Kun oppimismahdollisuudet avautuvat ja osaamista voi hankkia uudenlaisilla tavoilla, miten sujuu korkeakouluilta osaamisen tunnustaminen?
Avoin oppiminen on oppimista, joka tapahtuu usein digitaalista teknologiaa hyödyntäen. Tarkoituksena on laajentaa oppimaan pääsyä ja osallistumista kaikille, madaltamalla esteitä ja lisäämällä saavutettavuutta, esteettömyyttä, tarjontaa ja oppijakeskeisyyttä.
Avoin oppiminen on tulevaisuudessa yhä tavallisempaa, sillä avoimet oppimateriaalit sekä avointa oppimista tukeva ja digitaalista teknologiaa hyödyntävä tarjonta on yhä laajentuva osa yhteiskuntaa. Oppija voi opiskella vaikkapa Ilmasto.nyt - MOOC-kurssin itsenäisesti. Rekisteröitymällä kurssille hän saa myös oman osaamisen arvioinnin tehtyä. Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) oppija ja opettaja löytää niin avoimia oppimisympäristöjä kuin avoimia oppimateriaaleja.
Avoin oppiminen tuo täysin uudenlaisen näkökulman oppijan oppimispolkujen ja opitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Osana kansallista jatkuvan oppimisen uudistusta ollaan vuoden 2022 loppuun mennessä ehdottamassa pilotteja osaamisen tunnistamisen periaatteista, välineistä ja malleista. Pilottien ja muun kerätyn tiedon pohjalta valmistellaan valtakunnalliset periaatteet vuonna 2024.
Lisääkö työtä?
Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden linjauksesta saaduissa kommenteissa esitettiin kysymyksiä, lisääkö avoimen oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen tukipalvelujen työtä. Uudet oppimisen tavat toki muuttavat väistämättä toimintaympäristöä ja oppimista.
Useimmissa korkeakouluissa tunnistamisen ja tunnustamisen prosessista vastaavat pitkälti opettajat, joiden rooli tieteenalan ja koulutuksen asiantuntijana on merkittävä myös avoimen oppimisen kautta hankitun osaamisen tunnustamisessa. Tukipalvelujen ja opettajien roolien määrittäminen tunnustamisprosessissa on korkeakoulujen tehtävä.
Osaamisen tunnustamisen käytännön menetelmät
Esimerkkinä kerromme, miten aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen eli AHOT -menettely (tuttavallisemmin ahotointi) toimii ammattikorkeakouluissa, kun opiskelija hakee avoimen oppimisen kautta hankkimansa osaamisen tunnustamista osaksi tutkintoaan.
Ahotointi on mahdollista pääasiassa tutkintoon johtavissa koulutuksissa ja vain läsnä oleville opiskelijoille. Perusperiaatteena on, että suoritettuja opintoja voi ahotoida riippumatta siitä, miten, milloin tai missä on hankkinut osaamisensa. Ammattikorkeakoulun opettajat arvioivat ja käsittelevät hakemukset tapaus kerrallaan. Ahotointi on kasvava osa opettajien arkityötä oppimisen muotojen lisääntyessä.
Ahotoinnissa on muutamia erilaisia menettelyjä, joilla osaamista tunnustetaan: korvaavuus, sisällyttäminen ja osaamisen osoittaminen. Korvaavuus -menettelyssä tutkintoon kuuluvia opintoja korvataan vastaavilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Korvaavuuksissa on keskeistä verrata hankittua osaamista kyseessä olevan tutkinnon opetussuunnitelman osaamistavoitteisiin ja määrittää, miten osaaminen vastaa tavoitteita.
Sisällyttäminen taas on menettely, joka koskee suoritettujen opintojen liittämistä osaksi suoritettavaa tutkintoa. Korvaavuus- ja sisällyttämis -menettelyissä on tärkeää, että opiskelijalla on osoittaa dokumentti suoritetuista opinnoistaan.
Mikäli todistusta suoritetuista opinnoista ei ole saatavilla, mahdollisuutena on tehdä osaamisen näyttö. Näytön toteuttaminen voi olla ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelman opintojaksolla ilmoitettu vaihtoehtoinen suoritustapa tai erikseen sovittu näyttö.
Avoimen oppimisen tunnustamisen haasteet
Käytännössä haasteita ahotointiin tuo se, että avoimen oppimisen tarjonta on kirjavaa ja monenmuotoista sekä -tasoista. Sujuvan ahotoinnin kannalta olisi tärkeää, että avoimen oppimateriaalin tuottamat osaamistavoitteet olisivat mahdollisimman tarkasti kuvattu ja opintojen laajuus opintopisteinä olisi tuotu osaksi oppimateriaalin kuvausta.
Aiemmissa opinnoissa hankitun osaamisen tulee vastata tutkintojen viitekehyksen oikeaa osaamistasoa. Joissain avoimissa oppimateriaaleissa on haastavaa arvioida tai määritellä sitä, minkälaisen osaamisen tason se on tuottanut. Usein materiaali on merkitty soveltuvaksi esimerkiksi hyvin laajasti lukioon, ammatilliseen koulutukseen, alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon.
Yliopistojen tarjoamat MOOC -kurssit ovat kaikille avoimia ja ilmaisia, mutta jos opiskelija haluaa opinnoistaan todistuksen tai dokumentin, hänen tarvitsee rekisteröityä ja usein opinnot muuttuvat avoimen yliopiston maksullisiksi opinnoiksi. Opiskelija voi toki vain tehdä MOOC-kurssin tehtävät ja hakea niiden tunnustamista ammattikorkeakouluopinnoissaan. Tällainen avoin oppiminen vaatii kuitenkin omanlaisensa yksilölliset näytöt ja niiden vastaanottamisen ammattikorkeakoulussa.
Teksti: Marika Kiviluoma-Ylitalo, fysioterapian lehtori (SAMK) ja Anne Kärki, yliopettaja (SAMK)
Kuva: Markus Winkler, Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
