Loppuunmyyty ECSA2024-konferenssi Wienissä 2.—6.4.2024 kokosi yhteen innokkaan joukon kansalaistieteen tekijöitä ja aiheesta kiinnostuneita.
ECSA2024 kokosi kansalaistieteen parissa työskentelevää yhteisöä keväiseen Wieniin 2.—6.4.2024. Konferenssin teemana oli muutos, jota pohdittiin erityisesti kestävän kehityksen ja inklusiivisuuden kannalta. Lisäksi aiheista nousivat esiin yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä kestävän rahoituksen pohtiminen.
Konferenssi juhlisti kymmenen vuoden ikään päässyttä European Citizen Science Assosiation -järjestöä. Näiden vuosien aikana kansalaistiede on kasvanut joukosta idealistisia aloitteita yhdeksi avoimen tieteen pilareista esimerkiksi UNESCON avoimen tieteen kokonaisuudessa. Kansalaistiede pyrkii vuorovaikutukseen laajemman joukon kanssa tutkimuksen tekemiseksi. Tavoite on linjassa niin UNESCOn avoimen tieteen periaatteiden kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Tapahtuman avanneessa paneelikeskustelussa todettiin, että kansalaistieteellä on tarttumapintaa myös poliittisesta näkökulmasta. Lisäksi se on luonteeltaan hyvin käytännöllistä. Ympäristöteemoja, nuorten osallistumista ja demokratian lisäämistä sisältävän kokonaisuuden myyminen esimerkiksi päättäjille ei näin ollen ole lainkaan mahdoton tehtävä.
Euroopan kansalaistieteen yhdistys ECSA juhlisti pyöreitä merkkivuosia Wienin luonnontieteellisessä museossa. Iltaohjelmaan kuului osallistavin menetelmin toteutettu näytös eri aikakausien vaatemuodista. Kuva: TSV.
Kansalaistieteestä toivotaan yhtä menetelmää ilmastokriisiin vastaamisessa
Keynote Shannon Dosemagen Open Enviromental Data -projektista pohti puheenvuorossaan, kuinka kansalaistiede pystyy osaltaan vastaamaan tieteeseen kohdistuvaa globaaliin epäluottamukseen sekä ilmastokriisiin. Ilmastokriisi ratkaistaan Dosemagenin mukaan yhteistyöllä ja kansalaistiede mahdollistaa laajemman joukon osallistumisen talkoisiin. Evoluution näkökulmasta ihmiskunta erottuu Dosemagenin mukaan edukseen mukautumiskyvyllään, joka luo toivoa ongelmien ratkaisuun.
Toinen keynote Katja Mayer Wienin yliopistosta esitti kävi läpi osallistavien menetelmien historiaa sosiaalitieteiden näkökulmasta. Vaikka termistössä on eroja tieteenalojen välillä, ei perinne itsessään ole luonnontieteiden sisäinen. Konferenssin ohjelmassa humanististen ja sosiaalitieteiden alojen hankkeet edustivat kuitenkin ehdottomasti kasvavaa vähemmistöä, jossa piilee kompetenssia esimerkiksi monitieteisen ja yhteisöllisen otteen omaksumiseen.
Jäkälä ei säikähdä havainnoitsijan kameraa
Keynote-puheenvuorojen sekä paneelin lisäksi ohjelmaan kuului perinteiseen tyyliin hanke-esittelyjä, työpajoja sekä postereita. Työpajoissa haettiin käytännön ratkaisuja erityisesti inklusiivisuuden lisäämiseen ja hanke-esittelyissä korostuivat erilaiset lajistojen seurannat usein mobiiliteknologiaa hyödyntäen. Esimerkiksi suurten jäkälähavaintojen määrä tulkittiin johtuvan osin siitä, ettei se juokse karkuun kuvaa ottaessa.
Suomesta esityksiä oli Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaan, Muuttolintujen kevät -sovellukseen sekä koululaisten osallistamiseen liittyen. Miki Kallio Oulun yliopistosta sekä allekirjoittanut esittelimme kansalaistieteen indikaattoreiden pilotointia pian alkavassa vuoden 2024 seurannassa.
Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta esitteli Muuttolintujen kevät -hankkeen kuulumisia sekä viime kevään saavutuksia erityisesti ympäristön seurantaan liittyen. Lisäksi Petteri Laihonen Jyväskylän yliopistosta esitteli Anna Öhmanin kanssa sekä Suomessa että Ruotsissa toteutetun yhteishankkeen tuloksia peruskoululaisten osallistamisesta kansalaistieteen menetelmin.
ECSA2026 järjestetään Oulussa
Lopuksi julkistettiin myös seuraavan ECSA-konferenssin järjestäjät. Vuoden 2026 konferenssin järjestää Oulun yliopisto oheisen vuoden viikolla 10. Teemana on "kansalaistiede keskuksen ja periferian välissä”. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026.
Teksti ja kuvat: Jonni Karlsson, TSV.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
