Viitearkkitehtuuri antaa kokonaiskuvan avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisesta tavoitetilasta 2030 sekä arvioi kokonaisuuden nykytilaa.
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030
- Open Science and Research Reference Architecture 2024–2030
- Referensarkitektur för öppen vetenskap och forskning 2024–2030
Viitearkkitehtuuri on laadittu kansallisen (AVOTT) koordinaation piirissä toimineessa työryhmässä ja sen alaisissa pienryhmissä vuosina 2021–2023 AVOTT-ohjausryhmän sekä opetus- ja kulttuuriministeriön aloitteesta. Viitearkkitehtuuri hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa 13.12.2023.
Viitearkkitehtuuri perustuu Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa 2020-2025 esitellyille päämäärille sekä julistuksen päämääriä täsmentäville linjauksille ja niiden määrittämille tavoitteille ja toimenpiteille. Näiden lisäksi on huomioitu viitearkkitehtuurin kannalta keskeiset kansainväliset linjaukset sekä keskeiset kansalliset sidosarkkitehtuurit.
Viitearkkitehtuuri pähkinänkuoressa
Viitearkkitehtuurin tueksi on AVOTT-sihteeristön toimesta laadittu Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030 pähkinänkuoressa -nimellä kulkeva tiivistelmä. Tiivistelmä kuvaa viitearkkitehtuurin sisältöä ja hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä nostaa esiin keskeisiä huomioita kokonaisuudesta. Lisäksi tiivistelmässä on viitearkkitehtuurin käyttöohje sen hyödyntämisen tueksi.
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030 pähkinänkuoressa
- Open Science and Research Reference Architecture 2024–2030 in a Nutshell
- Referensarkitektur för öppen vetenskap och forskning 2024–2030 i nötskal (valmistuu pian)
Tiivistelmä kuvaa viitearkkitehtuurin sisältöä ja hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä nostaa esiin keskeisiä huomioita kokonaisuudesta. Kuva: TSV.
Mihin viitearkkitehtuurilla pyritään
Luonteeltaan suosittavaa arkkitehtuuria voi käyttää ohjaamaan organisaatiota, organisaation omaa arkkitehtuuria tai muuta kehitettävää kohdetta tarjoamalla yhteisen mallin ja käsitteistön kehitettävien kohteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi viitearkkitehtuurin pohjalta ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä.
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen eri osa-alueiden riittävä osaaminen ja siihen tarvittava koulutus on taattava.
- Tutkimuksen ja oppimisen avoimuuteen liittyvät resurssitarpeet on otettava järjestelmällisesti huomioon rahoitusmalleissa.
- Tiede- ja tutkimusyhteisön organisaatioiden välinen juridinen ja toiminnallinen yhteentoimivuus on varmistettava ja huolehdittava tarvittavasta juridisesta osaamisesta sekä prosessien yhteentoimivuudesta kaikilla yhteisön tasoilla.
- Tekoäly on otettava huomioon avoimen tieteen ja tutkimuksen kehityksessä. Tähän liittyvät esimerkiksi tekoälymallien avoimuus ja tekoälyn vastuullinen hyödyntäminen avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa.
- Arkkitehtuurityön ylläpidosta, hyödyntämisestä ja yhteentoimivuudesta on huolehdittava ja sen kansainvälistä yhteentoimivuutta on edistettävä erityisesti EU-tasolla.
Lue lisää
- AVOTT-ohjausryhmä hyväksyi viitearkkitehtuurin
- Reittiopas avoimuuteen? – Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuuria työstämässä
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen tavoitearkkitehtuuri etenee
- Avoimen tieteen ja tutkimuksen arkkitehtuuriryhmä aloittaa
Kuvat: TSV
