Anna Lindfors CSC:ltä palkittiin Avoimen oppimisen vaikuttaja 2024 -palkinnolla AVOTT-kesäpäivillä 3.6.2024 Aalto-yliopistolla.
”Avoin oppiminen kannustaa kokeilemisen kulttuuriin. Jaettavan oppimateriaalin ei tarvitse olla lopullista tai virheetöntä. Se riittää, mitä sinulla on”, Anna Lindfors toteaa. CSC:n asiantuntijana ja palveluvastaavana Avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi:ssä sekä oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän yhtenä puheenjohtajista toimiminen on opettanut, kuinka sanoittaa avoimuuden periaatteita helposti lähestyttävällä tavalla.
Lindfors on taustaltaan uskontotieteilijä ja kustannustoimittaja. Yliopisto-opinnoissaan hän kiinnostui opetuksen ja opintojen järjestämisestä korkeakouluissa toimien mm. humanistisen tiedekunnan opintoasiainneuvostossa. Myös avoimen kulttuurin harrastaminen on kuljettanut Lindforsia kohti avoimuuden asiantuntijatyötä.
CSC:llä avoimet oppimateriaalit päätyivät Lindforsin pöydälle oppimateriaalien metatietojen ja kansainvälisten avointen oppimateriaalien palveluiden selvityksen myötä. "Avointen oppimateriaalien maailma tuntui kotoisalta" Lindfors kertoo."
Avointen oppimateriaalien kirjasto on toteutettu jatkuvan oppimisen periaatteet huomioiden
Lindfors tunnetaan parhaiten työstään Avointen oppimateriaalien kirjaston (aoe.fi) parissa. Aoe.fi julkaistiin 2020, mutta palvelun rakentaminen käynnistyi jo vuonna 2018. Alusta avoimia oppimateriaaleja varten oli ollut kehitteillä opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta jo jonkin aikaa. Tahto alustan kehittämiseen samanaikaisesti nousi monilta eri koulutusasteilta, mikä mahdollisti hankkeen toteuttamisen.
Yksi yhteinen palvelu, joka huomioi jatkuvan oppimisen periaatteet parantaa edellytyksiä palvella käyttäjiä nivelvaiheissa alakohtaisten ratkaisujen sijaan. Tässä aoe.fi erottuu monien verrokkimaiden palveluista. Euroopassa yleisempää on ylläpitää omaa palvelua perusopetukseen ja toiselle asteelle, jonka lisäksi korkeakouluilla on usein käytössään omia alustoja.
“Meillä on erilainen lähestymistapa. Yhteinen palvelu mahdollistaa jatkuvan oppimisen tukemisen ja rajapintayhteistyö sen, että myös tarkennettuja tarpeita voidaan tukea. Esimerkiksi osa korkeakoulukirjastoista näyttää kirjastonäkymissään Avointen oppimateriaalien kirjaston oppimateriaaleista vain korkeakoulutukseen suunnatut”, Lindfors kertoo.
Aoe.fi -sivuna on ensisijaisesti suunnattu opettajille, joita varten sieltä löytyy myös oppimateriaalien julkaisualusta. Moni oppimateriaalien käyttäjä hyödyntää palvelua rajapintojen kautta esimerkiksi Finnassa ja korkeakoulujen omissa kirjastoissa.
”Oppija löytää materiaalin todennäköisimmin Finnasta, eikä välttämättä tiedä käyttävänsä Avointen oppimateriaalien kirjastoa, tai edes avointa oppimateriaalia. Käyttäjälle tärkeämpää on, että hän löytää tarvitsemansa tiedon käytettävässä muodossa”, Lindfors kertoo.
Tavoitteena on matala kynnys oppimateriaalien jakamiseen
Finna-rajapinta loppuvuodesta 2020 onkin siivittänyt Avointen oppimateriaalien kirjastoa suosioon. Rajapinnat tuovat alustoille käyttäjiä, mutta tekevät tarkkojen kävijämäärien arvioimisesta haastavaa.
”Keräämme kuukausittain sekä Finnasta, että aoe.fi:stä lukuja yhteen osittaisen kuvan muodostamiseksi, mutta kokonaisanalytiikasta jäävät edelleen puuttumaan oppimisalustat sekä kirjastopalvelut”, Lindfors kertoo.
Tällä hetkellä alustalla on jo yli 3 400 avointa oppimateriaalia, joita tulee viikoittain lisää. Suosituimpia oppimateriaaleja ovat kriittiseen lukutaitoon liittyvät materiaalit, joista hyvä esimerkki on vuoden avoimena oppimateriaalina palkittu Funky Facts -etsiväkoulu. Myös saavutettavuuteen ja digitaaliseen osaamiseen liittyvät oppimateriaalit ovat Lindforsin mukaan alustalla suosittuja. Hän epäilee oppiaineita ylittävän aihepiirin sopivan avointen oppimateriaalien eetokseen.
Tietyn oppimateriaalin suosioon alustalla vaikuttaa myös sen markkinointi. Esimerkiksi hankkeissa tuotetut oppimateriaalit, joiden julkaisuun liittyy hankkeen loppuviestintää tai julkaisutilaisuus keräävät osumia alustalla. Lindfors kuitenkin muistuttaa, ettei klikkausten määrä aina korreloi suoraan laadun kanssa.
”Esimerkiksi pienissä oppiaineissa tietyn oppimateriaalin käyttö voi olla vähäistä verrattuna perusopetuksen materiaaliin, mutta silti täysin keskeistä oppiaineen opetukselle.”
Osassa verrokkimaista vastaavien oppimateriaalien määrän kasvu on ollut nopeampaa, mutta huomionarvoista on, että näillä oppimateriaaleja jaetaan usein matalammalla kynnyksellä.
”Monet aoe:fin materiaaleista ovat todella viimeisteltyjä. Usein tekemässä on ollut useampi ihminen. Meillä olisi vielä tekemistä siinä, että ihmiset uskaltautuisivat jakamaan omaan opetukseensa tekemiään oppimateriaaleja. Avoimiin oppimateriaaleihin kuuluu, että niiden tekeminen itsessään on prosessi, eikä kaikkea tarvitse osata tai tehdä yksin.”
Apua, tukea ja rohkaisua avaamiseen on saatavilla
Avointen oppimateriaalien kirjaston omistajuus siirtyi vuodenvaihteessa opetus- ja kulttuuriministeriöltä Opetushallitukselle. Tämä mahdollistaa alustan tehokkaamman leviämisen korkeakouluista muille opetuksen tasoille. ”Erityisesti perusopetuksessa on paljon opettajia, jotka eivät vielä tunne aoe.fi:tä tai tiedä, mitä ovat avoimet oppimateriaalit, vaikka näistä voisi olla heille suurta hyötyä.”
”Viesti menee kuitenkin parhaiten perille, kun se tulee koulutusorganisaatioilta itseltään.” Lindfors toteaa pohtiessaan alustan leviämistä uusille urille.
Teknisiä porkkanoita Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttämiselle erityisesti korkeakoulujen suhteen ovat pysyvä tunniste, digitaalinen säilytyspaikka sekä metatietoalustana toimiminen.
Erityisesti korkeakouluissa alkaa jo olemaan tukipalveluita lisenssien ja muiden teknisten asioiden hoitamista varten. Välillä tärkein tuki on pieni kannustus, jolla saada vahvistus siitä, että oma oppimateriaali sopii jakoon.
”Kannattaa kysyä kollegoilta, tukipalveluista tai esimerkiksi aoe.fi:stä apua. Tärkeintä on kuitenkin uskallus lähteä mukaan avoimuuden kulttuuriin. Avaamista ei tarvitse tehdä yksin, vaan apua on aina saatavilla”, Lindfors vakuuttaa. ”Usein tilanne on se, että kysyjällä on jo vastaus, mutta hän kaipaa vielä viimeisen varmistuksen tai rohkaisun.”
Avoimella oppimisella on hyötyjä sekä opettajille, että oppijoille
Avoimen oppimisen hyötyjä voi Lindforsin mukaan perustella ainakin kahdella tapaa: hyötyjen ja periaatteiden näkökulmasta. Jälkimmäinen näistä on yksiselitteisempi. ”Avoimen oppimisen edistäminen lisää oppimisen ja opetuksen tasa-arvoa ja tarjoaa paremmat mahdollisuudet saada luotettavaa tietoa meille kaikille opettaen samalla tiedon arviointia itsessään”, Lindfors perustelee.
Viime aikoina on keskusteltu siitä, että missä kohtaa avoimen tieteen tai avoimen oppimisen edistäminen muuttuu yksinkertaisesti tieteen ja oppimisen edistämiseksi. Lopultahan kyse on hyödyllisistä käytännöistä samojen tavoitteiden edistämiseksi. Käsitteiden esillä pitämisessä on kuitenkin oma arvonsa, ettei erityishuomiota katkaista liian aikaisin tavoitteisiin pääsemisen kannalta.
Opettajalle avoin oppiminen tarjoaa tukea vertaisoppimiseen ja konkreettisen avun malleja, joita todellisuudessa usein jo käytämme otsikoimatta niitä avoimen oppimisen alle. Opiskelijalle sen sijaan esiin nousevat jatkuvan oppimisen hyödyt.
”Kun materiaaleihin voi palata jälkikäteen syventyen siihen, mikä itseään kiinnostaa, pääsee sujuvasti nivelvaiheiden yli ja saa tukea silloin kun sitä tarvitsee. Oppimaan pääsy helpottuu, mikä mahdollistaa itsenäisyyden omien tietojen kartoittamisessa”, Lindfors luettelee.
Asiantuntijaryhmä on matalan kynnyksen väylä avoimen oppimisen äärelle
Lindfors kiittää avoimen oppimisen asiantuntijaryhmää osaavasta ja avuliaasta työyhteisöstä toivoen, että asiantuntijaryhmä jatkaa samaan malliin. ”Asiantuntijaryhmässä toimiminen on ollut mielekästä puuhaa, joka antaa energiaa päiviin. Jos etsii matalan kynnyksen kanavaa mukaan oppimisen avoimuuden ja avoimen jakamisen kulttuuriin, niin tämä on yksi väylä”, Lindfors kertoo.
Lindforsin mukaan avoimen oppimisen asiantuntijaryhmä toimii myös ikkunana oppimisen avoimuudesta inspiroitumiseen. ”Aina on ihana kuulla, kuinka avoimet oppimateriaalit ovat auttaneet ihmisiä arjessa auttamalla pääsemään eteenpäin vaikeasta tilanteesta tai yksinkertaisesti helpottamalla omaa työtä. Lisäksi on hienoa kuulla, kuinka oppimateriaalien tekijät ovat ylittäneet kynnyksen omien materiaalinsa jakamiseen. Vaikea tilanne on kääntynyt siihen, että haluaa olla avuksi muille.”
Lue lisää
Pääkuva: Mikael Kanerva (CSC).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
