Kärki palkittiin erityisesti aktiivisesta osallistumisesta oppimisen avoimuuden edistämiseen sekä merkittävistä panoksista avoimen tieteen ja tutkimuksen linjausten, suositusten sekä viitearkkitehtuurin laatimiseen.
Anne Kärki, Satakunnan ammattikorkeakoulun yliopettaja ja tutkija palkittiin asiantuntijapalkinnolla AVOTT-kevättyöpajassa 2023. Alun perin opettajataustainen Kärki on lisäksi toiminut esimerkiksi Satakunnan korkeakoululaitoksen ihmistieteiden eettisen toimikunnan puheenjohtajana toimikunnan perustamisesta asti. ”Sähköpostin perässä lukee usein tutkimusetiikan tukihenkilö. Se ohjaa omaa työtä ja ajattelua myös avoimessa tieteessä ja oppimisessa”, Kärki kertoo.
Kärki on ollut mukana avoimen tieteen kansallisessa kehityksessä jo edeltävästä ATT-hankkeesta (2014-2017) ja siihen liittyvästä ATT-tiekartasta lähtien. Hankehaut ”Avoimuuden lisääminen korkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä” sekä ”Ammattikorkeakoulujen avoin TKI-toiminta: Oppiminen ja innovaatioekosysteemi” tuottivat tulosta. Tälle työlle perustuu vuonna 2021 perustettu Avoin TKIO-verkosto, joka tukee edelleen avoimuutta ja sen kehitystä. ”Kyseessä on vapaaehtoisuuteen perustuva verkosto, joka järjestää mm. webinaareja ja johon kutsutaan puhujia avoimeen tieteeseen liittyvistä aiheista. You name it, we have it”, Kärki naurahtaa.
Verkostoissa tarvitaan parviälyä ja hälyä
Verkoston toiminnan aloittaminen, kuten myös opinnäytetöiden avaamista helpottavan sopimusrepun käyttö sekä vuonna 2022 järjestetyt kirjastonjohtajien neuvottelupäivät kuuluvat huippuhetkiin ajalta avoimuuden edistämisen parissa. ”On ihanaa muotoilla tulevaisuutta”, Kärki kertoo. “Oli hienoa pohtia, mitä avoin oppiminen parhaimmillaan voisi olla ja miten se voitaisiin mahdollistaa. kirjastojen näkökulmasta. Jos meillä esimerkiksi olisi yksi yhteinen kirjastokortti, niin korkeakoulujen kirjastojen kaikki avoimet materiaalit olisivat kenen tahansa käytössä”
Kärki nostaa AVOTT-asiantuntijatyöstä esiin parviälyn käsitteen. ”Asiantuntijaryhmissä toteutuu hyvin se, että 5–20 henkilöä on sopiva monialaisen verkoston koko. Pitää tulla hälyä. Mitä enemmän meillä on erilaisuutta ryhmissä, sitä varmemmin moninaisuuden huomioiminen taataan. Tärkeää on, että äänet kuuluvat.”
Vaikka Kärki henkilöityy avoimen tieteen osa-alueista eniten oppimisen avoimuuteen, on hän ollut aktiivisesti mukana myös esimerkiksi toimintakulttuurin puolella, kun yritysyhteistyön suositusta on valmisteltu. Toiminta ryhmässä oli luontevaa, sillä Kärjellä oli tutkijana pitkä tausta yritysyhteistyön tekemisessä. ”Ryhmään liittyminen oli sitä kautta itsestään selvää. Aiempaa työtä, jonka kanssa yritysyhteistyössä painitaan päivittäin ammattikorkeakouluissa, pystyttiin hyödyntämään ryhmän työssä”, Kärki muistelee.
Tutkimusta, joka muuttaa maailmaa, eikä vain todenna sitä
Ammattikorkeakoulut erottuvat seurannan 2022 tulosten mukaan edukseen erityisesti oppimisen avoimuudessa. Kärki näkee, että siemeniä on kylvetty esimerkiksi avoimeen TKIO-verkostoon johtaneen hanketyön aikana. Lisäksi kehitykseen vaikuttaa Kärjen mukaan ammattikorkeakoulujen rooli alueellisina vaikuttajina.
”Ammattikorkeakoulut tukevat työssäoppimista, harjoittelua, täydennyskoulutusten järjestämistä ja muita alueiden tarpeita. AMK:ien TKI-toiminta on aina perustunut yhteistyöhön alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa.”
Myös rahoitusinstrumentit ohjaavat Kärjen mukaan toiminnan ja siitä syntyvän materiaalin avaamiseen. ”Mitään ei tapahdu riittävästi, jos ympäristö on suljettu”, Kärki toteaa. ”Vaikka tutkimuksen näkökulmasta ajattelisi, ettei ennen tulosten varmistumista voida sanoa paljon mitään, ehkä pitäisi kuitenkin.”
Kärki korostaa, että juuri alueen on tärkeää tietää, mitä tutkitaan ja miksi. Tutkijan tulee jalkautua myös työelämän kontekstiin. ”Tuloksia voidaan odottaa hetki”, Kärki jatkaa. “Näin niille muodostuu odotusarvoa. Hankkeiden kautta avoimet oppimateriaalit tulevat lähemmäs toimijaa.”
Tulosten seurauksena on Kärjen mukaan syytä edellyttää, että jotakin muuttuu. ”En tutkijanakaan koe toimivani ilman sitä todellista kenttää, johon se tutkimus kohdistuu. Tutkimustulos pitää viedä toiminnan todellisuuteen. Ihanne on, että tutkimus muuttaa maailmaa, eikä vain todenna sitä”, Kärki pohtii.
Oppimateriaalien avaamisesta avoimiin oppimisympäristöihin
Kärjen mukaan tutustuminen avoimeen oppimisen kannattaa aloittaa konkreettisista peruskysymyksistä:
1. Mitä avoin oppimateriaali on?
2. Miten ja missä voin avata oman oppimateriaalin?
3. Missä voin itse hyödyntää avointa oppimateriaalia?
Tulevaisuudessa painopisteen tulee kuitenkin siirtyä avoimiin oppimisympäristöihin. On vielä helppoa ymmärtää, kuinka oppimateriaalin voi avata. Avoin oppimisympäristö, kuten avoin oppiminenkin ovat Kärjen mukaan vielä kuitenkin valitettavan abstrakteja käsitteitä. Esimerkiksi Kärki nostaa simulaatiokeskuksen.
”Meillä voi esimerkiksi olla fyysinen ympäristö, kuten terveysalan simulaatiokeskus, josta voitaisiin tehdä avoin oppimisympäristö. Keskukseen voisi tulla kurkistuksia erilaisilta toimijoilta, jotka haluavat opiskella esimerkiksi ensiapua. Ensin tulee kuitenkin arvioida riskit ja mahdollisuudet, esteettömyys ja saavutettavuus.”
”Lähtisin helposta päästä tähän haasteellisempaan, mikä on vielä selkeästi kehittyvä puoli”, Kärki korostaa.
Nykyoppimisessa korostuvat kyvyt hakea ja arvioida tietoa sekä kysyä oikeita kysymyksiä
Viime vuosikymmenten suurimpana harppauksena oppimisen kentällä Kärki pitää näyttöön perustuvaa opetusta ja oppimista. Sitä, että opetuksen tulee perustua parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon. ”Tiedelukeminen, näyttöön perustuva osaaminen, tiedeosaamisen jalkautuminen ihan peruskouluun sitä kautta, että minkälaiseen tietoon voi luottaa”, Kärki luettele ja jatkaa:
”Kirjoihin perustuva opetus oli 80-lukua. 90-luvulla tulivat muualla julkaistut tieteelliset julkaisut. 2000-luvulla kun aineistot tulivat verkkoon, syntyivät valtavat tiedonhaun tarpeet ja kysymykset siitä, kuinka voimme itse arvioida ja hakea tietoa. Nykyään se on itsestään selvää.”
Seuraavana osana jatkumossa näyttää olevan tekoäly. ”Tiedon hakeminen muuttuu entistä helpommaksi, mutta oppijan, kuten opettajankin täytyy osata kysyä tekoälyltä älykkäitä kysymyksiä”, Kärki pohtii. ”Se on se suuri haaste. Kysymysten tekemisen taito tulee olemaan ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka tekoälyä voidaan kriittisesti ja luotettavasti käyttää.”
Vaarana on Kärjen mukaan kysymyksenasettelujen rajaaminen vain omaa toimintaa tukeviin, eikä haastaviin suuntiin. ”Tulee entistä tarpeellisemmaksi, että uskaltaa kyseenalaistaa parhaan mahdollisen arvauksen mikä tekoälystä saadaan. Muutos on tällä hetkellä nopeaa. Vuonna 2030 tullaan olemaan ihan eri maailmassa kuin 2020”, Kärki toteaa.
Lähitulevaisuudessa kuitenkin siintää ensin talven taittuminen kevääksi ja edelleen kohti kesää. Kysyttäessä Porin keväästä Kärki vastaa satakuntalaiseen sävyyn: ”Emmä tiiä, mitä Poris tehdää, mut Yyteris kyl. Eli kannattaa vierail Yyteris, kävel merenrannal Munakarin tykö ja käydä herrainpäivil luontokohteis!”
Onnittelut vielä palkinnosta Anne! 
Haastattelu ja teksti: Jonni Karlsson (TSV)
Kuva: Anne Haapanen (TSV)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
