Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivien 12.–13.6.2023 teemana oli avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus. Lue koonti tapahtuman ohjelmasta.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sekä Laurea-ammattikorkeakoulun järjestämässä tapahtumassa Laurean Tikkurilan kampuksella sekä verkossa avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuudennäkymiin syvennyttiin monesta eri näkökulmasta. Paikan päälle Laureaan saapui aurinkoisena maanantaipäivänä noin 80 osallistujaa. Verkossa tapahtumaa seurasi sekä maanantaina, että tiistaina noin satakunta osallistujaa.
Maanantain esitelmäpäivänä pohdittiin, kuinka pysyä mukana globaaleissa mullistuksissa sekä löydettiin monta aihetta juhlaan
Laurean Hanna Lahtisen avattua tilaisuuden aamukahvien jälkeen vuorossa oli Suomalaisen Tiedeakatemian Akatemiasihteeri Jaakko Kuosmasen (PhD, Dos) esitelmä Onko tieteellä tulevaisuutta? Kuosmanen korosti esitelmässään tieteen olevan keskeisessä roolissa siinä, ettei tulevaisuutta kohdata laput silmillä. Nykyaika kuitenkin haastaa Kuosmasen mukaan sekä tieteen tekemisen rakenteita, että sen roolin paremman maailman luomisessa monin tavoin. Kansainväliset megatoimijat, tekoäly ja populismi luovat kentälle kohinaa sekä omanlaisiaan kanavia ja ehtoja. Kuinka irrottautua vanhentuneista epäedullisista rakenteista, ettei tiede kahlitse itseään Platonin luolaan, jossa tiedettä tehdään seinämillä hehkuvien varjojen eikä ulkona odottavan valon ehdoilla?
Mikael Uusi-Mäkelä (Laurea) muisteli esitelmässään, millaista oli kirjautua ensimmäistä kertaa OpenAI-ohjelmistoihin. Kuva: Ilpo Vuorivirta (Laurea)
Seuraavassa esityksessä Laurean kehittämispäällikkö Mikael Uusi-Mäkelä tarkasteli katsauksessaan ammattikorkeakoulun reagoimisesta tekoälyn viimeaikaisiin harppauksiin, kuinka Laureassa on reagoitu generatiiviseen tekoälyyn. Koulujen on pakko reagoida kehitykseen, joka tulee opiskelijoille eteen viimeistään työelämässä. Yhdysvaltalaista sotilasjohtamisen sanastoa luovasti lainaten kyseessä on Uusi-Mäkelän mukaan VUCA-tilanne. VUCA on lyhenne sanoista Volatile (epävakaa), Uncertain (epävarma), Complex (kompleksinen) ja Ambiquity (monitulkintaisuus). Elefantti kuitenkin syödään Uusi-Mäkelän mukaan pala kerrallaan – koko kenttää ei tarvitse ottaa haltuun kerralla. Tärkeää olisi kuitenkin edetä yhteiseen suuntaan, tasavertaisuutta unohtamatta.
Vielä ennen lounastaukoa yleisö sai kuulla katsaukset Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurin edistymisestä sekä vuoden 2024 seurannan kehittämisprosessista. Tampereen korkeakouluyhteisön Susanna Nykyri sekä Professoriliiton Jukka ”Jups” Heikkilä kuvasivat, kuinka kesäkuussa kommentointikierrokselta palannut viitearkkitehtuuri luo perustan kokonaisuuden hallinnalle ja toimintakulttuurin muutokselle. Kommenteissa kokonaisuutta on kuvattu kattavaksi sekä hyvässä, että pahassa. Jalkauttamisen haasteena tuleekin kommentoinnin perusteella olemaan kokonaisuuden käytettäväksi jalostaminen. Sihteeristön seurannasta vastaava asiantuntija Marita Kari puolestaan kävi läpi ohjausryhmän toukokuussa hyväksymät vuoden 2024 indikaattorit. Alkuvuonna toteutettujen työpajojen pohjalta tiedossa on sekä uusia indikaattoreita, että muutoksia olemassa oleviin indikaattoreihin.
Lounaan jälkeen sihteeristön asiantuntija Ilmari Jauhiaisen päivitys koordinaation kuulumisista toimi johdantona Tutkimusmenetelmien ja -infrastruktuurien avoimen saatavuuden osalinjauksen julkaisulle. Linjaustyöryhmää vetänyt Turun yliopiston datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti esitteli tuttavallisesti menetelmälinjauksena tunnettua dokumenttia. Kommenttipuheenvuorosta puolestaan vastasi työryhmässä mukana ollut Susanna Nykyri.
Loput iltapäivästä kuluivat avoimen oppimisen teemojen ympärillä, kun ohjelma jatkui avoimen oppimisen palkintojen 2023 jakamisella. Osuvasti palkintojen jälkeen vuorossa oli paneelikeskustelu Avoimista oppimateriaaleista avoimiin oppimisympäristöihin, jonka vetäjinä toimivat Laurean Aino Helariutta sekä Haaga-Helian Minna Fred. Panelisteina sen sijaan toimivat vuorostaan Mira Juppi (Savonia), Pekka Uotila, (XAMK), Anne Kärki, (SAMK) sekä juuri palkittu Matleena Laakso (Tuni). Ohjelman lomassa syötiin myös kakkukahvit viisivuotisen AVOTT-koordinaation kunniaksi.
Iltapäivä huipentui avoimen oppimisen palkintojen 2023 jakamiseen. Ilmari Jauhiainen (TSV) onnittelee palkinnonsaajia vuoden avoimesta oppimateriaalista. Kuva: Ilpo Vuorivirta (Laurea)
Paneelissa avoimuuden ja esimerkiksi digitalisaation rajapinnalle kaivattiin kohtuutta. Kaikkien ei välttämättä tarvitse tehdä kaikkia asioita kollektiivisesti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Erityisesti verkossa toteutettavissa ympäristöissä pelkkä kirjautuminen voi osoittautua avoimuuden sijaan rajaavaksi tekijäksi. Ammattikorkeakoulupainotteinen paneeli korosti myös esimerkiksi työelämän roolia oppimisympäristöissä. Ympäristöillä on kuitenkin myös sekä tehostava, että demokratiaa vahvistava rooli. Kaikkea ei tarvitse tehdä montaa kertaa, ja jokaiselle tulee mahdollistaa pääsy tiedon äärelle. Vastuu ympäristöjen kehittämisessä (ja avaamisessa) on kuitenkin yhteinen. Oppiminen tapahtuu lopulta päässä, kuinka avoin päämme on?
Asiantuntijapäivän työ alkoi virittäytymällä tulevaisuuteen
Tiistain asiantuntijapäivänä ohjelma siirtyi kokonaan verkkoon. Tapahtuman teeman mukaisesti aamu alkoi työpajalla avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuudesta, jossa viiden vuoden aikajänne käännettiin ympäri: miltä avoimen tieteen ja tutkimuksen ympäristö näyttäisi vuonna 2028?
Työpajaa sparraamaan oli kutsuttu Sitran datatalouden johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen, jonka puheenvuorossa nykyisiä ja tulevia megatrendejä käytiin läpi avoimen tieteen näkökulmasta. Tilanne on Toikkasen mukaan haastava, muttei kuitenkaan lohduton. Edessä on haasteita, mutta myös tapoja vaikuttaa löytyy. Avoimella tieteellä on paikkansa niin ekologissa jälleenrakennuksessa, kiertotaloudessa kuin digitaalisen maailman oikeudenmukaisuudessakin.
Paikan päälle saapuneita osallistujia ilahduttivat kahvitauot sekä opiskelijaravintolan lounas, joiden aikana käytiin vilkasta keskustelua. Kuva: Ilpo Vuorivirta (Laurea)
Varsinaisessa työpajaosuudessa avoimen tieteen ja tutkimuksen osa-alueisiin jakautuneet osallistujat päästivät itsensä pohtimaan tulevaisuutta positiivinen edellä. Työpajan tuloksia esitellään myöhemmin tarkemmin, mutta mainittakoon jo muutama lennokas tulevaisuudennäkymä!
Loput päivästä oli varattu asiantuntijaryhmien kokouksille, joiden jälkeen kokoonnuimme iltapäivällä vielä perinteiseen yhteiseen osuuteen pohtimaan päivän antia sekä AVOTT-tapahtumien tulevaisuutta. Koordinaation tapahtumavuoteen on tiedossa muutoksia, joita sihteeristö pohtii kesän aikana kokouksen keskustelun perusteella.
Varmasti tulossa ovat kuitenkin ainakin Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun sekä Karelia-ammattikorkeakoulun yhdessä järjestämät vuoden 2023 talvipäivät marraskuussa 8.-9.11.2023. Tapahtuman teema rakentuu avoimien oppimateriaalien ympärille.
Iltapäivän yhteisen osuuden lopuksi yleisö sai vielä kuulla hiljattain julkaisusta ohjeesta FAIR-periaatteiden soveltamiseen sekä lyhytuutisia Aalto-yliopiston Research data uncovered -hankkeesta sekä Datan organisoinnin ABC-työpajan materiaalien julkaisusta ja kuulumisista.
- Research data uncovered -hankkeseen voi tutustua esimerkiksi Aallon tutkimuspalveluiden Youtube-kanavalla
- Uutiset ohjeesta FAIR-periaatteiden soveltamiseen sekä Datan organisoinnin ABC-työpajan materiaaleista löytyvät AVOTT-sivustolta linkkien takaa
Aurinkoista kesää ja valtaisan suuret kiitokset vuoden 2023 kesäpäivistä Laurea-ammattikorkeakoulu, puhujat ja panelistit sekä tietysti kaikki tapahtumaan osallistuneet!
Teksti: Jonni Karlsson (TSV)
Kuvat: Ilpo Vuorivirta (Laurea) & TSV
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
