Oppimisen linjaus vastauksena kansainvälisiin haasteisiin

4.9.2020

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kansallista linjausta ei ole laadittu täysin tyhjästä, vaan se pohjautuu moniin kansainvälisiin kannanottoihin.

Ehkä tärkein taustadokumentti kansalliselle linjaukselle on ollut UNESCOn yleiskokouksen 2019 hyväksymä suositus avoimista oppimateriaaleista. UNESCOn suositus kannustaa laatimaan kansallisia linjauksia avoimista oppimateriaaleista ja kytkemään ne mahdollisuuksien mukaan muihin avoimuuden linjauksiin, kuten avoimen tieteen ja avoimen datan linjauksiin. Avoimen tieteen koordinaation linjauskehikko vastaa juuri tähän haasteeseen.

UNESCOn suositus nostaa keskeiseksi tavoitteeksi myös lisätä kaikkien toimijoiden valmiuksia kehittää ja hyödyntää avoimia oppimateriaaleja. Valmiuksien kehittämiseen lasketaan suosituksessa esimerkiksi opettajille annettu koulutus. Sekä opettajien että organisaatioiden valmiuksien lisääminen on myös kansallisessa linjauksessa esiin nostettu tavoite.

UNESCOn suositus puhuu lisäksi avoimien oppimateriaalien kehittämistä ja hyödyntämistä tukevien toimintaympäristöjen luomisesta. Yhtenä keinona tähän suositus nostaa esiin avoimien oppimateriaalien luomisen yhtenä ammatillisena ja akateemisena meriittinä. Samalla tavoin myös kansallinen linjaus peräänkuuluttaa avoimen oppimisen hyväksi tehdyn työn arvostamista.

Oppijoiden moninaisuus

UNESCOn suosituksessa omaksi kohdakseen on nostettu avoimien oppimateriaalien inklusiivisuus, yhdenvertaisuus ja laatu. Tarkemmin suositus kehottaa ottamaan sukupuolten välisen tasa-arvon, syrjimättömyyden, saavutettavuuden ja inklusiivisuuden periaatteet huomioon avoimia oppimateriaaleja koskevissa strategioissa ja ohjelmissa. Lisäksi suositus kannustaa kehittämään sukupuolisensitiivisiä sekä kulttuurisesti ja kielellisesti merkityksellisiä avoimia oppimateriaaleja ja luomaan avoimia oppimateriaaleja paikallisilla kielillä.

Kansallisessa linjauksessa UNESCOn kehotus on otettu vakavasti ja oppijoiden moninaisuuden huomioiminen oppimista avattaessa on nostettu yhdeksi keskeiseksi periaatteeksi. Periaatteen toteuttamista tukemaan on suunnitteilla tarkempi kansallinen suositus, miten inklusiivisuuden kaltaiset kysymykset olisi käytännössä huomioitava. Lisäksi suunnitteilla on erillinen suositus oppimateriaalien saavutettavuudesta.

UNESCOn suositusta ja kansallista linjausta yhdistää myös laatukysymysten olennaisuus. UNESCOn suositus kannustaa kehittämään ja soveltamaan näyttöön perustuvia, avoimien oppimateriaalien laadunvarmennuksen standardeja, mittareita ja muita kriteerejä. Kansallisessa linjauksessa avoimen oppimisen ja oppimateriaalien laatu on nostettu yhdeksi tärkeäksi periaatteeksi ja suunniteltu niitä koskevien laatukriteerien kehittämistä.

Kansainvälistä yhteistyötä

UNESCOn suositus keskittyy nimensä mukaisesti avoimiin oppimateriaaleihin, mutta kansainvälisessä keskustelussa on jo pitkään huomattu, että avoin oppiminen merkitsee paljon muutakin. Esimerkiksi EU-komission julkaisema Practical Guidelines on Open Education for Academics: modernising higher education via open educational practices (2019) painottaa avoimien oppimateriaalien ja opetuksen avoimen saatavuuden olevan vain yksittäisiä dimensioita avoimessa oppimisessa. Merkittävänä dimensiona esiin nousevat avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt, jotka tulevat olemaan kansallisen linjauksen toisen osan teemana.

Muita komission julkaisun mainitsemia dimensioita ovat esimerkiksi yhteistyö ja tutkimus. Myös UNESCOn suosituksessa yhteistyö tulee esiin: suositus kannustaa edistämään rajat ylittävää yhteistyötä ja kumppanuutta avoimien oppimateriaalien hankkeissa ja ohjelmissa. Kansallisessa linjauksessakin erilaisten yhteistyöverkostojen rooli on nähty tärkeänä. Linjauksesta saatujen kommenttien perusteella yhteistyön tärkeyttä tullaan korostamaan vielä enemmän: suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön olisi edistettävä avointa oppimista sekä kansainvälisissä että kansallisissa ja eri koulutusasteet yhdistävissä hankkeissa.

Tutkimuksen tärkeys avoimelle oppimiselle näkyy myös kaikissa kolmessa dokumentissa. Tutkimuksen rooli on kahtalainen: toisaalta avoimet tutkimustuotokset tarjoavat materiaalia avoimeen oppimiseen, toisaalta avoin oppiminen ja avoimet oppimateriaalit ovat itse asia, jota pitäisi tutkia. Kansallisessa linjauksessa erityisesti todetaan, että suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön pitäisi osallistua avoimen oppimisen ja avoimien oppimateriaalien kansainväliseen tutkimukseen.