Kovatasoiset ornitologit ja tuhannet suomalaiset harrastajat tuottavat monipuolista tietoa linnuista etelästä pohjoiseen. BirdLife Suomi välittää tiedon kaikkien ulottuville jalostetussa muodossa.
Helsinkiläinen Aki Arkiomaa toimi nuoruudessaan samalla tavalla kuin lukuisat muut lintuharrastajat. Hän matkusti toukokuussa koulukavereidensa kanssa ulkosaaristoon seuraamaan lintujen kevätmuuttoa teltta ja kiikari mukanaan. Osasikohan hän silloin kuvitella luotsaavansa aikamiehenä Suomen 30 lintuyhdistyksen keskusjärjestöä ja vaikuttavansa omalla asiantuntijuudellaan ilmastonmuutoksen ja lajikadon hillintään?
Keväällä 2023 BirdLife Suomen toiminnanjohtaja tarkkaili lintuja kotikulmillaan Herttoniemessä kiikarin ja kaukoputken linssien läpi. Tiirailu kannatti, sillä taivaalle ilmestyi harvinainen näky, merikotka.
Suomi on ornitologian suurmaa, Arkiomaa toteaa. Kärkiasema on pitkälti asiantuntevien ornitologien sekä intohimoisten lintuharrastajien vuosikymmeniä kestäneen tutkimus- ja havainnointityön ansiota. BirdLife Suomi kantaa kortensa yhteiseen kekoon tasokkaan lintutiedon tuottajana.
– Suomi on pitkä ja harvaanasuttu maa, mutta siitä huolimatta onnistumme masinoimaan useita tuhansia hyvätasoisia lintuharrastajia hankkimaan tietoa linnuista.
Aki Arkiomaan johtama BirdLife Suomi tekee tiivistä yhteistyötä kansainvälisen BirdLife International -kattojärjestön kanssa.
Parhaillaan Suomessa on meneillään Lintuatlas-hanke, joka kerää vuosina 2022–2025 lintujen pesimätietoa eteläisimmästä niemenkärjestä pohjoisimpaan kolkkaan. Tiedon keruuta varten maa on jaettu niin sanottuihin atlasruutuihin, joita on yli 3 800. BirdLife Suomen ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomuksen johtama tiedehanke toteutetaan nyt neljännen kerran. Siihen voi osallistua kuka tahansa.
– Aika harva maa pystyy samaan, Arkiomaa kehaisee.
Lintutieto on avointa ja kaikkien saatavilla
Kansalaistieteellä on ornitologiassa keskeinen rooli. Yksittäisten ihmisten keräämä ajantasainen data antaa tutkijoille viitteitä luonnossa tapahtuvista ilmiöistä. Moni lintuentusiasti kirjaa lintuhavaintonsa kaikille avoimeen tiira.fi-järjestelmään.
– Tiira-havaintojen kautta saamme tietoa esimerkiksi valkoposkihanhien esiintymisistä ja muuttokäyttäytymisestä. Kun hanhien aiheuttamat satovahingot nousivat keskusteluun, osoitimme hanhien esiintymisalueet. Niiden läheisyyteen perustettiin hanhipeltoja, joilla linnut pystyivät ruokailemaan ja lepäämään, ennen kuin ne jatkoivat matkaa eteenpäin.
BirdLife Suomi on siis kerännyt tietoa, osallistunut tiedon hyödyntämiseen ja etsinyt yhteiskunnallisesti ja lainsäädännöllisesti hyviä ratkaisuja edistääkseen lintujen hyvinvointia ja minimoidakseen viljelijöille koituvia haittoja.
Tiira-palveluun on kirjattu noin 27 miljoonaa havaintoa, ja uusia havaintoja syntyy vuosittain pari miljoonaa. Sivuston ylläpitäjät tarkastavat dataa ja poistavat siitä virheitä, esimerkiksi vääräksi osoittautuneita lajimäärityksiä.
– Tiirassa on harrastajien omaa dataa, ja he haluavat pitää siitä hyvää huolta. Jos se olisi valtion dataa, siitä ei oltaisi niin innostuneita, Arkiomaa selventää.
Tiedon luotettavuus on keskeinen syy käyttää järjestelmää ja pysyä sille uskollisena.
Laaja julkaisuvalikoima palvelee tutkijoita ja harrastajia
BirdLife Suomi ry tuottaa ja jalostaa lintutietoa monenlaisiin julkaisuihin sekä sosiaaliseen mediaan. 27 000 jäsenen ja tukijan yhdistys julkaisee Linnut-aikakauslehteä ja BirdLife-tiedotuslehteä. Tieteentekemisen kovaa ydintä edustaa vuodesta 1924 ilmestynyt tieteellinen aikakausjulkaisu Ornis Fennica, joka on yhdistyksen edeltäjän Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen peruja.
– Ornis Fennicassa toteutuu tieteen avoimuus, sillä kaikkien artikkeleiden data on dokumentoitavissa. Julkaiseminen on tutkijoille ilmaista. Heidän on helppo saada siinä tutkimuksensa julkaistua. Avoimuus toteutuu maksimaalisesti, sillä julkaisu leviää verkossa hyvin ja maksutta, Arkiomaa hehkuttaa.
Suomalaiset keräävät lajihavaintoja BirdLife Suomen järjestämissä tapahtumissa, kuten pönttö- ja pihabongauksessa. Aki Arkiomaa havainnoi lintuja omassa lähimetsässään Helsingin Herttoniemessä.
Ornitologialla on tieteenalana Suomessa pitkät perinteet, mikä näkyy muun muassa Ornis Fennican kansainvälisessä arvostuksessa. Neljästi vuodessa ilmestyvä julkaisu rankattiin ornitologisissa julkaisusarjoissa pitkään kymmenen parhaan joukkoon.
Tutkimuksellinen ote heijastuu laajalti harrastajakenttään. Se näkyy toimintatavoissa ja havaintoihin kohdistuvassa kriittisyydessä. Arkiomaatakin opastettiin jo pikkupoikana, miten lintuhavaintojen kanssa toimitaan; lajimäärittelyssä pitää olla tarkkana. Lintupiireissä tietoa ei pantata, vaan moni haluaa havaintonsa julki oman nimen kera.
– Tietoa tuotetaan koko yhteisölle, joten toiminnassa on koko ajan mukana avoimuuden periaate.
Vain faktat vakuuttavat päättäjät
BirdLife Suomi tekee aktiivista vaikuttamistyötä lintutiedollaan. Yhdistys osallistuu oikeudenkäynteihin ja laatii valituksia hallinto-oikeuksiin havaitsemistaan epäkohdista. Joskus Arkiomaa lyö viranomaisen käteen BirdLife Suomen tuottaman vuosikirjan, josta löytyy tutkijaryhmän kirjoittama juttu käsittelyssä olevasta asiasta.
– Tieto on valtaa. Jos tietoa ei ole julkaistu, sitä ei ole olemassa, Arkiomaa korostaa.
Juristiksi kouluttautunut Arkiomaa astui BirdLife Suomen johtoon vuonna 2012. Hänen työuransa aikana tiedon saatavuus on helpottunut, myös julkishallinnossa. Virastojen arkistot ovat avautuneet ja luonnontieteelliset aineistot yhdistetty yhteen paikkaan, laji.fi-portaaliin. Keskittäminen on edistänyt tiedon avoimuutta.
Tavoittaako tieto kuitenkaan kaikkia ja vaihteleeko sen vastaanotto eri aikoina? Arkiomaan käsityksen mukaan luontokato ja ilmastonmuutos ehdittiin hyväksyä yhteiskunnassa laajalti vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen, eikä kriittisiä kommentteja sen jälkeen juurikaan kuultu. Kuluneen kevään vaalien aikana tilanne muuttui hälyttävästi.
– Luontojärjestöt, niin me kuin muutkin, ovat kokeneet voimakkaita hyökkäyksiä luontokatoa ja ilmastonmuutosta vastaan. Niiden olemassaolo pyrittiin taas kiistämään.
Faktoihin hyökkäykset eivät ainakaan perustu. Lintujärjestömiehen työ jatkuu.
Aki Arkiomaa osallistui lintututkimuksiin jo nuorena. Kaukoputki ja kiikari ovat kulkeneet mukana ympäri maailmaa lempilintu kiljuhanhen suojelutyössä.
MITÄ IHAILET, AKI ARKIOMAA?
Ihmisiä, joilla on hyvät puhujanlahjat.
MISSÄ VIIHDYT?
Omassa yksinäisyydessä, kun ei ole hälinää ja aivot rauhoittuvat. Voin olla paikallani tekemättä mitään.
MITÄ ARVOSTAT?
Maailmanrauhaa. Sota on ahdistavaa aikaa.
MIKÄ KIINNOSTAA SINUA JUURI NYT?
Yhdeksänvuotiaitten kaksostyttärieni kasvu ihmisenä ja heidän sosiaalisten taitojensa kehittyminen. Joka päivä havaitsen jotain uutta.
Teksti Helen Partti Kuvat Liisa Takala
Avoin tiede yhdistää artikkelisarjassa tutustutaan avoimen tieteen aiheisiin ja tekijöihin. Aiemmin ilmestyneet osat:
Leo Lahti – avoimen tieteen aktivisti
Tarmo Toikkanen – avoimen oppimisen lähettiläs
Ari Asmi – tieteidenvälisen avoimuuden edistäjä
Katja Hilska-Keinänen – tiedonkäytön ja tutkijoiden sparraaja
Ilkka Nokelainen – tiedekirjaston tiedonvälittäjä
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
