Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä 8.–9.11.2023 Kuopiossa pohdittiin avoimia oppimateriaaleja, palkittiin kansalaistieteen kotimaista kärkeä sekä työpajailtiin paikan päällä asiantuntijayhteisön voimin.
Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun sekä AVOTT-sihteeristön järjestämän tapahtuman teemana olivat avoimet oppimateriaalit, joita tarkasteltiin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella niin käytännönläheisestä kuin periaatteellisesta näkökulmasta. Avointen oppimateriaalien tuottamista tällä hetkellä hidastavat niiden vähäinen huomio meritoitumisjärjestelmässä sekä erilaisten resurssien, kuten rahoituksen ja osaamisen, puute. Kuopiossa keskeisinä apuvälineinä esiin nousivat lisensoiminen, alustoihin liittyvä ymmärrys, yhteistyön verkostoihin sitoutuminen sekä osuva valmistautuminen tuleviin kansainvälisiin säädöksiin ja trendeihin.
Avoimet oppimateriaalit ovat myös kansainvälisesti relevantti aihe
Erityisesti vaikuttavuus korostui järjestäjäorganisaatioiden johdon keskiviikkoaamupäivän puheenvuoroissa. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen korosti avoimuuden monipuolistavan vaikuttavuuden polkuja siinä missä Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori sekä ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgren nosti esiin Suomen aseman avoimen tieteen ja tutkimuksen kansainvälisenä edelläkävijänä. Karealia ammattikorkeakoulun rehtori Anne Ilvonen sen sijaan nosti TKI-toiminnan edistävän laadukkaiden avointen oppimateriaalien syntyä yhteistyön ja resurssien muodossa.
Kansallisen ja kansainvälisen tason rajapintojen tarkastelu avointen oppimateriaalien näkökulmasta jatkui opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdyksellä. Opetusneuvos Sami Niinimäki totesi avoimen oppimisen olevan aidosti koko ministeriötä yhdistävä teema ja tämän lisäksi esimerkiksi UNESCOn lempilapsi. Esimerkkinä skaalautuvasta avoimesta oppimateriaalista Niinimäki nosti esiin Matti Luukkaisen fullstackopen.com -kurssikokonaisuuden, joka on kerännyt Githubissa yli yhdeksäntuhannen refereen yhteisön jatkokehitystä varten, sekä kansallisen julkaisumetriikkaoppaan. Potentiaalisten skaalautumisten esteiksi määriteltiin ajan, taitojen sekä rahoituksen puute yhdistettynä meritoitumisjärjestelmän muutostarpeisiin.
Edellä mainittu umpisolmu tunnistettiin myös aamupäivän muissa puheenvuoroissa. Anne Kärki näki tulevaisuudessa verkostotoiminnan lisääntyvän organisaatioiden rajojen hämärtymisen kustannuksella. Verkostojen tueksi tulevaisuuteen Kärki korosti laajan ymmärryksen sekä sitoutumisen keskeisiä rooleja.
Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen korosti avoimuuden monipuolistavan vaikuttavuuden polkuja. Taustalla tapahtumaa juontanut Tomi Rosti. Kuva: TSV
Alustat ja lisenssit mahdollistavat oppimateriaalien avaamisen
Erilaiset alustat ovat erottamaton osa keskustelua avoimista oppimateriaaleista. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pekka Uotila korosti alustojen sekä määrittävän tekemistä että heijastavan tunnetta. Näkökulman alustojen sisältä tarjosi opetusmateriaaleja Youtube-kanavalleen tuottava Radu Mariescu-Istodor, joka on ylittänyt ohjelmointia opettavilla videoillaan kahdenkymmen tuhannen tilaajan haamurajan, koonnut rakentavan verkkoyhteisön ja samalla koodannut videolle esimerkiksi järven pohjasta käsin.
- Pekka Uotilan (XAMK) esityksen kalvot
- Tommi Salmelan (Savonia) ja Pauliina Rahusen (XAMK) esityksen tilastotieteen av-oppimateriaalista kalvot
- Radu Mariescu-Istodorin (Karelia) esityksen kalvot
Iltapäivällä aiheen tarkastelun painopiste siirtyi entistä enemmän avointen oppimateriaalien teknisiin näkökulmiin. Erityistä huomioita saivat saavutettavuus sekä lähitulevaisuudessa siintävä EU:n ja tekoälyä koskeva asetus. Vuonna 2025 esimerkiksi sähkökirjojen saavutettavuutta aletaan valvoa. Pian valmistuvassa tekoälyasetuksessa asetetaan yhteiset kansainväliset säädökset tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Tietty tulkinnanvaraisuus yhdistää kumpaakin teemaa, sillä sähkökirjan eikä tekoälyjärjestelmän määritelmistä ole vielä syntynyt kansainvälistä sopua.
- Miia Kirsin (Celia) esityksen saavutettavuudesta kalvot
- Markku Saarelaisen (Itä-Suomen yliopisto) esityksen käänteisestä opetuksesta kalvot
Aalto-yliopiston sekä Taideyliopiston tekijänoikeusasiamies Maria Rehbinder tiesi kertoa, että läpinäkyvyys tulee olemaan keskeinen teema tulevissa tekoälyä koskevissa säädöksissä: tekoälyä käyttäneen tulee tulevaisuudessa kertoa selkeästi, millä sovelluksella hän on tekoälyä käyttänyt. Käyttöön liittyviä oikeuksia pohtivan kannattaa myös tutustua sovellusten omiin käyttöehtoihin. Keskeistä on, että käyttäjä ei voi lisensoida tekoälyllä tuotettua aineistoa, sillä aineistoihin saattaa liittyä kolmansia osapuolia. Tekoälyllä tuotettujen aineistojen sijaan kannattaakin lisensoida esimerkiksi itse tuottamiaan avoimia oppimateriaaleja, kuten opimme Itä-Suomen yliopiston lakimies Annamari Turusen esityksestä. Avoin lisensointi kun ei tarkoita tekijänoikeuksista luopumista, vaan on tapa antaa muille käyttöoikeuksia teokseensa. Avoimen tieteen standardilisenssi on Creative Commons Nimeä 4.0, eli kavereiden kesken CC-BY.
- Maria Rehbinderin (Aalto, Taideyliopisto) esityksen kalvot
- Annamari Turusen (Itä-Suomen yliopisto) esityksen kalvot
Kumpikin avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisista palkinnoista 2023 liittyvät kansalaistieteseen
Keskiviikko huipentui paneelikeskusteluun avointen oppimateriaalien kuratoimisesta sekä avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisten palkintojen jakoon. Paneeli korosti yhteistyön ja verkostojen tärkeyttä tarkastellen erityisesti vapaaehtoisuuden ja velvoittamisen paikoin notkeaa suhdetta: pakko laittaa luovuuden liikkeelle, eikä kukaan kaipaa enempää vapaa-ajan puhdetöitä. Kuitenkin korkeakouluihin tullaan niin töiden kuin opintojenkin puolesta vapaaehtoisesti tavoitellen parempaa maailmaa. Paneelin vetäjä, Savonian Mira Juppi, olikin kirjannut muistiinpanoihinsa orwellmaisen huomion pakollisen vapaaehtoistyön verkostosta.
Vuoden 2023 avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliset palkinnot jaettiin paikalle iltapäivällä tunnelmoimaan jääneiden opiskelijoiden ihmetykseksi Snellmania-rakennuksen ala-aulassa. Kansallisen avoimen tieteen palkinnon sai Tuomas Aivelo, joka palkittiin lokakuussa myös oman organisaationsa, Helsingin yliopiston, avoimen tieteen palkinnolla. Sihteeristö haluaa korostaa, että päätökset palkinnoista tehtiin riippumatta toisistaan. Avoimuuden edistäjä -palkinnolla palkittiin Jyväskylän yliopiston, CSC:n ja Ylen yhteinen Muuttolintujen kevät -hanke ja sovellus. Vielä kerran lämpimät onnittelut palkintojen saajille! Palkinnonsaajien haastattelut julkaistaan myöhemmin marraskuun aikana sivustolla, joten viimeistään nyt on syytä tilata avoimen tieteen uutiskirje, sillä liian innokas somessa tai avointiede.fi -sivustolla roikkuminen ei tee kenellekään hyvää. Haastatteluita odotellessa voi lisäksi tutustua esimerkiksi Avoimesti kansalaistieteestä -juttusarjan artikkeliin, jota varten on haastateltu sovelluksen pääarkkitehti Ari Lehtiötä, tai Ylen uutiseen AVOTT-palkinnoista.
Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sekä Jyväskylän yliopiston, Ylen ja CSC:n yhteinen Muuttolintujen kevät -hanke palkittiin avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisilla palkinnoilla. Jälkimmäistä palkintoa saapuivat noutamaan Otso Ovaskainen ja Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopistosta sekä CSC:n Jemal Tahir. Kuva: TSV
Asiantuntijaryhmissä pohdittiin linjauskokonaisuuden päivittämistä sekä työryhmien jatkoa
Yön aikana Kuopio oli peittynyt ohueen lumiharsoon, joka ei kuitenkaan estänyt asiantuntijaryhmiä kokoontumasta Itä-Suomen yliopiston tiloissa torstaina kello yhdeksästä eteenpäin.
Toimintakulttuurin asiantuntijaryhmässä todettiin, että nykyiset työryhmät etenevät työssään varsin autonomisesti. Esimerkiksi kansalaistieteen tuki- ja palvelut sekä vuorovaikutus päätöksentekoon ja avoin hallinto -työryhmiltä voidaan odottaa tuotoksia ensi vuoden aikana. Avoimen tieteen termit, vastuullinen arviointi ja kannustimet sekä vertaistukiryhmä eivät varsinaisesti tähtää tuotoksiin, vaan työskentely on luonteeltaan jatkuvampaa. Kokouksessa päätettiin lisäksi, että Toimintakulttuurin avoimuuden linjauksen päivitys otetaan asialistoille vasta muiden linjausten päivittämisen jälkeen, sillä muiden linjausten päivittämisellä, kuten myös esimerkiksi vastuullisen arvioinnin kansainvälisellä etenemisellä on vaikutuksia linjauksen sisältöön. Talvipäivillä ei perustettu uusia työryhmiä.
Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmässä perustettiin neljä uutta työryhmää. Linjauksen päivittämisryhmän tehtävänä on suunnitella oppimisen linjauksen ja erityisesti sen oppimateriaaleja koskevan osan päivittämistä. Oppimisen vertaistukiryhmä taas jaetaan hyviä käytäntöjä oppimisen avoimuuden edistämiseksi. Avoimen oppimisen MOOC-ryhmän tehtävänä on miettiä mahdollisen avoimen oppimisen MOOCin sisältöä. Avointen oppimateriaalien kuratointi/vertaisarviointi -ryhmässä taas pohditaan keinoja, joilla oppimateriaalien kuratointia tai vertaisarviointia voisi edistää.
Julkaisujen avoimuuden asiantuntijaryhmässä työryhmätyöskentely on tällä hetkellä linjauspainotteista – osalinjauksia laaditaan kokooma- ja yksittäisteosten ja ammatillisten julkaisujen avoimesta saatavuudesta, ja oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän kanssa yhteisessä työryhmässä työstetään opinnäytetöiden avointa saatavuutta käsittelevää osalinjausta. Asiantuntijaryhmässä pohditaan myös Rights Retention -strategioita ja niihin liittyvää kansallisen yhteistyön muotoja. Uusia työryhmiä ei tällä kertaa perustettu.
Tutkimusaineistojen pienryhmän kokouksessa käytiin läpi työryhmien työn edistymistä, keskusteltiin DMP-konsortiosta, Finn-ARMA:n Datakoulutukset -työryhmästä, AVOTT-viitearkkitehtuurista sekä seurannan 2024 aineistojen määrällisestä indikaattorista. Datanhallinnan asiantuntijan tiekartta -koulutus etenee. Kokouksessa esiteltiin ko. työryhmän etenemistä ja Tampereen yliopiston hakemusvaihetta. Täydentävä ohje vuoden 2019 arkaluontoisten henkilötietojen hallinnan ohjeeseen pyritään saamaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Ohje oli kommentoinnilla kesällä 2023. Lisäksi uusi Tutkimusaineistojen kuvailuohje -työryhmä on päässyt hyvään alkuun. DMP-konsortio ja Datakoulutukset -työryhmä ovat aineistonhallintaan liittyviä yhteistyön verkostoja. Viitearkkitehtuurin työvaiheen raekoko herättää ajatuksia ja viimeistelyltä odotetaan selkiyttämistä. Lisäksi talvipäivillä keskusteltiin AVOTT-seurannan aineistojen määrällisistä indikaattoreista.
Julistuksen päivitys toimii johdantona päivitysprosessiin
Iltapäivän yhteisessä kokoontumisessa päällimmäisenä aiheena oli työryhmien kuulumisten lisäksi ensi vuodelle kaavaillun AVOTT-linjauskokonaisuuden päivittämisen suunnittelu. Ensin vuorossa olivat kuitenkin jo perinteeksi muodostuneet lyhytuutiset. Kati Syvälahti Tampereen yliopistosta kertoi Tampereen yliopiston kirjaston sekä Teaching and Learning Centre TLC:n yhteistyöstä oppimisen avoimuuden edistämiseksi. Yhteistyö on kantanut hedelmää esimerkiksi koulutusten, verkko-oppaan sekä myöhemmin marraskuussa järjestettävän teemaviikon muodossa.
Tutkimusaineistojen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Anne Sunikka esitteli ensin Aalto-yliopiston henkilödatan käsittelyyn liittyvää kuuden askeleen käytännöllistä ohjetta. (CC-BY toim. huom.) Ohje syntyi tunnistetusta tarpeesta välittää tutkijoille tietoa henkilödatan käsittelyyn liittyen ymmärrettävässä muodossa. Jälkimmäisessä esittelyssä oli Finn-ARMA verkoston alainen datatiedonkeruun yhteistyöryhmä. Tiedon kerääminen tutkimusdatasta on hankalaa datan monimuotoisuuden takia, joten kansallinen yhteistyö on tarpeen, ettei jokaisen tarvitse erikseen pohtia samoja kysymyksiä. Jos datatiedonkeruu kiinnostaa, ryhmään voi liittyä mukaan joko Finn-ARMAN sivuilla tai ottamalla yhteys Laura Mureen (laura.mure(at)aalto.fi).
- Anne Sunikan (Aalto-yliopisto) henkilödatan käsittelyyn liittyvän esityksen kalvot
- Anne Sunikan ja Laura Muren (Aalto-yliopisto) Finn-ARMAN datatiedonkeruu -yhteistyöryhmää käsittelevän kokouksen kalvot
Yhteisessä osuudessa linjauskokonaisuuden päivitysprosessin keskeiseksi ohjenuoraksi todettiin prosessin osuva suunnittelu erilaisten ähkyjen välttämiseksi. Johdantona ensi vuoteen, tilaisuuden lopuksi järjestettiin työpaja avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen päivitystarpeista. Reppureissaajan metodia hyödyntänyt työpaja täytti kokoustilana toimineen luokkahuoneen antoisalla keskustelulla. Maailman todettiin muuttuneen vuodesta 2018 ja post it -laput täyttyivät nostoilla kestävyydestä, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta sekä tapahtuman teeman mukaisesti oppimisen roolin korostumisesta vuosien 2020 ja 2023 aikana. Uskallamme todeta, että päivitystyö on erinomaisella alulla.
Pekka Uotila, Anne Kärki, Susanna Nykyri sekä Mira Juppi pohtivat keskiviikkoiltapäivän paneelikeskustelussa avointen oppimateriaalien kuratoimiseen liittyviä kysymyksiä. Kuva: TSV
Kiitos järjestäjille sekä osallistujille
Tapahtuman järjestäminen ilman etäosallistumismahdollisuutta herätti jonkin verran keskustelua ennen tapahtumaa. Loppuvuodesta matkustusbudjetit ovat tiukalla, ja oman työpöydän ääreen on useimmilla lyhyempi matka kuin Kuopioon. Keräämme osallistujilta vielä palautetta kyselyn muodossa lähiviikkoina, mutta sihteeristön kokemus on myös se, että vaikka näkyvyyden suhteen tehtiinkin kompromisseja, paikan päällä olossa on kiistämättä omat erityiset puolensa. Vuoden 2024 kesäpäivien käytäntöjä aletaan suunnitella näiden kokemusten pohjalta.
Kiitos kaikille paikan päälle saapuneille sekä vielä kerran Itä-Suomen yliopistolle, Savonia-ammattikorkeakoululle sekä Karelia-ammattikorkeakouluille tapahtuman järjestämisestä. Nähdään kesäpäivillä 2024 Aalto-yliopistossa Espoossa, jossa teemana ovat tutkimusaineistot. Aallon ja VTT:n yhteisen tapahtuman otsikko on We <3 Data! Perspectives on Research Data and Methods.
Kuvat: TSV
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
