Kansalaistieteen suositus on saanut tuekseen tutkijoille suunnatun täydentävän oppaan. Joulukuussa suosituksesta on myös julkaistu käännökset ruotsiksi ja englanniksi.
Mikä on kansalaistieteen asema ja historia tieteellisessä tutkimuksessa? Toisaalta kansalaistiede on uusi käsite, toisaalta se ulottaa juurensa pitkälle historiaan. Voimme lukea Audubon-seuran organisoimasta suuresta joululintulaskennasta vuodelta 1900 ja Thomas Jeffersonista 1770-luvulta, jolloin hän allekirjoitti Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ja toimi lisäksi innokkaana kansalaistieteilijänä kuljettaen lämpömittaria mukanaan ja tehden merkintöjä säästä lokikirjaansa. Samoihin aikoihin Jefferson ryhtyi rekrytoimaan Virginiassa vapaaehtoisia säähavainnoitsijoita. Tästä syntyi valtakunnallinen sääpalvelu National Weather Service, joka on olemassa edelleen.
Tiedeyhteisön ulkopuoliset ihmiset ovat kautta historian osallistuneet eri tavoin tieteen tekemiseen. Viime vuosikymmeninä tutkimuskysymysten monimutkaisuus ja etäisyys jokapäiväisestä elämästä sekä tarve ylläpitää kalliita ja monimutkaisia laitteita ovat tosin rajoittaneet tutkimukseen osallistumista. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Uusien informaatio- ja viestintäteknologioiden sekä tieteellisten tulosten ja tiedon saavutettavuuden paranemisen myötä kansalaistiede on jälleen erittäin ajankohtainen aihe.
Työkaluja kansalaistieteen tueksi
Tieteellisten seurain valtuuskunta kokosi noin kaksi vuotta sitten työryhmän pohtimaan kansalaistieteen tilannetta Suomessa sekä yhteistyömuodon mahdollistamia hyötyjä tutkimusyhteisöille. Työryhmän panoksesta huhtikuussa 2022 julkaistiin kansalaistieteen suositus osana toimintakulttuurin avoimuuden linjausta. Suosituksen juuret ovat tukevasti Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa. Vaikka julistuksessa ei ole tarkkaan määriteltyä päämäärää kansalaistieteelle, sieltä löytyy kuitenkin selkeitä yhtymäkohtia kansalaistieteen periaatteisiin kuten:
- yhteiskunnallisen sivistyksen ja innovaation vahvistaminen
- tutkimuksen vaikuttavuuden lisääminen yhteiskunnassa
- vuorovaikutuksen lisääminen tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja kansalaisten välillä.
Lisäksi työryhmä on valmistellut suosituksen tueksi tutkijoille suunnatun täydentävän oppaan. Käytännönläheisessä lisädokumentissa kansalaistieteen määritelmät, menetelmät sekä potentiaaliset haasteet ja tulevaisuudennäkymien pohdinnat saavat tuekseen neljä tapaustutkimusta kolmesta suomalaisesta yliopistosta, joissa kansalaistieteen menetelmiä on käytetty ja reflektoitu tutkimuksen teossa. Tutkijanopas on julkaistu suomeksi ja ruotsiksi edition.fi -palvelussa 7.12.2022 osana Vastuullisen tieteen julkaisusarjaa.
Osallisuus lisää avoimuutta
Suomalaisen tutkimusyhteisön yhteistyön tuloksena valmistunut kansallinen suositus kansalaistieteestä täydentävine osineen on suositus suomalaisille tutkimusorganisaatioille ja samalla keskustelunavaus kansainväliseen keskusteluun, jonka tueksi suosituksesta julkaistaan 14.12. käännökset ruotsiksi ja englanniksi. Kansalaistieteellä on merkittävä rooli tieteen ja yhteiskunnan välisenä sillanrakentajana. Suositusten ja niitä täydentävien ohjeiden myötä sillat saavat uusia tukipaaluja.
Teksti: Elena Svahn (ÅA) Jonni Karlsson (AVOTT)
Kuva: Lucrezia Carnelos Unsplash
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
