Kansalaisten osallistaminen tiedonkeruuseen nostaa esiin eettisiä näkökulmia, joilla on yhtymäkohtia ihmiseen kohdistuvaan tutkimukseen liittyviin eettisiin haasteisiin.
Kenen ääni kuuluu ja kuka uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa? Syken Maija Faehnle ja Timo Pyhälahti pohtivat kansalaisvaikuttamisen polkuja ja paradokseja.
Haastattelussa vuoden 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen -palkintojen saajat: Helsingin yliopiston Tuomas Aivelo sekä Jyväskylän yliopiston, Ylen ja CSC:n yhteinen Muuttolintujen kevät -hanke.
Onko kansalaistieteellä oikeasti yhteiskunnallista vaikutusta? Vallitseeko päätöksenteossa asiantuntijavalta? Haastattelussa Syken ja Itä-Suomen yliopiston Taru Peltola.
Kansalaistiede tarjoaa uudenlaisia toimintamahdollisuuksia myös kirjastoille. Blogikirjoitus nostaa esiin näkökulmia kirjastojen erilaisista rooleista sekä kirjastojen välisen yhteistyön mahdollisuuksista kansalaistieteen edistämisessä.
Ei kansalaistiedejuttusarjaa ilman kokoelmaa kiinnostavia hanke-esittelyitä. Etsimme ajankohtaisia kansalaistiedehankkeita ja pyysimme hankevastaavia kertomaan lyhyesti hankkeistaan sekä kansalaistieteen valikoitumisesta osaksi projekteja.
Parhaimmillaan kansalaistiede hyödyttää sekä tutkimusta että osallistujia, mutta se ei tapahdu itsekseen ilman huolellista suunnittelua ja mietittyjä tavoitteita.
Åbo Akademi soveltaa lukuisia avoimen tieteen käytänteitä neljässä tiedekunnassaan. Kansalaistiedepilotti, miniprojektit ja avoimen tieteen koutsi -koulutus on otettu innostuneesti vastaan.
Jotain uutta, jotain vanhaa… Lintujen vapaaehtoisen havainnoinnin kentällä on uutta infrastruktuuria ja kansalaistiedettä tehdään tänä keväänä hyperautomaation ja mobiiliteknologian voimin.