Hyvät käytännöt -sarjan viimeisessä osassa Mari Elisa Kuusniemi summaa syksyn aikana julkaistuja ideoita tutkijan datapalveluiden markkinointiin ja pohtii viestinnän tärkeyttä.
Omassa työkuplassa toimiessa on vaikea hahmottaa, minkä verran tieto liikkuu kuplan ulkopuolelle. Kun kehittää ja tuottaa tutkimuksen palveluita, oma maailma pyörii näiden asioiden ympärillä. Välillä on vaikea muistaa, että palveluiden kohderyhmän huomio on aivan muualla. Ilman oikea sisältöistä ja ajoitettua markkinointia, asiakkaat eivät löydä parhaitakaan palveluita.
Syksyn aikana Tutkijan datapalveluiden markkinointi -työryhmä on julkaissut sarjan hyviä käytäntöjä. Lähtökohtana on ollut, että niin pientä käytäntöä ei ole, etteikö sitä kannattaisi jakaa, ja ideoita onkin löytynyt liittyen niin henkilökohtaisiin kontakteihin kuin laajempiin tiedotustilaisuuksiin ja virallisiin dokumentteihin.
Euroopan tieteellisten kirjastojen yhdistyksen eli LIBERin tutkimusdatanhallinnan työryhmä on tehnyt ohjeen 6 pillars of Engaging Researchers in Research Data Management (RDM). Ohjeeseen on koottu työryhmän mielestä tärkeimpiä hyviä käytäntöjä datanhallinnan markkinoinnista tutkijoille. Nimensä mukaisesti dokumentti esittelee kuusi keskeisintä ohjetta (pilaria), joiden tavoitteena on lisätä datanhallinnan hyvien käytäntöjen tuntemista ja verkostoitumista tutkijoiden kanssa. On ollut hauska huomata, että LIBERin työryhmä ja Tutkijan datapalveluiden markkinointi -työryhmä nostavat esiin samoja aiheita.
Alla olevassa taulukossa on listattu ohjeen pilarit ja niihin liittyvät aikaisemmin tässä sarjassa esitellyt hyvät käytännöt.
| Pilari | Hyvät käytännöt (wiki) |
|---|---|
| Pilari 1: Organisaation oma politiikka | |
| Pilari 2: Henkilökohtainen suhde tutkimusyhteisöön | |
| Pilari 3: Ota mukaan tutkijauran alkuvaiheessa olevat |
|
| Pilari 4: Helpota tutkijoiden välistä viestintää datavoutien (data steward) avulla | |
|
Pilari 5: Tarjoa tutkimusdatan hallintaan palveluita ja koulutusta |
|
| Pilari 6: Kerro kaikesta mitä teet |
LIBERin ohje koskee lähinnä konsultatiivisia palveluita, mutta kattaa yleisellä tasolla myös muut datanhallinnan palvelut. Ohjetta voidaan soveltaa kaikissa tutkimusorganisaatiossa, ja se on tarkoitettu sekä tuoreille että vakiintuneille datanhallinnan palvelun tarjoajille.
- Lisätietoa LIBERin tutkimusdatanhallinnan työryhmästä
- Julkaisu: Boserup Thestrup, Jesper, Braskova, Miriam, Krogh Kruuse, Kirsten, & Lembinen, Liisi. (2020). The 6 Pillars of Engaging Researchers in Research Data Management (RDM). Zenodo.
| + | – |
|---|---|
| Ohje kokoaa yhteen tärkeät näkökulmat datanhallinnan hyvien käytäntöjen edistämisestä. |
Vaatii paljon resursseja ja aikaa. |
Teksti: Mari Elisa Kuusniemi, Helsingin yliopisto
Kuva: Unsplash/Tamanna Rumvee (muokattu)
Hyvät käytännöt -sarjan aikaisemmat osat:
- Mari Elisa Kuusniemi: Datapolitiikka osana organisaation palveluinfrastruktuuria
- Juuso Ala-Kyyny: Blogi yhteisöllisenä julkaisukanavana
- Nina-Mari Salminen: Aineistonhallinnan palvelut tutuiksi DMP:n kommentoinnin yhteydessä
- Jari Friman: Koulutukset datanhallinnan palveluiden tiedotuskanavana
- Taisa Sallinen: Datatuen kommentoima ja virallisesti hyväksytty DMP kaikilta tutkimushankkeilta?
- Mari Elisa Kuusniemi: Tukihenkilöistä tuttuja asiakkaille
- Mika E. Virtanen: Tietoiskuissa hoksautetaan ja herätetään
- Eeva Savolainen: Monikanavainen viestintä tavoittaa laajan joukon
- Päivi Rauste: Datanhallinnan ja sen palveluiden koulutusmateriaalit saataville ja käytettäviksi
- Eeva Savolainen: Data-agentin vastaanotto on matalan kynnyksen foorumi
- Mika E. Virtanen: Web caféssa voi kysyä, kommentoida ja ideoida
- Pauli Assinen: Esittelyssä hyvät käytännöt
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
