Kansalaistiede on tieteellistä tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekijöinä, eivätkä sen kohteina. Puhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selkeä tieteellinen päämäärä. Kansalaistiede on terminä uudehko, mutta menetelmänä vanha. Siihen liittyy monia samankaltaisia termejä, kuten osallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi, mutta ydinajatus on sama: kaikilla on mahdollisuus osallistua tieteelliseen tutkimukseen.
Miksi tehdä kansalaistiedettä?
Osallistumisesi tieteeseen on arvokasta. Tutkijat tarvitsevat usein enemmän käsiä ja silmiä kuin mitä he omistavat – enemmän aineistoa kuin mitä he pystyvät yksin keräämään, ja enemmän resursseja kuin mitä on käytettävissä. Joskus paikallinen tai kokemusperäinen tulkinta voi tarjota tutkimukselle näkökulman, joka olisi muuten lähtökohtaisesti saavuttamattomissa.
Kansalaistieteilijänä et kuitenkaan ole pelkästään avuksi, olet muutoksentekijä. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, kuinka kansalaisten näkökulmia huomioidaan vastuullisessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Pähkinänkuoressa kansalaistiede on vaikuttava keino yhdistää uteliaisuus sekä oma harrastus tai intohimo tieteellisen tiedon tuottamiseen, jonka avulla niin paikallisia kuin globaalejakin ongelmia ratkaistaan.
Kenestä voi tulla kansalaistieteilijä?
Vastaus löytyy peilistä. Et tarvitse paksua lompakkoa, nelipäiväistä työviikkoa tai seinää täynnä erilaisia tutkintoja. Jos olet kiinnostunut jostakin tutkittavasta asiasta ja valmis sitoutumaan aikataulujesi mukaan tutkimushankkeeseen, paikka on todennäköisesti sinun.
Kansalaistieteilijän rooli hankkeessa voi vaihdella paljonkin, sillä niin kansalaistiedeprojekteja, kuin ihmisiäkin on moneen junaan. Kansalaistieteessä tavoitteena on, että kaikki pääsevät kyytiin. Jokaisella meistä on voima auttaa tiedeyhteisöä ratkomaan todellisia ongelmia.
Kansalaistieteen asema ja historia tieteellisessä tutkimuksessa
Kansalaistiede on toisaalta uusi käsite, toisaalta se ulottaa juurensa pitkälle historiaan. Voimme lukea Audubon-seuran organisoimasta suuresta joululintulaskennasta vuodelta 1900 ja Thomas Jeffersonista 1770-luvulta, jolloin hän allekirjoitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ja toimi lisäksi innokkaana kansalaistieteilijänä kuljettaen lämpömittaria mukanaan ja tehden merkintöjä säästä lokikirjaansa.
Jeffersonin samoihin aikoihin Virginiassa rekrytoimista vapaaehtoisista säähavainnoitsijoista syntyi valtakunnallinen sääpalvelu National Weather Service, joka on olemassa edelleen. Kotimainen esimerkki perinteikkäästä kansalaistiedettä hyödyntävästä hankkeesta on Lintuatlas, joka koostettiin vapaaehtoisten harrastajien havaintoja keskeisesti hyödyntäen ensimmäistä kertaa vuosina 1974–79.
Tiedeyhteisön ulkopuoliset ihmiset ovat kautta historian osallistuneet eri tavoin tieteen tekemiseen. Tutkimuskysymysten monimutkaisuus ja etäisyys jokapäiväisestä elämästä sekä tarve ylläpitää kalliita ja monimutkaisia laitteita ovat kuitenkin rajoittaneet tutkimukseen osallistumista. Uusien informaatio- ja viestintäteknologioiden sekä tieteellisten tulosten ja tiedon saavutettavuuden paranemisen myötä kansalaistiede on jälleen ajankohtainen aihe.
Kansalaistiede avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa koordinaatiossa
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa koordinaatiossa kansalaistiede on sijoitettu toimintakulttuurin avoimuuden osa-alueelle, joten sen edistäminen kuuluu Toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän alaisuuteen. Toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän alaisuudessa kansalaistieteen edistämiseksi on toiminut kaksi asiantuntijaryhmän perustamaa työryhmää.
- Kansalaistieteen työryhmä valmisteli Kansalaistieteen suosituksen (2022) vuosina 2021-2023.
- Kansalaistieteen tuki ja -palvelut -työryhmä perustettiin loppuvuodesta 2022 tavoitteenaan selvittää, kuinka kansallisen linjauksen jalkautusta voidaan tukea palveluiden, ohjeistusten sekä konkretian voimin. Ryhmän puheenjohtajina toimivat Miki Kallio sekä Elena Svahn. Työryhmään voi liittyvä mukaan täyttämällä ilmoittautumislomakkeen.
Avoimesti kansalaistieteestä
Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristö julkaisee verkkosivuillaan Avoimesti kansalaistieteestä -juttusarjaa, joka tarkastelee kansalaistieteeseen liittyviä teemoja käytännönläheisellä ja avoimella otteella. Sarjan osat löytyvät kootusti linkin takaa.
Keskeisiä kansalaistieteen aineistoja
Vastuullisen tieteen julkaisusarja
- Kansalaistieteen suositus (2022) määrittelee kansalaistieteen tieteelliseksi tutkimukseksi, jonka tavalliset ihmiset, eli kansalaistieteilijät, osittain tai kokonaan toteuttavat.
- Kansalaistieteen opas tutkijalle (2022) toimii täydentävänä osana kansalaistieteen kansallisen ohjeistuksen kokonaisuutta.
- Vastuullinen kansalaistiede on Heidi Laineen (HY) kirjoittama vastuullisen tieteen artikkeli.
- Kansalaistieteilijöille on syytä kertoa avoimen tiedon ja tiedonjakamisen merkityksestä on Emmi Kayan (Tarton yliopisto) kirjoittama vastuullisen tieteen artikkeli.
Kansainvälisiä linkkejä
- Unescon avoimen tieteen suositus (2021) sisältää neljä avoimen tieteen pilaria, joista kahden voi nähdä liittyvän kansalaistieteeseen.
- LIBER (Association of European Research Libraries) Citizen Science for Research Libraries — A Guide (2021) on käytännön opas, joka on suunniteltu auttamaan kansalaistiedeprojektin järjestäjiä ja osallistujia
- Euroopan unionin Citizen Science Platformin avulla voi jakaa kansalaistieteen hankkeita, resursseja, työkaluja ja koulutusta.
-
European Citizen Science Association (ECSA) tavoite on yhdistää kansalaiset ja tiede ja tutkimus, edistää kestävää kehitystä kansalaistieteen keinoin ja varmistaa, että kansalaistiede vaikuttaa polittisiin prosesseihin.