Käyntikorttina avoin opinnäytetyö

Syksyllä 2023 AVOTT-sihteeristö toteutti yliopisto-opiskelijoille suunnatun kyselyn, jossa tiedusteltiin opiskelijoiden yleistietoja avoimesta tieteestä sekä heidän tiedonhakutapojaan, suhtautumistaan opinnäytetöiden avaamiseen ja kokemuksiaan tilanteista, joissa mielenkiintoinen artikkeli tai aineisto onkin ollut lukkojen takana. Vaikka kysely lähetettiin yliopisto-opiskelijoille, moni asia soveltuu myös ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Ilahduttavasti noin 80 prosenttia 77:stä vastaajasta on kuullut avoimesta tieteestä jollain tasolla. Kyselyvastauksista käy myös ilmi, että maksumuurit muodostavat aikamoisen esteradan myös opiskelijoiden arjessa. Vastaajista vain kymmenen onnekasta pääsivät toteamaan, että he eivät ole kohdanneet tilannetta, jossa esseen tai opinnäytetyön kannalta tärkeä aineisto on jäänyt saavuttamattomiin.

Useamman kerran olen joutunut jättämään aineiston käyttämättä maksumuurin vuoksi.

Kun muuriin törmätään, opiskelijat kertovat turvautuneensa erilaisiin keinoihin. Joskus aineiston saa toisesta kirjastosta, ohjaajan avulla tai suoraan tekijältä, ja joku kertoo käyttäneensä omia rahojaan julkaisuihin. Yhdeksän prosenttia vastaajista uskalsi kertoa, että keinoksi on keksitty ”laillisuudeltaan harmaita” reittejä. Suurin osa on kuitenkin luopunut aineistosta, ja käyttöön on päätynyt mahdollisesti huonompi lähde – tai sitten tekstistä on editoitu kohta, johon lähdettä tarvittiin.

Opinnäytetyön avaaminen on aina tekijän valinta

Kun mahdollisten maksumuurien muodostama esterata on selätetty ja opinnäytetyön valmistuminen häämöttää, on hyvä olla perillä myös opinnäytetyön muodollisista yksityiskohdista. AVOTT-kyselyssä noin puolet vastaajista kertoi kuulleensa opinnäytetyön avaamisesta ohjaajaltaan tai seminaarissa, ja avaamista pidettiin usein hyvänä vaihtoehtona. Noin viidennekselle lopputyö ei ollut vielä ajankohtainen, mutta myös näitä vastaajia avaaminen houkutteli.

Julkaisin kandini avoimesti, koska halusin osaltani näyttää, millaista tutkimusta oppiaineessamme tehdään.

Muutama vastaaja kertoi myös olettaneensa, että avaaminen on enemmän tai vähemmän pakollista, ellei työhön liity esimerkiksi dataa, jota ei voi julkaista. On kuitenkin hyvä muistaa, että avaaminen ja avoimuuden aste on aina tekijän päätös – ja joskus avaamisen asteeseen vaikuttavat myös yritysyhteistyön ehdot tai tekijän suunnitelmat opinnäytetyön julkaisemisesta artikkelimuodossa.

Kyselyssä näkyy myös epävarmuus oman työn laadusta ja sen vaikutus avaamispäätökseen: ”Kandin lukuoikeuden rajasin, koska luulin palautusvaiheessa työn olevan huono.” Sama vastaaja kuitenkin toteaa, että maisterintyö on tarkoitus avata arvosanasta riippumatta.

Avoin opinnäytetyö on hyödyksi monelle

Avoimesti saatavilla oleva opinnäytetyö tavoittaa suuremman yleisön, ja avoimuus lisää työn vaikuttavuutta, kun muut opiskelijat ja tutkijat voivat hyödyntää jo tehtyä työtä. Yksi AVOTT-kyselyyn vastanneista kertoi myös hyödyntäneensä avoimia opinnäytetöitä oman työn tukena, eli tutustuakseen tutkielmaan tekstilajina.

Avoin opinnäytetyö löytää lukijansa myös tiede- ja tutkimusyhteisön ulkopuolella – avointa opinnäytetyötä voi käyttää käyntikorttina ja osaamisen näyttönä työuran alussa. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeä osa akateemista meritoitumisjärjestelmää, opinnäytetyön jatkokäyttö tutkimusmaailman ulkopuolella hyödyttää myös sen laatijaa.

Vastuullinen avaaminen edellyttää tukea

Jotta tekijä voi tehdä päätöksen opinnäytetyönsä avaamisesta, hän tarvitsee tietoa ja tukea. Tämä taas tarkoittaa, että opastusta pitää olla tarjolla opinnäytetöiden ohjaajille. Perusasioihin kuuluu esimerkiksi relevanttien lakien, kuten tietosuoja-asetuksen ja tekijänoikeuslain, sekä hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen. Myös saavutettavuuden varmistaminen edellyttää tukea.

Opinnäytteeni julkaisin pääosin yleisten ohjeiden varassa, ja lopputulos toivoakseni on avoimesti käytössä (ohjeistus oli epätarkka).

Vastuulliseen avaamiseen liittyy vahvasti myös käyttöehtojen selkeä määritteleminen. Tähän auttaa avoimen lisenssin käyttö, ja suositus on käyttää Creative Commons eli CC-lisenssejä, koska laajalti levinneinä ne kertovat lukijalle ymmärrettävästi, miten hän saa opinnäytetyötä hyödyntää.

Opinnäytetyön avaamisen vastuuketju kulkee siis niin, että opinnäytetyön ohjaajan kuuluu neuvoa tekijää avaamiseen liittyvissä kysymyksissä korkeakoulun ohjeistusten ja tuen avulla. Opinnäytetyön tekijän vastuulla on viime kädessä noudattaa annettuja ohjeita.

Lisätietoja

• Tämä juttu on osa sarjaa, jossa esitellään Opinnäytetöiden avoimen saatavuuden osalinjausta. Seuraava osa ilmestyy kun linjaus julkaistaan 4.6.2024.
• Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo (1970), helsinkikuvia.fi.