Tällä viikolla julkaistu hallitusohjelma on tieteen ja tutkimuksen kannalta myönteistä ja kiinnostavaa luettavaa. Tieteen merkitys ja rooli näkyvät läpi koko ohjelman.
Tieteen avoin saatavuus ja vaikuttavuus korostuvat ja siten myös vaikuttavat avoimen tieteen kehityssuuntaan Suomessa. Tässä lyhyesti pohdintaa hallitusohjelmasta avoimen tieteen näkökulmasta.
Vahva viesti tutkitun tiedon tärkeydestä saadaan jo hallitusohjelman johdannossa, jossa annetaan lupaus tietopohjaisesta politiikasta ja tiedeyhteisön kanssa tehtävästä syvenevästä yhteistyöstä (s.9). Hallitusohjelmassa tarkennetaan vielä, että laadukkaan päätöksenteon varmistamiseksi päätökset valmistellaan huolellisesti ja tutkimustietoon pohjautuen (s.18). Vain tasapuolisesti kaikkien saatavilla oleva tutkittu tieto mahdollistaa tietopohjan muodostamisen ja tukee laajaa yhteistyötä.Tutkijoiden arvioinnissa tulee jatkossa arvostaa entistä enemmän yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehtäviä ja osaamista.
Oikeus tutkittuun tietoon
Oikeus tutkittuun tietoon on myös kirjattu hallitusohjelmaan (s.79): ”Hallitus tukee … kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään." Tämä oikeus toteutuu vain, jos tutkittu tieto on aidosti saavutettavaa (vertaa esimerkiksi FAIR-periaatteisiin https://www.fairdata.fi/) ja tiedon olemassaolosta viestitään yhteiskunnassa. Vastuullisuuden periaatteita noudattava tutkimusyhteisö huolehtii luonnostaan tämän mahdollisuuden toteutumisesta, kunhan sillä on siihen tarvittavat yhteiset resurssit.
Teknologian näkökulmasta kansalaisten oikeus monipuoliseen, moniääniseen ja luotettavaan tietoon mainitaan myös hallitusohjelmassa (s.115). Tietoverkot ovat kuitenkin vain väline ja luotettavan tiedon tuottamisessa on tutkimusyhteisöllä oleellinen ja tärkeä rooli. Tutkimustiedon avoimuus ja siitä vastuullinen viestiminen ovat konkreettisia tekoja monipuolisen ja luotettavan tiedon tuottamisessa. Tähän tehtävään tulee varata riittävästi aikaa ja resursseja osana tutkimusprosessia.
Oppimisen avoimuus
Hallitusohjelmassa todetaan, että sivistys on tärkeimpiä arvojamme ja ihmisen vapauden tae (s.161). Tämän tueksi jatkuvan oppimisen näkökulmat on huomioitu sekä hallinnon jatkuvassa oppimisessa (s.9) että lupauksena taata kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen (s. 164). Avoimesti saatavilla oleva tutkittu tieto on jatkuvan oppimisen oleellinen perusta, joten avoimen saatavuuden periaate on sisäänrakennettu näihin tavoitteisiin.
Hallitusohjelmassa linjataan myös oppimisen avoimuuden lisäämisestä. Rahoitusinstrumentein on tarkoitus “kannustaa korkeakouluja avaamaan koulutustarjontaansa mahdollisimman laajasti” (s.170). Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuuden kysymykset ovat uudempia avoimen tieteen osa-alueita. Näiden tavoitteiden pohtiminen on tärkeä osa esimerkiksi avoimen tieteen kansallista koordinaatiotyötä, joka saa nyt entistä tärkeämmän roolin.
Monikielinen tutkimus
Tutkitun tiedon tasavertaisen saavutettavuuden osana on tieteessäkin tärkeää huomioida hallitusohjelmassa mainittu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä (s.85). Tutkittua tietoakin tulee olla saatavilla monikielisesti. Siten kotimaisilla kielillä julkaistu tutkimus ja tiedeviestintä ovat tärkeä osa vastuullista ja avointa tutkimusyhteisön toimintaa. Hallitusohjelmassa annetaan tähän myös konkreettista suuntaa lupaamalla tukea kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemiseen (s. 172). Tutkimusyhteisön kannalta oleellista on osallistua tiedekirjallisuuden määritelmän tarkennukseen.Tämä on erityisen tärkeää kotimaisten tiedelehtien avoimen saatavuuden turvaamiseksi taloudellisesti kestävällä tavalla.
Laajempi yritysyhteistyö
Hallitusohjelma antaa myös suuntaa tutkimusyhteistyön laajentamiselle yritysmaailman suuntaan (s. 97). Tätä tukemaan luodaan kansallinen aineettomien oikeuksien strategia (s.97). Juridiset kysymykset ovat haastaneet avoimen tieteen edistymistä esimerkiksi tekijänoikeuskysymysten osalta.Toivottavasti hallitusohjelmassa viitataan myös näiden kysymysten käsittelyyn ja ratkaisemiseen kansallisella tasolla. Tätä kehitystä on tärkeä seurata tarkasti erityisesti tutkijoiden oikeuksien näkökulmasta.
Luottavaisesti eteenpäin
Hallitusohjelmassa annetaan siis monin tavoin vahva rooli ja tuki tutkimukselle ja tutkimusyhteisölle. Se näkyy myös lupauksena panostaa tutkimusympäristöihin ja tutkimusinfrastruktuureihin (s.169). Tutkimusyhteisön erityinen tavoite saada työhön ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä on myös hallitusohjelmassa huomioitu (s.168).Tästä on hyvä jatkaa avoimen tieteen ja tutkitun tiedon merkittävyyttä lisäävä työtä.
Henriikka Mustajoki
Kehittämispäällikkö, Avoin tiede
henriikka.mustajoki@tsv.fi
Osallistava ja osaava Suomi: hallitusohjelma
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
