Avoin tiede ei ole vain tutkimusjulkaisujen avaamista, määrittelee UNESCOn suositus.
UNESCOn viime marraskuussa hyväksytty avoimen tieteen suositus on monitahoinen dokumentti. AVOTT-sihteeristön uudessa artikkelisarjassa pureudutaan suosituksen keskeisiin osiin. Sarjan ensimmäisessä osassa katsomme, miten suosituksessa määritellään avoin tiede ja millä tavoin määritelmä vertautuu kansalliseen avoimen tieteen kenttään.
UNESCOn suosituksessa jaotellaan avoimen tieteen kenttä neljän otsikon alle: 1) avoimeen tutkimustietoon, 2) avoimen tieteen infrastruktuureihin, 3) avoimeen vuorovaikutukseen yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa ja 4) avoimeen vuoropuheluun muiden tietojärjestelmien kanssa. Näistä tutuin käsite on varmasti avoin tutkimustieto.
Tutkimus avoimeksi
UNESCOn suositus lukee avoimeen tutkimustietoon hyvin paljon samoja elementtejä kuin avoimen tieteen kansallinen linjauskokonaisuuskin: avoimet tutkimusjulkaisut, avoimen tutkimusdatan ja avoimet oppimateriaalit. Myös UNESCOn suosituksessa mainitut avoimet ohjelmistot tulevat kansallisessa linjauskokonaisuudessa käsitellyksi tekeillä olevassa Tutkimusmenetelmien avoimen saatavuuden osalinjauksessa. Oikeastaan ainoa UNESCOn määrittelemän avoimen tutkimustiedon muoto, jolle ei kansallisessa linjauskokonaisuudessa ole määritelty vielä selkeää paikkaa, on avoin laitteisto.
UNESCOn suositus seuraa myös kansallisessa linjauskokonaisuudessa tunnistettua periaatetta, että tutkimustiedon täytyisi olla niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Näin esimerkiksi tutkimustuotosten arkaluonteisuus katsotaan UNESCOn suosituksessa hyväksi syyksi olla avaamatta sitä. Tällöinkin suositus kannustaa pyrkimään edes rajoitettuun avaamiseen, jossa tutkimustuotos voisi olla edes rajatun henkilöjoukon (esimerkiksi tutkijoiden) käytettävissä.
Infrastruktuurit avoimuutta tukemassa
Avoimen tieteen infrastruktuureiksi UNESCOn suosituksessa lasketaan kaikki avointa tiedettä palvelevat virtuaaliset ja digitaaliset tutkimusinfrastruktuurit. Lisäksi suosituksessa todetaan, että avoimen tieteen infrastruktuurien pitäisi olla voittoa tavoittelemattomia ja mahdollisimman pysyvästi ja rajattomasti kaikkien saatavilla. Määritelmän alle lukeutuu laaja kirjo erilaisia infrastruktuureja julkaisuarkistoista tiedepuistoihin.
Myös kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa katsotaan merkittäväksi kartoittaa, millaisia avointa tiedettä tukevia infrastruktuureja on kansallisesti jo olemassa ja mitä vielä tarvittaisiin. Tämä kartoittaminen on osa avoimen tieteen arkkitehtuurityötä.
Avoimuutta yhteiskuntaan
Avoimella vuorovaikutuksella yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa UNESCOn suosituksessa viitataan kaikenlaiseen yhteistyöhön tutkimusyhteisön ulkopuolisten toimijoiden kanssa, jossa tutkimusprosessiin kuuluvia käytäntöjä ja työkaluja avataan muille yhteiskunnallisille toimijoille ja näitä osallistetaan tutkimuksen tekemiseen. Mahdollisina yhteistyökumppaneina suosituksessa nostetaan esiin päätöksentekijät, ammatinharjoittajat, yrittäjät ja kansalaiset. Yhteistyömuotoina suosituksessa mainitaan kansalaistiede, osallistava tiede, vapaaehtoisten käyttö tutkimuksessa, joukkoistaminen ja tutkimuksen joukkorahoittaminen.
Kansallisessa avoimen tieteen linjauskokonaisuudessa yhteistyö yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa huomioidaan etenkin valmisteilla olevassa Toimintakulttuurin avoimuuden linjauksessa. Linjauksessa nostetaan erityisesti esiin kansalaistiede sekä avoimuus yritysyhteistyössä. Molemmista teemoista ovat tekeillä myös linjausta täsmentävät suositukset.
Tiedon moninaisuus
Avoimella vuoropuhelulla muiden tietojärjestelmien kanssa suositus painottaa kulttuurien ja niissä toimivien tiedontuottajien moninaisuutta. Tärkeänä suosituksessa pidetään perinteisesti syrjäytettyihin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden äänen kuulemista tutkimuksessa. Lisäksi suosituksessa painotetaan paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeutta päättää heitä koskevan tutkimusdatan käytöstä CARE-periaatteiden mukaisesti.
Kansallisessa avoimen tieteen linjauskokonaisuudessa ei suoraan käsitellä tätä puolta UNESCOn suosituksesta, joskin esimerkiksi Tutkimusaineistojen ja -menetelmien avoimen saatavuuden linjauksessa esiin nousevat vastuullisen aineistonhallinnan periaatteet sisältävät varmasti myös tämän ulottuvuuden. Lisäksi tässä kohtaa UNESCOn suosituksella on yhtymäkohtia tutkimuksen monikielisyyttä ajavan Helsinki-aloitteen kanssa.
Teksti: Ilmari Jauhiainen (TSV, AVOTT-sihteeristö)
Kuva: UNESCO, kuvaa rajattu, CC BY-SA