Yksi eniten kommentoiduista kysymyksistä oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa olivat resurssikysymykset. Miten oppimisen avaamiseen vaadittavat kustannukset jakautuvat reilusti?
Oppimisen ja oppimateriaalien avaaminen tarjoaa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tilaisuuksia säästää välttämällä päällekkäistä resurssien käyttöä – jos esimerkiksi yksi toimija on kehittänyt hyvät materiaalit tietystä aiheesta, ei muiden tarvitse kehittää vastaavia täysin tyhjästä. Ongelmaksi säästäminen muuttuu, jos siitä hyödyn saa vain osa toimijoista. Ei olisi tasapainoinen tilanne, jos esimerkiksi vain yksi korkeakoulu panostaisi rahallisesti oppimisen avaamiseen ja toinen ainoastaan käyttäisi työn tuloksia hyväkseen.
Työmäärän reiluus
Taloudellisten kustannusten lisäksi ongelmia voi syntyä myös aineettomien kustannusten epäsuhtaisesta jakautumisesta. Jos esimerkiksi opettaja avaa omaa opetustaan ilman, että tämä riittävästi huomioidaan hänen työtehtävissään, tämä vaikuttaa haitallisesti hänen jaksamiseensa.
Erityisen epätasapainoiseksi kustannusten jakautuminen menee, jos avoimesti saatavilla olevien opetuksen ja oppimateriaalien varjolla korkeakoulu vähentää opetusresursseja. Oppimisen ja oppimateriaalien linjauksessa todetaankin suoraan, että oppimisen avoimuuden edistämisen pitäisi pikemminkin lisätä opetuksen kokonaislaatua ja että vuorovaikutteisella opettamisella on oma tärkeä paikkansa opetuksessa.
Yhteistyöllä ratkaisuun
Korkeakoulut ovat voimavaroiltaan ja toimintaympäristöiltään hyvin erilaisia, joten on mahdotonta tarjota yhtä ratkaisumallia, joka ratkaisisi resurssiongelmat yhdellä sormennäpäyksellä. Sen sijaan taloudellisten resurssien reilusta jakautumisesta on tärkeää keskustella ja samalla sopia kaikkien korkeakoulujen kesken, miten paljon kukin niistä panostaa oppimisen avaamiseen.
Korkeakoulujen yhteisesti sopiman taloudellisen kehyksen lisäksi resurssien jakautumista voidaan edistää erilaisilla useamman organisaation yhteistyöhankkeilla. Esimerkiksi yhteisesti järjestetyt avoimen oppimisen tukipalvelut tai alakohtaiset avoimien oppimateriaalien kehittämisverkostot voivat auttaa kustannusten tasaisemmassa jakautumisessa.
Koska resurssikysymykset koskettavat korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden lisäksi myös yksittäisiä opettajia ja muita ammattilaisia, on mukaan keskusteluihin hyvä ottaa myös asiaankuuluvat työntekijäjärjestöt. Kaikkien osapuolten olisi hyvä yhdessä sopia, miten oppimisen avaamisen edistämisen olisi syytä näkyä opettajien ja muiden työnkuvassa ja miten sen pitäisi vaikuttaa esimerkiksi palkkauskysymyksiin.
Uutissarjan aiemmat osat
- Oppiminen avoimeksi - mutta ei pakolla
- Oppimisen linjaus vastauksena kansainvälisiin haasteisiin
- Oppimisen avoimuus osana avoimen tieteen linjausrakennetta
- Linjauksen ensimmäisen osan kommentit
Kuva: Micheile Henderson, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
