Miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuudesta voi meritoitua?

Oppimisen avoimuuden merkittävimpiä edistäjiä ovat opettajat, mutta työtä avoimen oppimisen hyväksi tekevät myös monet muut tahot. Esimerkiksi korkeakoulut tukevat ja kannustavat opettajia käyttämään ja tuottamaan avoimia oppimateriaaleja ja osallistumaan myös aktiivisesti oppimisen avoimuuden edistämiseen kansallisella tasolla. Nämä ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti opastamaan opettajien meritoitumisen huomioimisessa, mutta niitä voidaan soveltaa myös muihin oppimisen avoimuutta edistäviin tehtäviin ja rooleihin, joita ovat esimerkiksi:

  • tutkijat ja tutkimushankkeet, jotka tuottavat avoimia oppimateriaaleja
  • opiskelijat, jotka ovat osallistuneet avointen oppimateriaalien ja muun avoimen oppimisen edistämiseen
  • oppimisen avoimuutta omassa työssään tukevat henkilöt, esimerkiksi kirjastojen asiantuntijat, tutkijat, opetussuunnittelijat ja muu tukihenkilöstö
  • vaikuttajat, jotka ovat viestineet avoimesta oppimisesta ja inspiroineet muita edistämään oppimisen avoimuutta
  • johtajat ja päättäjät, jotka ovat osallistuneet merkittävästi oppimisen avoimuuden edistämiseen ja joiden panoksella on ollut laajoja vaikutuksia avoimeen opetukseen.

On myös hyvä huomioida, että sama henkilö voi toimia monessa eri roolissa ja edistää niissä avointa oppimista eri tavoin.

Meritoinnissa huomioitavia periaatteita

Oppimisen avoimuuden edistäminen vaatii opettajalta aikaa ja osaamista ja on yksi mahdollinen ja tärkeä osa opettajan työtä. On suositeltavaa, että organisaatioilla on selkeät kriteerit ja ohjeet, miten oppimisen avoimuuden edistäminen otetaan huomioon yhtenä osana, kun opettajan työn kokonaisuutta arvioidaan esimerkiksi rekrytoinneissa, urapolulla edettäessä, palkkausta määritettäessä, rahoitushauissa ja palkintoja myönnettäessä. Näiden lisäksi erityisesti korkeakouluja suositellaan varmistamaan, että opettajilla on mahdollisuus käyttää työaikaansa avoimen oppimisen edistämiseen ja huomioida se työaikasuunnitelmassaan.

Oppimisen avoimuuden painoarvo ja merkitys voivat vaihdella arvioinnin tarkoituksesta riippuen. Kriteereistä ja painotuksista tulee aina kertoa arvioitaville henkilöille.

Avoimen oppimisen meriittejä arvioitaessa tulee huomioida paljon muutakin kuin julkaistujen avoimien oppimateriaalien sekä muiden julkaisujen ja meriittien määrä. Huomioitavia asioita ovat esimerkiksi:

  • Laatu: Laadun arvioinnissa kannattaa käyttää apuna asiantuntijoita. Avoimien oppimateriaalien kohdalla laadun arvioinnissa voi hyödyntää kansallista Avointen oppimateriaalien laatukriteeristöä.
  • Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden osalta arvioinnissa voi käyttää apuna avoimien oppimateriaalien lataus- tai käyttömääriä, avointen kurssien ja luentojen osallistuja- tai suoritusmääriä sekä kaikista näistä saatua palautetta. Vaikuttavuudenkaan osalta pelkät numerot eivät kerro kaikkea, vaan esimerkiksi oppijan osaamisen kehittyminen ja syvällinen vaikutus rajattuun yhteisöön voi olla merkittävämpi meriitti kuin pinnallinen vaikuttaminen laajempaan yleisöön.
  • Avoimuuden aste: Lähtökohtaisesti on sitä suurempi meriitti, mitä avoimempaa oppimista opettaja on edistänyt. Perustelluista syistä periaatteesta voi joustaa ja arvioida esimerkiksi muokkausoikeuksiltaan rajoitetummin lisensoitua oppimateriaalia yhtä meritoivana kuin täysin avointa oppimateriaalia. Vähäisemmän avoimuuden asteen syynä voivat olla esimerkiksi alakohtaiset käytännöt tai tiettyjen oppimateriaalien sisältöihin liittyvät erityiset riskit, esimerkiksi tietojen vanhentuminen tai sisältöjen sensitiivisyys.
  • Yhteistyö: Avoimen oppimisen yhtenä ajatuksena on mahdollistaa yhteistyötä opettajien välillä sekä esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden välillä. Esimerkiksi toisten tekemien avoimien materiaalien hyödyntäminen omien avoimien oppimateriaalien laatimisessa, avoimien kurssien ja luentojen sekä oppimateriaalien yhteiskehittäminen ja opiskelijoiden osallistaminen avoimen oppimisen kehittämiseen pitäisi nähdä arvioinnissa positiivisena asiana.
  • Meriitin vaatima työmäärä ja osaaminen: Kurssien, luentojen ja oppimateriaalien kohdalla työmäärää voidaan arvioida esimerkiksi niiden laajuuden perusteella. Oppimateriaalien kohdalla myös niiden tyyppi voi olla merkittävä, esimerkiksi verkkokurssin tai oppimispelin laatiminen vaatii usein enemmän työtä ja osaamista kuin luentokalvojen julkaiseminen.

Opettajien osaamistasot

Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuutta voi kehittää ja edistää monin tavoin. Jokainen voi aloittaa oppimisen avoimuuden edistämisen omalta osaamistasoltaan. Osaamisen kehittyessä opettajalle mahdollistuu enemmän tapoja edistää oppimisen avoimuutta ja vaikuttaa opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi toisiin opettajiin, omaan organisaatioon, erilaisiin opetuksen ja tutkimuksen kansallisiin ja kansainvälisiin sidosryhmiin sekä muuhun yhteiskuntaan.

Organisaatioiden on hyvä antaa opettajille mahdollisuus hyödyntää kehittymistään oppimisen avoimuuden edistämisessä, esimerkiksi osana urapolulla etenemistä. Oppimisen avoimuutta arvioitaessa voidaan painottaa eri tavalla eri osaamistasoille soveltuvia oppimisen avoimuuden edistämistapoja ja niihin liittyviä meriittejä. Osaamistasojen ja niille ominaisten meriittien määrittelyyn voi hyödyntää seuraavaa jaottelua.

1. Jokainen opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta esimerkiksi seuraavasti:

  • kehittää omaa osaamistaan oppimisen avoimuudesta ja siihen liittyvistä asioista (ks. Avoimen oppimisen osaamisvaatimukset),
  • hyödyntää omassa opetuksessaan avoimia oppimateriaaleja ja ohjelmistoja sekä
  • hyödyntää omassa opetuksessaan avoimeen oppimiseen liittyviä oppimis- ja opetuskäytänteitä.

2. Kokemuksen karttuessa opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • vertaisarvioida toisten tekemiä avoimia oppimateriaaleja,
  • julkaista tekemiään avoimia ja saavutettavia oppimateriaaleja,
  • osallistua täysin avointen verkkokurssien tekemiseen (MOOC) tai pitää laajalle yleisölle avoimia luentoja ja kursseja (esimerkiksi Studia Generalia),
  • auttaa toisia oppimisen avoimuuden kysymyksissä,
  • osallistua oppimisen avoimuuden asiantuntijana toisten opettajien arviointiin,
  • osallistaa opiskelijoita avointen oppimateriaalien tuottamisessa sekä
  • jakaa tai julkaista avoimesti omia oppimis- ja opetuskäytäntöjään (esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin liittyen).

3. Syvällisesti oppimisen avoimuuteen perehtynyt opettaja voi edistää oppimisen avoimuutta monenlaisilla tavoilla, esimerkiksi:

  • tekemällä avoimeen oppimiseen liittyvää tutkimusta,
  • osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin avoimen oppimisen verkostoihin tai hankkeisiin sekä
  • johtamalla kansallisia ja kansainvälisiä avoimen oppimisen työryhmiä tai hankkeita.

Meriittien kirjaamisesta

Organisaatioiden on syytä antaa selkeät ohjeet, miten oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden meriitit on arviointitilanteissa kirjattava. Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuteen liittyvät meriitit voi kirjata CV:hen, opetusportfolioon tai organisaation tutkimustietojärjestelmään. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa oppimisen ja oppimateriaalien avaamiseen liittyvät meritoitumistiedot saadaan haravoitua suoraan eri tietojärjestelmistä.

Organisaatioiden ohjeistuksessa voi oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden meriitit jakaa avoimiin oppimateriaaleihin, avointa oppimista koskeviin tutkimustuotoksiin, täysin avoimiin kursseihin ja luentoihin sekä avoimeen oppimiseen liittyvään toimintaan. Jaottelu on mahdollisuuksien mukaan hyvä huomioida myös organisaation tutkimustietojärjestelmässä. Samaa jaottelua voivat soveltaa myös opettajat, jotka haluavat ylläpitää esimerkiksi omaa CV:tään.

Avoimet oppimateriaalit

Oppimateriaalien avoimesta julkaisemisesta päättää niiden tekijä. Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjauksen mukaisesti avoimien oppimateriaalien kuvailutietojen julkaisemiseen suositellaan Avointen oppimateriaalien kirjaston käyttöä. Kirjasto lisää materiaalien löydettävyyttä, tukee kuvailutietojen tuotantoa ja viittausten seurantaa. Avointen oppimateriaalien kirjastossa oppimateriaaleihin liitetään kuvailutietojen lisäksi käyttöehdoista kertova lisenssi sekä materiaalin käyttöä helpottava muu dokumentaatio. Kirjastosta avoimille oppimateriaaleille luodaan myös pysyvä tunniste, joka mahdollistaa materiaalien löydettävyyden ja niihin viittaamisen.

Julkaistuista avoimista oppimateriaaleista kannattaa arviointilanteissa pyytää nostamaan esiin muutamia erityisen laadukkaita materiaaleja. Laadukkaiden avoimien oppimateriaalien valitsemisen apuna voi käyttää kansallista Avointen oppimateriaalien laatukriteeristöä. Valikoiduista materiaaleista voi kertoa tarkemmin:

  • miten vaikuttavia oppimateriaalit ovat olleet (esimerkiksi lataus- ja käyttömäärät, viittaukset sekä oppimateriaaleista saadut arviot),
  • miten ne täyttävät avoimien oppimateriaalien laatukriteerit,
  • oppimateriaalin laajuudesta ja/tai sen laatimiseen käytetystä työmäärästä
  • yhteistyössä tehdyistä oppimateriaaleista ja siitä, mikä on ollut oma rooli niiden laatimisessa sekä
  • jos oppimateriaalit on julkaistu rajoitetummalla lisenssillä (esimerkiksi muokkaamisen kieltävällä lisenssillä), miksi tämä lisenssi on valittu.

Tutkimustuotokset

Oppimisen avoimuuden meriiteiksi kirjattavia tutkimustuotoksia ovat:

  • avointa oppimista ja oppimateriaaleja käsittelevät tutkimusjulkaisut ja
  • opetuksesta syntyneet avoimet tutkimusaineistot.

Näitä kirjattaessa on hyvä noudattaa tutkimusjulkaisujen ja tutkimusaineistojen kirjaamisen vakiintuneita käytäntöjä.

Täysin avoimet kurssit ja luennot

Täysin avoimista kursseista ja luennoista kannattaa kirjata esimerkiksi seuraavia tietoja:

  • kurssin tai luennon aihe ja toteutustapa,
  • kurssin tai luennon laajuus ja/tai sen suunnitteluun käytetty työmäärä,
  • verkkokursseista mahdollinen pysyvä tunniste,
  • miten vaikuttavia kurssit ja luennot ovat olleet (osallistuja- tai suoritusmäärät sekä saatu palaute),
  • yhteistyössä tehdyistä tai pidetyistä luennoista ja kursseista oma rooli sekä panos ja
  • lähiluennoista ja -kursseista maksuttomuus tai peruste maksullisuuteen (esimerkiksi järjestämiskustannusten kattaminen).

Avoimeen oppimiseen liittyvä toiminta

Avoimeen oppimiseen liittyvän toiminnan meriiteiksi voi kirjata esimerkiksi seuraavia aktiviteetteja:

  • avoimesta oppimisesta käydyt kurssit ja muuten hankittu osaaminen (kurssisuoritusten lisäksi osaamistaan voi todentaa esimerkiksi osaamismerkeillä),
  • avointen oppimateriaalien sekä oppimis- ja opetuskäytäntöjen hyödyntäminen omassa opetuksessa sekä niistä saatu palaute,
  • avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen kehittäminen ja jakaminen (esimerkiksi lyhyt kuvaus kehitetyistä käytännöistä ja viite, missä käytäntöihin voi tutustua tarkemmin),
  • toisten tuottaman avoimen opetuksen ja oppimateriaalien vertaisarviointi,
  • muiden auttaminen ja kouluttaminen avoimessa oppimisessa,
  • oppimisen avoimuuteen liittyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä
  • kansallisten ja kansainvälisten avoimen oppimisen hankkeiden johtaminen (esimerkiksi viittaus hankkeen dokumentaatioon).

Taulukko: Yhteenveto oppimisen avoimuuden meriiteistä.

Meriitti

Meriittien kirjaamisen kannalta huomioitavaa

Periaatteiden ja osaamistason kannalta huomioitavaa

Oppimateriaalit

   

Perusasiat (kaikista oppimateriaaleista)

   
 

Oppimateriaaliin ja kuvailutietoihin on sisällyttävä materiaalin käyttöehdot kertova lisenssi. Avoimia lisenssejä CC BY ja CC BY SA. On hyvä perustella, jos materiaali ei ole avoimesti lisensoitu tai jos se ei ole hyödynnettävissä maksuttomasti.

Vähäisemmän avoimuuden asteen syynä voi olla esimerkiksi alakohtaiset käytännöt tai tiettyjen oppimateriaalien sisältöihin liittyvät erityiset riskit, esimerkiksi tietojen vanhentuminen.

 

Oppimateriaali tai sen kuvailutiedot on hyvä julkaista tunnustetulla kansallisella tai kansainvälisellä alustalla (esim. aoe.fi), joka takaa materiaalille pysyvän tunnisteen ja kuvailutietojen saatavuuden, vaikka materiaalia ei enää ole, ja josta tiedot ovat haravoitavissa.

 
 

Oppimateriaalin riittävät kuvailutiedot ja muu dokumentaatio helpottavat uudelleenkäyttöä ja ovat siksi tärkeä meriitti.

 
 

Mahdollisuuksien mukaan on hyvä huomioida sanastot, ontologiat ja standardit oppimateriaalien kuvailutiedoissa, sekä kuvailutietojen koneluettavuus.

 
 

Avoimien tiedostomuotojen käytön voi kirjata meriitiksi.

 

Arviointia varten valikoiduista oppimateriaaleista

   
 

On hyvä kertoa, miten oppimateriaalit täyttävät esim. kansalliset laatukriteerit.

Käytä laadun arvioinnissa apuna asiantuntijoita ja kansallista Avointen oppimateriaalien laatukriteeristöä.

 

On hyvä kertoa oppimateriaalien vaikuttavuudesta ja merkittävyydestä (esimerkiksi lataus- ja käyttömäärät, viittaukset sekä oppimateriaaleista saadut arviot).

Huomioi, että pelkät lataus- ja käyttömäärät eivät ole ainoa merkki vaikuttavuudesta.

 

Tarvittaessa voi kertoa oppimateriaalien laajuudesta ja/tai niiden laatimiseen käytetystä työmäärästä.

 
 

Yhteistyössä tehdyistä oppimateriaaleista on hyvä kertoa, mikä on ollut arvioitavan rooli niiden laatimisessa.

 

Tutkimustuotokset

   

Avointa oppimista käsittelevät tutkimusjulkaisut

Noudatetaan tutkimusjulkaisuista vakiintuneita käytäntöjä.

Huomioitavissa erityisesti avoimen oppimisen tutkimukseen painottuneissa arvioinneissa.

Opetuksesta syntyneet avoimet tutkimusaineistot

Noudatetaan tutkimusaineistoista vakiintuneita käytäntöjä.

Huomioitavissa erityisesti avoimen oppimisen tutkimukseen painottuneissa arvioinneissa.

Täysin avoimet kurssit ja luennot

Voi kirjata ylös esimerkiksi seuraavia asioita:

Huomioitavissa erityisesti kokeneempien opettajien arvioinneissa.

 

kurssin tai luennon aihe ja toteutustapa

 
 

kurssin tai luennon laajuus ja/tai sen suunnitteluun käytetty työmäärä

 
 

verkkokursseista mahdollinen pysyvä tunniste

 
 

miten vaikuttavia kurssit ja luennot ovat olleet (osallistuja- tai suoritusmäärät sekä saatu palaute)

 
 

yhteistyössä tehdyistä tai pidetyistä luennoista ja kursseista oma rooli sekä panos

 
 

lähiluennoista ja -kursseista maksuttomuus tai peruste maksullisuuteen (esimerkiksi järjestämiskustannusten kattaminen).

 

Avoimeen oppimiseen liittyvä toiminta

   

Avoimesta oppimisesta käydyt kurssit ja muuten hankittu osaaminen

Osaamista voi todentaa kurssisuorituksilla ja osaamismerkeillä.

Sopii kaikkien osaamistasojen arviointeihin.

Avointen oppimateriaalien sekä oppimis- ja opetuskäytäntöjen hyödyntäminen omassa opetuksessa 

Voi kirjata esimerkkejä ja kertoa saadusta palautteesta.

Sopii kaikkien osaamistasojen arviointeihin.

Avoimien oppimis- ja opetuskäytäntöjen kehittäminen ja jakaminen

Voi kuvata kehitettyjä käytäntöjä ja antaa viitteen, missä käytäntöihin voi tutustua tarkemmin.

Huomioitavissa erityisesti kokeneempien opettajien arvioinneissa.

Toisten tuottaman avoimen opetuksen ja oppimateriaalien vertaisarviointi

Voi antaa esimerkkejä.

Huomioitavissa erityisesti kokeneempien opettajien arvioinneissa.

Muiden auttaminen ja kouluttaminen avoimessa oppimisessa

Voi antaa esimerkkejä.

Huomioitavissa erityisesti kokeneempien opettajien arvioinneissa.