AVOTT-sihteeristö vieraili Lontoossa järjestetyssä avoimen oppimisen OER25-tapahtumassa, jossa puhututtivat antidemokraattisten liikkeiden ja tekoälyn vaikutukset avoimuudelle.
Association for Learning Technologyn järjestämä kuudestoista avoimen oppimisen konferenssi kokosi osallistujia lähes kaikista maanosista. Globaalissa ympäristössä painottuivat maailmanlaajuiset ongelmat. Antidemokraattisten voimien nousu monissa maissa herätti kasvavaa huolta, että avoimelle oppimiselle tärkeiden monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhteistekemisen ideaaleiden toteuttamisesta tulee mahdotonta.
Tapahtuman osallistujat pitivät tärkeänä palauttaa avoin oppiminen juurilleen ja nostaa sen arvopohjaa yhä enemmän esiin. Oppimisen avaaminen ja oppimismahdollisuuksien lisääminen nähtiin jopa yhtenä keinona haastaa autoritaarisia valtarakenteita, koska diktaattorikaan ei voi viedä opittua keneltäkään pois.
Haastava tekoäly
Moni esiintyjä nosti esiin kysymyksen tekoälystä. Avointen oppimateriaalien kannalta suurena huolena oli, että tekoälymallien koulutuksessa hyödynnetään avoimia materiaaleja ilman, että materiaalien tekijälle annetaan tästä edes meriittejä.
Toisaalta tekoälyssä nähtiin myös mahdollisuuksia, koska se voisi mahdollistaa oppimateriaalien ja oppimisen työkalujen joustavan sovittamisen eri oppijaryhmien tarpeisiin. Varsinaisia käytännön sovelluksia tästä nähtiin kieltenopetuksessa. Useampikin yliopisto oli kehittämässä tekoälyassistenteista kielten opiskeluun ja opettamiseen räätälöityjä versioita, joita voisi mahdollisesti jakaa avoimina oppimateriaaleina.
Globaalilla tasolla tekoälypalveluiden haasteeksi kuitenkin todettiin, että ne ainakin vielä toistaiseksi lähinnä laajentavat digitaalista kuilua. Koska eri maissa ja eri ihmisillä on hyvin erilaiset mahdollisuudet hyödyntää edes perustason tietotekniikkaa esimerkiksi puutteellisen infrastruktuurin takia, tekoälytyökalut eivät tällä hetkellä ole täydellinen ratkaisu oppimisen avaamiseen.
Avoimen oppimisen linjaukset kansainvälisesti
Kotimaisen avoimen oppimisen kehityksen kannalta oli mielenkiintoista kuunnella erityisesti Leo Havemannin (University of London) ja Javiera Atenasin (University of Suffolkin) esitelmiä kansainvälisestä avoimen oppimisen linjaustyöstä. Havemannin esitelmässä painottui, miten organisaatiotasoiset avoimen oppimisen linjaukset vaikuttavat vielä kovin vähän käytännön toimintaan, koska organisaatiot tarjoavat avoimelle oppimiselle paljon vähemmän tukea kuin esimerkiksi avoimelle julkaisemiselle. Erityisesti huolestuttavaa on Havemannin mukaan meritoitumiskäytäntöjen ja muiden kannusteiden puutteellisuus.
Atenas otti esitelmässään vahvasti kantaa avoimen oppimisen liiallista siiloutumista vastaan ja peräänkuulutti enemmän yhteistyötä kaikkien avoimuuden osa-alueiden välillä. Atenasin mukaan eri avoimuuden leireissä tehdään liian paljon päällekkäistä työtä, kun tehokkaampaa olisi ottaa oppia siitä, mitä eri osa-alueilla tehdään hyvin. Atenas kehotti avoimen oppimisen linjaajia hyödyntämään esimerkiksi aineistojen avoimuuden hyväksi tehtyä työtä: voisivatko esimerkiksi FAIR-periaatteet toimia myös avoimille oppimateriaaleille ja voisiko avoimille oppimateriaaleillekin rakentaa Zenodon kaltaisen globaalin tallennuspaikan?
Teksti: Ilmari Jauhiainen (TSV)
Kuva: David Dibert, Unsplash.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
