Oppimisen avoimuus osana avoimen tieteen linjausrakennetta

28.8.2020
Kolmesta palasta muodostuva pyramidi. Pyramidin huipussa lukee julistus, keskiosassa linjaukset ja alaosassa suositukset. Pyramidin keskiosasta lähtee neljä viivaa. Viivojen päässä seuraavat kuvakkeet ja tekstit: pylväsdiagrammi - aineistot, ympyräkehä - toimintakulttuuri, dokumentti - julkaisut, hehkulamppu - oppiminen. Sanasta oppiminen kaksi viivaa sanoihin periaatteet ja osalinjaukset, sanasta osalinjaukset kaksi viivaa sanoihin tavoitteet ja toimenpiteet.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksen ensimmäisen osan kommentit on avattu kaikkien luettavaksi. Kommenttien avulla Avoimen tieteen ohjausryhmä kehittää linjauksen ensimmäistä osaa.

Lisäksi Avoimen tieteen sihteeristö julkaisee syksyn mittaan juttusarjan kommenteissa esiin nousseista teemoista. Juttusarja huipentuu itse linjauksen julkistamiseen Avoimen tieteen syyspäivillä.

Dokumenttien hierarkia

Monissa kommenteissa kysymyksiä herätti avoimen tieteen koordinaatiossa syntyvien dokumenttien keskinäinen suhde. Mikä ero on linjauksella ja osalinjauksella ja miten nämä suhteutuvat julistukseen? Aloitammekin juttusarjan selkeyttämällä avoimen tieteen koordinaatiossa syntyvien dokumenttien hierarkiaa.

Jokaisella koordinaatiossa syntyvällä dokumentilla on oma harkittu paikkansa. Kaikkein ylimmän tason dokumentti on Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus. Julistus sitouttaa suomalaisen tutkimusyhteisön toimijat yhteiseen avoimeen tieteen ja tutkimuksen visioon ja missioon. Lisäksi julistus jakaa avoimen tieteen ja tutkimuksen alan neljään teemaan (toimintakulttuuri, tutkimusaineistot, tutkimusjulkaisut ja oppiminen), joiden kunkin edistäminen on tutkimusyhteisön päämäärä

Mitkä linjaukset?

Jokaiselle neljästä teemasta laaditaan avoimen tieteen koordinaatiossa oma linjauksensa, joka tarkentaa, miten tutkimusyhteisö teeman päämäärää edistää. Kukin teemoista sisältää erilaisia osa-alueita, jotka vaativat hieman erilaisia toimenpiteitä – esimerkiksi tutkimusjulkaisuissa artikkelien avointa saatavuutta on edistettävä eri tavalla kuin monografioiden ja kokoomateosten saatavuutta. Siksi linjaukset jakautuvat moneen osalinjaukseen. Näin Oppimisen ja oppimateriaalien avoimen saatavuuden linjaus jakautuu avoimia oppimateriaaleja sekä avoimia oppimis- ja opetuskäytäntöjä koskeviin osiin.

Jokaisessa yksittäisessä osalinjauksessa määritellään tarkempia tavoitteita, jotka on tärkeä saavuttaa lähitulevaisuudessa. Lisäksi osalinjaukset määrittelevät, mitä toimenpiteitä tutkimusyhteisön eri toimijoiden pitäisi tehdä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Näin osalinjaukset tunnistavat konkreettisesti avoimen tieteen edistämisen vastuita.

Osalinjausten lisäksi linjauksissa määritellään kaikille sen osa-alueille yhteisiä periaatteita. Periaatteet sanoittavat tutkimusyhteisölle tärkeitä ehtoja, joiden pitää aina toteutua, kun  osalinjausten tavoitteita edistetään. Tällaiset ehdot voivat koskea vaikkapa edistämiskäytäntöjen vastuullisuutta – esimerkiksi oppimateriaalien avointa saatavuutta edistäessä pitää muistaa niiden tekijöiden oikeudet.

Missä konkretia?

Muutamassa kommentissa peräänkuulutettiin oppimisen avoimuuden edistämiseen käytännön työkaluja ja neuvoja, joita opettajat, tutkijat ja tukihenkilöt pystyisivät hyödyntämään jokapäiväisessä toiminnassaan. Avoimen tieteen linjaukset eivät kuitenkaan ole dokumentteja, joissa pystyttäisiin menemään näin konkreettiselle tasolle.

Linjauksen soveltamista helpottamaan ja sen yksityiskohtia täsmentämään voidaan avoimen tieteen koordinaatiossa laatia suosituksia, jotka muodostavat siis dokumenttihierarkian alimman tason. Juuri suosituksissa voidaan antaa kommentoijien kaipaamia käytännön neuvoja ja vinkkejä.

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksessa on ensimmäistä kertaa kerrottu, millaisia suosituksia linjausta täsmentämään aiotaan laatia. Laadittavat suositukset antavat esimerkiksi käytännön neuvoja opetuksen ja oppimateriaalien avaamisesta tai määrittelevät laadukkaan avoimen oppimisen kriteerejä.

Kenen linjaus?

Oleellisena osana julistuksen, julistusta tarkentavien linjausten ja linjauksia täydentävien suositusten laatimisprosessissa ovat olleet avoimet kommentointikierrokset, joissa jokaisella tutkimusyhteisön jäsenellä on mahdollisuus lausua mielipiteensä ja kertoa, miten julistusta, linjauksia tai suosituksia voitaisiin parantaa. Lisäksi linjausten ja suositusten laatimiseen on voinut osallistua kaikille avoimissa luonnostelevissa työryhmissä.

Voidaan siis hyvin puhua koko suomalaisen tutkimusyhteisön avoimuuden julistuksesta, linjauksista ja suosituksista, koska ne heijastelevat koko yhteisön näkemyksiä. Julistuksen kohdalla tutkimusyhteisön eri jäsenet voivat vielä sitoumuksellaan osoittaa kokevansa julistuksen omakseen. Näin moni toimija onkin jo tehnyt - kaikki korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat allekirjoittaneet julistuksen keväällä 2020.