Hyvät käytännöt -sarjan uusimmassa osassa Taisa Sallinen pohtii aineistonhallintasuunnitelmien kommentointia ja niiden edellyttämistä kaikilta tutkimushankkeilta rahoituslähteestä riippumatta.
Otsikon tilanne on vielä toive ja ehkä utopiaa, mutta aineistonhallintasuunnitelmat (DMP) alkavat olla enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomen Akatemia vaatii kaikilta rahoittamiltaan hankkeilta tutkijan oman organisaation hyväksymän DMP:n. Onko tämä vasta alkua ja olisiko FAIR-ihannemaailmassa hyvä olla kaikilta tutkimushankkeilta organisaation hyväksymä DMP rahoituslähteestä riippumatta?
Suomen Akatemian vaatimus myötävaikutti siihen, että tutkimusorganisaatiot kehittivät nopealla aikataululla itselleen tarkistusprosessit, joiden kautta jokaisen Suomen Akatemian rahoituksen saaneen tutkimushankkeen DMP ohjattiin datatuen kommentoitavaksi. Itä-Suomen yliopistossa (UEF) Akatemian rahoitushaussa toiselle kierrokselle päässeitä tutkijoita informoitiin uudesta prosessista. Kun lopulliset rahoituspäätökset tulivat, rahoituksen saaneet saivat toisen tietopaketin DMP:n kommentointipolusta, joka kulkee UEF:n datatukipalvelun kautta. Kun DMP oli kommentoitu datatuen puolelta, suorituspaikan sitoumuksen antajat antoivat suostumuksen rahoituksen vastaanottamiselle Akatemian sähköisessä järjestelmässä. UEF:n osalta prosessi sujui hyvin ja sitä tullaan kehittämään edelleen. Tutkijoilta saadun palautteen perusteella kommentointiprosessi tarjosi uuttakin tietoa UEF:n datatuen palveluista.
Kokemuksia uusista DMP-kommentointiprosesseista eri organisaatioissa jaettiin kansallisesti syyskuun 2021 lopussa. Keskustelutilaisuus avasi sitä, että vaikka prosesseissa oli samankaltaisuuksia, niin myös paljon vaihtelevuutta eri organisaatioiden käyttämien järjestelmien ja työkalujen välillä. Yhtenäinen kommentointiprosessi voi siis olla haaste kansallisella tasolla, mutta prosessin sujuvuus voitaisiin taata hyviä käytänteitä jakamalla. Jos DMP-hyväksymisprosessi saataisiin jouhevaksi ja helpoksi tutkijalle, hän saisi heti hankkeensa alkuun tukea aineistonhallintaan ja myönteisen kokemuksen oman organisaationsa tarjoamista datatukipalveluista. Myös organisaation ymmärrys tutkijoiden tarpeista lisääntyisi ja datatuen palveluiden resurssoinnin ennakointi helpottuisi.
| + | – |
|
Käytänteen avulla edistetään tieteen/tutkimuksen laatua. Käytänteen ansiosta organisaatio tietää ja osaa ennakoida millaista aineistonhallinnan tukea ja työkaluja tarvitaan tutkimusaineistonhallintaa varten. Käytänne sitouttaa tutkijaa/organisaatiota aineistonhallinnan suunnitteluun ja ylläpitämiseen. Yhtenäisemmät käytänteet akateemiseen maailmaan. Datanhallintaan liittyvät riskit vähenevät. Laadukas DMP vähentää tutkimusaineiston elinkaaren aikana tarvittavaa datanhallintatyötä. |
Käytänne tuo uudenlaista työtä tukiorganisaatiolle (mm. datatuki, tutkimuspalvelut). Riski, että DMP:n sisällölliset vaatimukset eivät jousta eri kokoisiin hankkeisiin sopiviksi. Riski, että tieto DMP:n sisällöstä ei saavuta kaikkia olennaisia kohderyhmiä. Tutkijat voivat kokea turhaksi. Riski, että DMP jää kerran täytetyksi dokumentiksi, jota ei päivitetä tutkimusprojektin aikana. |
Teksti: Taisa Sallinen, Itä-Suomen yliopisto
Kuva: Tamanna Rumvee, Unsplash (muokattu)
Hyvät käytännöt -sarjan aikaisemmat osat:
- Mari Elisa Kuusniemi: Tukihenkilöistä tuttuja asiakkaille
- Mika E. Virtanen: Tietoiskuissa hoksautetaan ja herätetään
- Eeva Savolainen: Monikanavainen viestintä tavoittaa laajan joukon
- Päivi Rauste: Datanhallinnan ja sen palveluiden koulutusmateriaalit saataville ja käytettäviksi
- Eeva Savolainen: Data-agentin vastaanotto on matalan kynnyksen foorumi
- Mika E. Virtanen: Web caféssa voi kysyä, kommentoida ja ideoida
- Pauli Assinen: Esittelyssä hyvät käytännöt
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
