Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus julkaistiin avoimen tieteen kesäpäivillä 3.6.2024.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa todetaan: “Tutkimusyhteisössä vastuullinen avoimuus on osa tutkimuksen arkea läpi koko tutkimusprosessin, ja tutkimusorganisaatioissa on tätä tukevat arviointikäytännöt, kannustimet ja palvelut.” Tämä koskee myös opinnäytetyöprosessia – avoimuudella mahdollistetaan tutkimustulosten laajempi käyttö tutkimusyhteisössä ja yhteiskunnassa. Opinnäytetyön avaaminen on myös oiva tapa opetella avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintatapoja.
Ammattikorkeakoulukontekstissa opinnäytetyö on sekä asiantuntemusta edellyttävä että sitä osoittava tehtävä. Työelämän haasteiden näkökulmat huomioidaan erityisesti, ja avoimuudesta on siis konkreettista hyötyä ammatillisesta näkökulmasta.
Julkinen ei aina ole avoin
Uunituoreessa osalinjauksessa on yksi tavoite: ”Kaikki vuodesta 2025 eteenpäin hyväksytyt opinnäytetyöt ovat avoimesti saatavilla”. Tämä koskee kaikkia korkeakoulujen opinnäytetöitä, aina tutkintoon johtavista kandidaatintutkielmasta ja AMK-opinnäytetöistä väitöskirjoihin.
Mutta eivätkö opinnäytetyöt ole jo kaikkien saatavilla pelkästään julkisuuslain perusteella? Onhan julkisessa oppilaitoksessa laadittu opinnäytetyö lähtökohtaisesti julkinen asiakirja (Suomen perustuslaki 12.2 §; Julkisuuslaki 1 §). Julkisen ja avoimen välillä on kuitenkin eroja, eikä julkinen välttämättä ole avoin. Opinnäytetyön julkisuus tarkoittaa, että työn metatiedot ovat esillä ja opinnäytetyö on suoraan tai pyydettäessä saatavilla. Tämä tarkoittaa, että opinnäytetyö voi olla luettavissa esimerkiksi vain kirjastossa.
Opinnäytetyön avoimuus taas tarkoittaa työn avaamista niin, että se on verkossa maksutta kaikkien saatavilla. Käytännössä opinnäytetöistä voidaan avata arkistointikelpoinen osa, eli kaikki se, missä julkaisumuoto tai formaatti mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen. Joidenkin oppiaineiden opinnäytetöissä voi olla osia, esimerkiksi tapahtumia tai taiteellisia töitä, joita ei voida avata. Näiden opinnäytetöiden erikoispiirteisiin pureudumme tämän juttusarjan seuraavassa osassa.
Jotta julkisuus voidaan laajentaa avoimuuteen, tarvitaan toimia ja osaamista julkaisemisen ja oppimisen näkökulmista. Osalinjauksen tavoitetta tukee kaksitoista toimenpidettä, joissa korkeakouluja ohjataan tukemaan niin opinnäytetöiden tekijöitä kuin heidän ohjaajiaan esimerkiksi lisenssivalintaan, saavutettavuuteen, erilaisiin sopimusasioihin sekä aineistonhallintaan liittyen. Keskeistä on, että “[k]aikilla opinnäytetyön tekijöillä on tasavertainen mahdollisuus julkaista opinnäytetyönsä avoimesti riippumatta esimerkiksi arvosanasta, tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta”, kuten ensimmäisessä toimenpiteessä todetaan.
Laajapohjainen yhteistyö toi uusia näkökulmia
Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjaus on laadittu oppimisen avoimuuden ja julkaisemisen avoimuuden asiantuntijaryhmien yhteistyönä. Asiantuntijajäsenien lisäksi työryhmään pyydettiin edustajia Suomen ylioppilaskuntien liitosta, Suomen opiskelijakuntien liitosta, Arenesta, Unifista, Suomen yliopistokirjastojen verkosto FUNista, Professoriliitosta, AMKIT-konsortiosta ja Theseus-koordinaatiosta. Osalinjaustyöryhmän puheenjohtajina toimivat Marjo Vallittu (Jyväskylän yliopisto) ja Tomi Rosti (Itä-Suomen yliopisto) ja sihteerinä Eija Kalliala (Open Knowledge Finland).
Osalinjaus oli avoimella kommentointikierroksella syys–marraskuussa 2023. Kiitos kaikille työhön osallistuneille!
Lue juttusarjan muut osat
Kuva: Harald Rosenberg, Helsingin kaupunginmuseo, helsinkikuvia.fi. Kuvassa naamiaiset 1920-luvulla Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talolla "Polilla", Lönnrotinkatu 29, Helsinki.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
