliskirjaston julkaisuarkistopalveluiden yhteistyöryhmän kokoukseen. Hän edusti LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistä tiedekirjastoa, jonka kampukset sijaitsevat Lappeenrannassa ja Lahdessa. Nokelainen astui yhteiskirjaston riveihin vuonna 2015.
Avoin julkaiseminen oli LUT-yliopistosta valmistuneelle tietotekniikan diplomi-insinöörille uran alussa ”aika tuore juttu”. Sitä se ei ole enää. Kun nyt tutkija tai yliopiston opettaja kysyy tiedekirjaston tukitiimiltä, miksi hänen pitäisi irrottaa arvokasta aikaansa avoimelle tieteelle, Nokelainen osaa antaa pitkän rimpsun perusteluja. Avoimuus edistää tutkimuksen luotettavuutta ja laatua. Se kasvattaa tutkijan ja organisaation mainetta ja tunnettuutta. Se tuottaa viittauksia. Se vauhdittaa tieteessä käytävää vuoropuhelua.
– Itselläni on tärkeä rooli siinä, että tutkijat pystyvät tekemään työtään mahdollisimman hyvin. Heidän pitää muun muassa tutkia, hakea rahoitusta ja opettaa. Se, minkä me tukitiimissä pystymme tekemään heidän työnsä helpottamiseksi, kannattaa tehdä. Olen tiedonvälittäjä, Nokelainen kiteyttää.
Tietoasiantuntija Ilkka Nokelainen palvelee Lappeenrannan LUT-tiedekirjastossa sekä LUT-yliopistoa että LAB-ammattikorkeakoulua.
Lappeenrannassa ja Lahdessa avoimen tieteen kysymykset on ohjattu tiedekirjaston tutkimuksen ja julkaisemisen palveluihin, researchportal@lut.fi- ja openscience@lut.fi-osoitteisiin. Yhteydenottoja tulee sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta.
– On paljon helpompaa, jos organisaatiossa yksi taho tietää avoimen tieteen käytännöistä kuin että jokainen tutkija alkaisi yksin selvittää, miten asiat kannattaisi tehdä.
Nokelaisen tiimi palvelee sekä yliopiston opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia että ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja opettajia. Edelliset julkaisevat pääsääntöisesti tieteellisissä, jälkimmäiset ammatillisissa julkaisuissa. Julkaisukäytännöissä on hienoisia järjestelmäeroja, mutta tavoitteet ovat samat: tutkimuksellisen ja ammatillisen työskentelyn hedelmien jakaminen mahdollisimman laajoille yleisöille.
Käsityön määrää vähennettävä
Avoimuus pitäisi olla Nokelaisen mielestä niin olennainen ja luonnollinen osa tieteen tekemistä, ettei sitä tarvitsisi erikseen miettiä tai muistaa. Johdon strategioihin tieteen avoimuus on kirjattu, mutta käytännön tasolla tehtävää riittää.
– Avoimen tieteen toimintakulttuurin juurruttaminen organisaatioon on vielä kesken. On tietenkin paljon ihmisiä, jotka ymmärtävät avoimen julkaisemisen ja tutkimusaineistojen hallinnan tärkeyden, mutta tutkijat vaihtuvat, eivätkä käytännöt siirry välttämättä tutkijalta toiselle. Siksi on hyvä, että olen itse perillä esimerkiksi rahoittajien ja julkaisijoiden esittämistä vaatimuksista.
Niin sanonut saalistajajulkaisut voivat pahimmillaan pilata tutkijan maineen, jos hän julkaisee niissä. Tietoasiantuntija Ilkka Nokelainen auttaa erottamaan jyvät akanoista.
Tiedekirjaston tutkimuksen ja julkaisemisen palvelut vastaavat tutkijoiden suoriin kysymyksiin ja laativat lisäksi ohjeita esimerkiksi rinnakkaisjulkaisemiseen. Julkaisutietojen kirjaaminen on joskus aikamoista näpyttelyä, mikä tuskastuttaa Nokelaista. Hän haluaisi kehittää järjestelmiä niin, että tietojen manuaalinen kopiointi kentästä A kenttään B vähenisi ja työaikaa vapautuisi turhauttavan käsityön sijaan avoimen toimintakulttuurin kehittämiseen. Parantamisen varaa on myös tiedonkulussa ja viestinnässä.
– Meidän täytyy tietää käyttäjien tarpeet ja tehdä tukipalvelut mahdollisimman saavutettaviksi ja luontevaksi osaksi muuta tekemistä. Ihmisten pitäisi miettiä avoimuutta tutkimuksen jokaisessa vaiheessa proaktiivisesti, eikä vain niin, että he vastaavat rahoittajien ja julkaisijoiden tarpeisiin.
Rinnakkaisjulkaiseminen avaa tutkimusjulkaisun
Tietoasiantuntijauran alussa open access -julkaiseminen vaati Nokelaiselta uuden opettelua ja vähittäistä ujuttautumista monimutkaiseen tieteellisen julkaiseminen labyrinttiin. Pikkuhiljaa käytännöt ovat tulleet tutuiksi, ja tänä päivänä Nokelainen pystyy jo kehittämään tieteen avoimuutta.
– Minulla on aistit auki eri suuntiin. Kuuntelen, millaisia tarpeita tutkijoilla ja opettajilla on ja millaisia vaatimuksia tulee rahoittajilta ja kustantajilta.
Hän tuntee ylpeyttä, jos LUTin tutkijan tai LABin opiskelijan artikkeli julkaistaan laadukkaassa journaalissa ja tutkimus niittää mainetta tiedemaailmassa.
– Tutkija haluaa julkaisulleen näkyvyyttä ja viittauksia, joten julkaisukanavalla on iso merkitys. Mitä laadukkaammassa lehdessä tutkimus julkaistaan, sitä enemmän sillä on lukijoita. Tällaiset lehdet eivät ole kuitenkaan aina avoimia, ja niissä julkaiseminen voi olla hyvin kallista. Pitää taiteilla avoimuuden, näkyvyyden ja meritoitumisen välillä.
Rinnakkaisjulkaiseminen on monelle varteenotettava keino lisätä julkaisun avoimuutta. Rinnakkaisjulkaiseminen on ilmaista ja sopii muun muassa silloin, kun kalliisiin julkaisumaksuihin ei ole varaa.
Käytännössä tutkijat valitsevat omat julkaisukanavansa, ja kun julkaisu on ilmestymässä, he ottavat yhteyttä tiedekirjaston tutkimuksen ja julkaisemisen palveluihin, esimerkiksi Nokelaiseen, joka auttaa rinnakkaisjulkaisuun liittyvissä käytännön toimissa. Tietoasiantuntija selvittää, millaisia ehtoja ensisijainen julkaisija on rinnakkaisjulkaisemiselle asettanut: mitä tekstiversiota on käytettävä ja liittyykö julkaisuun esimerkiksi julkaisuviive. Monet tutkimusrahoittajat, esimerkiksi Suomen Akatemia, vaativat, että julkisin varoin rahoitettu tutkimus saatetaan avoimeksi heti, kun taas tiedekustantajat saattavat asettaa rinnakkaisjulkaisulle kahden vuoden embargon. Ehdoissa vallitsevat ristiriidat tulevat hallituksen käsittelyyn tekijänoikeuslain seuraavassa käsittelyssä. Mahdollisesti asia nousee keskusteluun myös Kansalliskirjaston kokouksessa, jonne Nokelainen siirtyy seuraavaksi.
– Avoimen tieteen parissa toimii paljon samanhenkisiä ihmisiä, ja yhteistyötä on tosi helppo tehdä. Jakamisen kulttuuri on hyvä, sanoo Ilkka Nokelainen. Hänet kuvattiin Kansalliskirjastossa.
ILKKA NOKELAINEN, MITÄ IHAILET?
Periksiantamattomuutta ja ammattilaisia, jotka ovat valmiita hyödyntämään omaa osaamistaan toisten hyväksi.
MISSÄ VIIHDYT?
Perheen parissa avovaimon ja pikkuisen Hilla-tyttären kanssa. Viihdyn myös pyöränsatulassa ja kiekkokatsomossa.
MITÄ ARVOSTAT?
Avoimuutta, rehellisyyttä ja ystävällisyyttä. On helpompi toimia, kun ollaan ystävällisiä ja rehellisiä.
MIKÄ KIINNOSTAA SINUA JUURI NYT?
Pyöräilykauden avaus ja vauvan kehitys. On hauska katsoa, mitä vauvalle tapahtuu minäkin viikkona.
Teksti Helen Partti Kuvat Liisa Takala
Avoin tiede yhdistää artikkelisarjassa tutustutaan avoimen tieteen aiheisiin ja tekijöihin. Aiemmin ilmestyneet osat:
Leo Lahti – avoimen tieteen aktivisti
Tarmo Toikkanen – avoimen oppimisen lähettiläs
Ari Asmi – tieteidenvälisen avoimuuden edistäjä
Katja Hilska-Keinänen – tiedonkäytön ja tutkijoiden sparraaja
Aki Arkiomaa – laadukkaan lintutiedon portinvartija
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
