Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio täyttää toukokuun 2023 lopulla viisi vuotta. Merkkipäivän johdosta päätimme sihteeristön voimin kasata pienen historiikin!
Toimenpideohjelma TSV:n koordinoiman kansallisen koordinaation perustamiseksi on julkaistu 28.5.2018. Viisivuotiseen taipaleeseen on mahtunut yhtä sun toista ja dokumenttien määrää ja tahtia taaksepäin kelatessa lienee selvää, että jonkinlaisesta linjauskoneesta sanan varsinaisessa merkityksessä voidaan puhua. Leikki sikseen. Eräänlaisena vedenjakajana koordinaation vaikuttavuudelle voidaan pitää julistuksen julkaisua ja sitä seurannutta allekirjoittaneiden määrää. Kuten aikajanalta näkyy, työtä on riittänyt.
Yhteisvoimin ponnistettujen linjausten ja suositusten, tapahtumien, seurannan sekä muun kehittämistyön ohella on sihteeristön muistelmien mukaan lisäksi tehty ainakin monikanavaista viestintää ja jaettu liuta kansallisia palkintoja. Sukelsimme arkistojen uumeniin ja keräsimme lisää faktoja pöytään. Lisäksi kysyimme kommentteja muutamalta alkutaipaleelta asti mukana olleelta avoimen tieteen konkarilta.
Asiantuntijayhteisö on kasvanut koordinaation hengessä
Huhtikuussa 2023 Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa asiantuntijayhteisössä on aktiivisena 383 jäsentä. Jäsenet jakautuvat keväällä 2023 neljän asiantuntijaryhmän sekä näiden alaisten 19 työryhmän kesken. Jos työnsä päättäneet työryhmät lasketaan mukaan, on ryhmiä ollut vuodesta 2018 alkaen yhteensä 44. Ryhmien työskentelyn tuloksena on linjausten lisäksi vuodesta 2018 eteenpäin syntynyt yhteensä 21 kansallista suositusta.
Jo ihan alussa oltiin jakautuneena 4 asiantuntijaryhmään, joista yhden nimi taisi olla Avoin tiedeyhteisö (nykyisin Toimintakulttuurin avoimuus). Ensimmäiset asiantuntijaryhmien tapaamiset olivat Tieteiden talolla syksyllä 2018, kukin omana päivänään. Tämä oli ainakin näin pitkämatkalaisille hieman haastavaa, mutta onnistuihan se etäseuraaminen hyvin myös ennen koronaa YouTuben kautta. - Miki Kallio, Oulun yliopisto
Avointiede.fi -sivusto avattiin 1.1.2018, jolloin sivustolle kerättiin hartiavoimin aiempia CSC:n julkaisemia avointa tiedettä käsitteleviä artikkeleita. Sivusto uudistettiin keväällä 2020, jolloin se myös liitettiin osaksi uutta Vastuullisen tieteen sivustoperhettä. Täysinä toimintavuosina avoimen tieteen omia uutisia julkaistiin eniten, 104 uutista, vuonna 2021 ja vähiten, 59 uutista, vuonna 2020. Uutisia on tyypillisesti julkaistu kaksi tai useampia viikossa loma-aikoja lukuun ottamatta.
Vuonna 2023 sivusto kerää kuukausittain vajaa 5000 kävijää. Keskimäärä ylitti 4000 kävijän kuukausittaisen rajan vuosien 2020 ja 2021 taitteessa. Etusivujen ja usein kysyttyjen kysymysten lisäksi suosituimpia ovat tapahtumasivut. Eniten kävijöitä (960) kerännyt uutisartikkeli on vuonna 2018 julkaistu Todennettavuus ja toistettavuus. Vuonna 2023 kävijöitä ovat tapahtumasivujen lisäksi keränneet toimittaja Helen Partin sekä valokuvaaja Liisa Takalan toteuttamat Avoin tiede yhdistää -haastattelusarjan artikkelit.
Olin jo ennen AVOTT:n perustamista ollut mukana ministeriön ATT-hankkeessa ja siihen liittyvissä työryhmissä. AVOTT:n alussa tuntui siltä, että avoimen tieteen toimijoiden määrä kasvoi räjähdysmäisesti ja AVOTT-toiminnan myötä yritettiin parhain keinoin ja avoimesti saada kaikki halukkaat mukaan toimintaan. Jossakin vaiheessa varmaan ainoastaan sihteeristö oli perillä siitä millaisia erilaisia ryhmiä oli perustettu. Ensimmäiset vuodet oli varmasti myös merkittävä kansallinen ja osallistava kouluttautumisprojekti avoimen tieteen asiantuntijuuteen. - Mari Riipinen, Turun yliopisto
Ensimmäinen koordinaation uutiskirje ilmestyi 30.10.2018. Siitä lähtien uutiskirjeitä on ilmestynyt säännöllisesti yksitoista kertaa vuodessa. Uutiskirjeessä on alusta alkaen tiedotettu sekä AVOTT koordinaation kuulumisista että muista merkittävistä avoimen tieteen uutisista.Tuhannen tilaajan raja ylitettiin marraskuussa 2022. Maaliskuusta 2023 mukaan on otettu myös Helsingin yliopiston kirjaston ThinkOpen-blogin artikkeleita.
- Think Open: AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön
Tapahtumia järjestetään nykyään entistä enemmän
Avoimen tieteen kevät- ja syyspäiviä on järjestetty vuodesta 2018 asti kaksipäiväisinä tapahtumina, joista ensimmäinen keskittyy esitelmiin ja palkintoihin ja toinen varsinaiseen asiantuntijatyöhön. Ensimmäiset syyspäivät järjestettiin yksin AVOTTin voimin Tieteiden talolla ja niillä ei vielä ollut omaa teemaansa. Ensimmäisten Tietoarkiston kanssa yhteistyössä järjestettyjen kevätpäivien teemana olivat datan juridiset ja eettiset kysymykset.
Päällimmäisenä AVOTT-toiminnasta on jäänyt mieleen se, miten innokkaasti työ jatkui yhdessä, vaikka koronan vuoksi siirryttiin etään. Meillä oli esim. usein aamuisin klo 8 alkaen kokouksia liittyen Tutkimusdatan avoimen saatavuuden osalinjaukseen. Vaikka etäily oli uutta ja kellonaika tuo, niin kaikki panostivat täysillä ja kokoukset olivat tosi voimaannuttavia. Mielestäni toinen erittäin iso asia AVOTT-toiminnassa on se, että se on mahdollistanut yhteistyön koko korkeakouluyhteisön välillä. Ainakin itse olen saanut paljon uusia kontakteja sekä yliopistostoista ja tutkimuslaitoksista, en usko että tämä olisi ollut mahdollista ilman AVOTTia. Yhteistyö on laajentanut omaa ajattelua ja näkökulmaa. - Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Tapahtumien nimet päätettiin vaihtaa kesä- sekä talvipäiviksi vuonna 2022 erottamaan ne kevät- ja syystyöpajasta. Avoimen tieteen kevät- ja syystyöpajoja ruvettiin järjestämään vuonna 2019, koska työryhmät toivoivat saavansa yhteistä kokousaikaa. Vuonna 2023 koordinaation tapahtumahorisontti kattaa kaikki neljä kvartaalia.
Alun organisoituminen tapahtui lopulta yllättävän nopeasti, kun olimme yhteisten haasteiden äärellä. Yhdessä tekemisen pöhinä työryhmissä on säilynyt näihin päiviin asti, vaikka joissakin asioissa on edetty hitaasti, mutta edetty kumminkin. Yhteenkuuluvuuden tunne samaa työtä tekevien kanssa on ollut hyvä tsemppari omaan työhön ja tietenkin uudet tuttavuudet eri organisaatioissa sekä mahdollisuus hyödyntää myös omaa asiantuntijuutta. - Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto
Kaksipäiväiset päätapahtumat ovat keränneet alusta asti kokoon keskimäärin noin 150-250 osallistujaa, kun taas työpajapäiviin on osallistunut noin 80-100 henkilöä. Koronapandemian myötä osa tapahtumista on siirtynyt oletusarvoisesti verkkoon.Tulevien kesäpäivien teemana on avoimen tieteen ja tutkimuksen tulevaisuus.
Koko avoimen ja vastuullisen tieteen kokonaisuus on jatkuvassa kehityksessä ja tuntuu, että vauhti sen kuin kiihtyy ainakin datan sekä toimintakulttuurin osa-alueilla. - Miki Kallio, Oulun yliopisto
Koordinaatio on myös järjestänyt edellä mainittujen tapahtumien ulkopuolisia tilaisuuksia esimerkiksi tuotosten julkistamiseen tai niiden edistymiseen liittyen. Alkuvuodesta 2023 avoimen tieteen arkkitehtuurityöpaja veti Tieteiden talolle 70 osallistujaa. Maaliskuussa harmillisesti keskellä junalakkoa järjestetty avoimen tieteen rahoitustyöryhmää pohjustanut Tiede avoimeksi – mistä rahat? -tilaisuus keräsi paikan päälle noin 30 osallistujaa, joiden lisäksi satakunta seurasi esitelmiä ja eduskuntavaaliehdokkaiden vaalipaneelia striimin välityksellä.
Palkintojakin on jaettu liuta
Koordinaatio jakaa vuosittain kansallisia palkintoja, joista ensimmäiset jaettiin vuonna 2019. Siitä lähtien Avoimen tieteen kansalliset palkinnot on kevääseen 2023 mennessä jaettu neljä kertaa talvipäivien yhteydessä. Avoimen oppimisen palkinnot jaetaan tulevien, vuoden 2023 kesäpäivien yhteydessä toista kertaa. Lisäksi asiantuntijapalkinto on jaettu vuosina 2022 ja 2023 työpajapäivinä. Viimeisimpänä on palkittu Satakunnan ammattikorkeakoulun Anne Kärki.
Parasta AVOTTia on ollut yhdessä tekeminen ja oppiminen. AVOTTin piirissä olen saanut ahaa-elämyksiä ja tuntea riemua siitä, että olen voinut tutustua innokkaisiin ja osaaviin kollegoihin ympäri Suomen. Kun pistän silmät kiinni, saan eteeni kymmenien kollegoiden kasvot ja muistoja monista työryhmistä ja tilaisuuksista. Siksi tuntuu epikseltä nostaa tiettyjä esille, mutta teen sen silti, koska ikimuistoisimpia tunteja olen viettänyt datakoulutukset- ja avoimuus yritysyhteistyössä -porukoiden kanssa. AVOTT-yhteisö on minusta ollut myös etätyön toteutuksen huippu! On ihan välttämätöntä, että meillä AVOTTia koordinoidaan ammattimaisesti jatkossakin. Se luo edellytykset kansalliselle yhteistyölle ja paikallisten tekijöiden keskinäiselle vuorovaikutukselle. Olemme rakentaneet Suomeen avoimen tieteen ja tutkimuksen verkoston, jota me kaikki voimme kykyjemme mukaan ylläpitää ja kehittää. Toivon, että myös tulevaisuudessa koordinaatiossa kovan luokan ammattilaiset tukevat, fasilitoivat ja organisoivat tätä kansallista työtä. - Maria Söderholm, Suomen ympäristökeskus
Koordinaation kansainvälistä toimintaa kuvaa edelläkävijyys
EOSC (European Open Science Cloud) perustettiin virallisesti 23.11.2018. Avoimen tieteen koordinaatio on osallistunut EOSCin Suomen-toimintaan aktiivisesti alusta alkaen. Vuosina 2019–2020 avoimen tieteen pääsihteeri oli Suomen edustaja EOSC sustainability -työryhmässä. Merkittävä kansallinen EOSC-edistysaskel oli tammikuussa 2021 opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian, Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja CSC:n perustama Suomen EOSC-foorumi (EOSC Finnish Forum, EOSC-FF). EOSC-FF tarjoaa suomalaisille tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoille avoimen EOSC-keskustelun ja -tiedonvaihdon yhteisön. Avointiede.fi-verkkosivusto on EOSC-FF:n keskeinen viestintäkanava, jonka kautta asiantuntijayhteisölle ilmoitetaan tulevista tilaisuuksista ja jolla julkaistaan keskeiset EOSC-uutiset.
Jatketaan edelleen yhdessä ratkomaan yhteisiä haasteita, jaetaan hyviä käytänteitä. Rakennetaan yhdessä kansallista päämäärää ja tarjotaan organisaatioille välineitä, joilla tuohon päämäärään voidaan päästä. Moninaisuuden ja erilaisten ratkaisujen etsiminen erityisesti haasteellisiin kysymyksiin, kuten avoimen tieteen kokonaisuuden rahoittamiseen olisi tärkeää niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. - Tomi Rosti, Itä-Suomen yliopisto
Koordinaatio tekee aktiivista yhteistyötä myös muiden kansallisten avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiohankkeiden kanssa. CoNOSC (Council for National Open Science Coordination) -verkoston kautta. Suomi on yksi perustajamaista vuonna 2019 toimintansa aloittaneessa CoNOSCissa. Suomen avoimen tieteen pääsihteeri toimi myös CoNOSC:in ensimmäinen puheenjohtajana.
Nyt on saatu aikaiseksi paljon linjauksia ja suosituksia, jotka on otettu organisaatioissa jopa ohjenuoraksi. Jatkossa toivoisin yhä enemmän tutkijalähtöistä toimintaa ja sitä, että avoimen tieteen toimintakulttuuri olisi luonnollinen osa tutkimustoimintaa kaikilla tieteenaloilla. Ehkä se voisi tapahtua vertaisryhmien kautta. Toivon myös, että AVOTT:n puitteissa asetetut tavoitteet ovat yhä tärkeitä vaikka korkeakoulujen erilaisissa arvioinneissa ja rahoituksessa. Kolmanneksi ajattelen, että olisi hyvä, että suomalaiset avoimen tieteen asiantuntijat pääsevät myös AVOTT:n kautta osaksi eurooppalaisia ja kansainvälisiä avoimen tieteen vaikuttajaverkostoja. - Mari Riipinen, Turun yliopisto
Kiitokset kaikille koordinaation työhön osallistuneille!
Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen visioon on kirjattu, että avoin tiede ja tutkimus ovat saumaton osa tutkijoiden arkea ja tukevat paitsi tutkimustuotosten vaikuttavuutta myös tutkimuksen laatua. Lisäksi visiossa suomalainen tutkimusyhteisö nähdään avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä. Siinä missä jalkautettavaa vielä riittää, voidaan myös joidenkin sen osa-alueiden nähdä hiljalleen muotoutuvan kasaan kuluneiden vuosien työn tuloksena. Kiitos kaikille vision härmistymiseen osallistuneille.
Tulevaisuudesta toivon, että AVOTT koordinoi edelleen yhteistyötä ja järjestää tilaisuuksia. Lisäksi toivon, että AVOTT edelleen tarttuu ajankohtaisiin asioihin ja vie niitä eteenpäin. Mielestäni AVOTT on ollut hyvin maailman menossa mukana ja toivon, että AVOTT luotsaa edelleen suomalaista korkeakoulukenttää niin, että se säilyy edelleen yhtenä avoimen tieteen ja tutkimuksen kärkimaana. - Seliina Päällysaho, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Teksti: Ilmari Jauhiainen, Marita Kari, Elina Koivisto, Jonni Karlsson
Lainaukset: Miki Kallio (OY), Mari Riipinen (TY), Maria Söderholm (SYKE), Tomi Rosti (UEF), Seliina Päällysaho (SeAMK)
Kuvat: TSV
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
