Avoimen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuuria työstämässä

Arkkitehtuurista puhumaan oli Tieteiden talolle kerääntynyt noin seitsemänkymmentä avoimen tieteen ja tutkimuksen asiantuntijaa. Päivän aluksi Susanna Nykyri (TAU) taustoitti arkkitehtuurityötä ja työpajan agendaa ja Ilmari Jauhiainen (AVOTT) kertoi työyhmän viestintäsuunnitelmista. Sitä seurasi Ari Rouvarin (CSC) syvälle menevä esitys, jossa käytiin seikkaperäisesti läpi vuoden ajan tekeillä olleen arkkitehtuurin yksityiskohtia. Keskustelua herättivät esimerkiksi avoimen tieteen ja tutkimuksen kentän toimijoille tunnistetut roolit sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten toteuttamiseen tarvittavat kyvykkyydet.

Iltapäivällä asiantuntijat jakautuivat pienryhmiin keskustelemaan tunnistetuista avoimen tieteen ja tutkimuksen palveluista ja pohtimaan, millaisilla prosesseilla palvelut voidaan toteuttaa. Pienryhmien aiheina olivat läpileikkaavat palvelut, tutkimusaineistojen ja -menetelmien palvelut, julkaisujen ja teosten palvelut, oppimisen ja oppimateriaalien palvelut sekä vastuullisen arvioinnin palvelut. Temaattisten pienryhmien työtä fasilitoivat arkkitehtuurityöryhmän asiantuntijat. Pienryhmätuotoksia reflektoitiin päivän lopuksi yhdessä learning caféssa.

Läpileikkaavat palvelut

Pienryhmässä korjattiin palvelualueen nimeksi läpileikkaavat palvelut (vanha työnimi oli läpimenevät palvelut) ja valittiin käsittelyyn kaksi melko haastavaa palvelua: kannustimet ja hyvän tieteellisen käytännön tuki.  Keskeisinä kehityskohtina esiin nousivat 1) kansallisten ja paikallisten palveluiden yhteentoimivuuden varmistaminen, jotta saadaan aikaan toimiva kokonaisuus,  2) avoimen tieteen ja tutkimuksen lähestymistavan ja jo olemassa olevien tutkimuspalveluiden harmonisointi, koska avoimuus on näkökulma eikä olemassa olevista palveluista erillinen kokonaisuus, sekä 3) kansallisen ja paikallisen strategisen ohjauksen merkitys avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Tutkimusaineistot ja -menetelmät

Erityisesti uusien palveluiden tarkka kuvaaminen ja nimeäminen osoittautui pienryhmätyössä haastavaksi kentän laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Missä kulkee esimerkiksi aineistonhallinnan suunnittelun ja itse aineistonhallinnan raja? Tai tuen antamisen ja itse tekemisen raja? Tai mitä kaikkea käytännössä sisällytämme menetelmiin ja niiden hallintaan tässä kontekstissa?

Aihealue osoittautui suosituksi sekä sisälsi suurehkon määrän tunnistettuja palveluita, joten ryhmä jaettiin kahteen osaan. Ensimmäisessä pienryhmässä keskusteltiin eniten tutkimusaineiston hallinnan suunnittelun ja tuen palveluista. Uutena palveluna tunnistettiin tutkimusaineiston hallinnan koordinaatio. Tämän palvelun hyödyntäjiä ovat tutkimusorganisaatioiden ammattilaiset, joille palvelu tuottaa tukea ja yhteisiä linjauksia. Työpajan jälkeen palveluiden nimiä ja kuvauksia oli helpompi selkeyttää: esimerkiksi monien palveluiden nimestä poistettiin sana “metatiedot”, koska metatietojen ajatellaan sisältyvän elimellisenä osana aineiston käsitteeseen.

Toinen pienryhmä käsitteli kolmea aiemmin tunnistettua palvelua: a) tutkimusmenetelmien kehittäminen, avaaminen ja hallinta, b) tutkimusmenetelmien käytön tuki sekä c) tutkimusaineiston hallinnan toteutuksen laadun varmistus. Erityisesti esille nousi tutkimusaineiston hallinnan laadun varmistuksessa datanhallintasuunnitelma (DMP), kuratointi sekä erilaisten poliitikoiden ja standardien käyttö. Tutkimusmenetelmien käytön tuessa korostettiin, miten tärkeää on tukea tutkijoita henkilökohtaisesti sekä menetelmien ja laitteistojen käytössä. Lisäksi esiin nostettiin tarve kouluttaa tukea antavaa henkilöstöä.

Julkaisut ja teokset

Pienryhmässä oli monipuolinen osallistujakunta, joka tunsi niin tieteellistä kirjoittamista, kustantamista, toimittamista ja julkaisemista kuin kirjastojen toimintaa ja tutkimustoiminnan raportointiakin. Alalla on paljon vakiintuneita toimintatapoja, mutta niiden keskinäinen tunteminen ja ymmärtäminen voisi olla syvempää. Eri prosesseja ja tietovarantoja voisi myös entistä paremmin integroida. Koko ajan uutta pohdittavaa tuo myös avoimen julkaisemisen kehittyminen, seuraavaksi irtautuminen transformatiivisista sopimuksista.

Tietoa ja neuvontaa kaivataan lisää, esimerkiksi hyvästä tieteellisestä kirjoittamisesta, julkaisukanavien arvioinnista, lisensoinnista, julkaisijan kanssa sopimisesta, metatiedoista ja rahoituslähteistä. Ratkaisuja on, mutta yksittäinen tutkija on niiden kanssa aikamoisessa viidakossa. Palvelusuunnittelulle on ilmeisesti vielä sijaa.

Oppiminen ja oppimateriaalit

Pienryhmässä keskityttiin avoimen oppimateriaalien julkaisemisessa, laadunarvioinnissa ja hyödyntämisessä tarvittaviin palveluprosesseihin. Tarkastelematta jäivät siis esimerkiksi avointen oppimateriaalien elinkaaresta huolehtimisen ja muun avoimen oppimisen palveluprosessit.

Keskeisenä huomiona pienryhmän keskusteluissa nousi, että opettajien ja tutkijoiden tietoisuutta avoimesta oppimisesta ja erityisesti avointen oppimateriaalien hyödyntämisestä sekä tekemisestä olisi hyvä lisätä ja löytää näihin lisää kannusteita. Olennaiseksi tekijäksi tunnistettiin erityisesti meritoituminen: oppimisen ja oppimateriaalien avaamisen tulisi paremmin näkyä opettajien ja tutkijoiden uraa edistävänä asiana.

Vastuullinen arviointi

Pienryhmässä keskusteltiin paljon meneillään olevasta tutkimuksen ja tutkijan arvioinnin uudistuksesta, sillä monissa organisaatioissa arviointiin liittyviä tukitoimia on tarve lähitulevaisuudessa kehittää. Erityisenä haasteena nähtiin vertaisarviointiin liittyvien palvelukokonaisuuksien tuottaminen, sillä pienryhmän keskustelussa nousi esille tarve uudistaa vertaisarviointikulttuuria vastuullisen tutkijan arvioinnin periaatteiden mukaisesti.

Pienryhmässä keskusteltiin myös arvioinneissa käytettävistä indikaattoreista ja tietopohjan merkityksestä. Lopulta todettiin, että tietopohjan tuotanto ja tuki olisi tarpeellinen uusi palvelukokonaisuus.

Mitä tästä eteenpäin?

Työpaja tarjosi arvokkaita näkemyksiä, miten viitearkkitehtuuria olisi syytä vielä kehittää erityisesti palveluiden ja palveluprosessien kohdalla. Arkkitehtuurityöryhmä paneutuu seuraavaksi viitearkkitehtuurin viimeistelyyn ja erityisesti palveluprosessien määrittämiseen. Tavoitteena on saada viitearkkitehtuuri julkiselle kommentoinnille ensi huhtikuussa.

Teksti: Ville Henttonen, Ilmari Jauhiainen, Esa-Pekka Keskitalo, Anne Kärki, Laura Niemi, Susanna Nykyri, Jessica Parland-von Essen, Ari Rouvari, Anne Sunikka
Kuva: Luca Bravo, Unsplash