Avoimuus edellyttää uutta toimintakulttuuria

Tieteen ja tutkimuksen avoimuuden edistäminen ei vaadi vain teknisten kysymysten ratkaisemista, vaan se vaatii myös koko yhteisöä pohtimaan tieteen ja tutkimuksen peruskysymyksiä. Miten tutkittua tietoa parhaiten tuotetaan? Millaisia organisaatioiden tulisi olla, jotta tutkitusta tiedosta tulisi mahdollisimman avointa ja saavutettavaa? Ja millaiselta näyttää tutkijan urapolku, joka kannustaa tutkitun tiedon jakamiseen yhteiskunnassa? 

Näiden kysymysten myötä on syntynyt Toimintakulttuurin avoimuuden linjaus ja sitä tukevat suositukset, jotka julkaistaan 28.4. Toimintakulttuurin linjauksessa on tartuttu laajoihin teemoihin, joita ei ole käsitelty muissa avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksissa. Tämä linjaus kuitenkin tukee avoimen tieteen muita osa-alueita eli julkaisemista, aineistoja ja oppimista. Toimintakulttuurin linjauksessa tartutaan poikkileikkaaviin teemoihin yritysyhteistyössä, kansalaistieteessä, palveluissa sekä tutkimuksen arvioinnissa. 

Linjausta on valmisteltu laajassa yhteistyössä AVOTT-asiantuntijoiden voimin. Toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmässä on toiminut useita työryhmiä, jotka ovat tuottaneet linjaukseen kokonaisuuksia palveluista, yritysyhteistyöstä, ja kansalaistieteestä. Linjaus oli avoimella kommentoinnilla marraskuussa 2021 ja se hyväksyttiin Ohjausryhmän kokouksessa 30.3.2022. Linjaustyöryhmää on vetänyt toimintakulttuurin asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Mari Riipinen Turun yliopistosta. 

Avoimuuden edistämiseksi uudenlaisia toimintatapoja ja palveluita

Avoimuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaisia toimintatapoja. Jotta kulttuuri voi muuttua avoimempaan suuntaan, organisaatioiden tulee miettiä uusia tapoja toimia ja niiden myötä tarjota avoimuutta edistäviä palveluita ja kannustimia. 

Tutkitun tiedon avoimuuden edistämiseksi tarvittavia palveluita on Toimintakulttuurin avoimuuden linjauksessa käsitelty siitä lähtökohdasta, että organisaatiossa on vastuutettu ja aikataulutettu avoimen tieteen palvelujen koordinointi, toteutus ja seuranta. Erityistä huomiota on kiinnitetty riittävään tukeen tutkijoiden vuorovaikutukselle yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. 

Koska organisaatiot eroavat kokonsa, tutkimusprofiilinsa sekä rakenteensa puolesta, avoimuutta edistävien palveluiden linjauksissa jätetään jokaiselle organisaatiolle mahdollisuus tulkita niitä oman erityislaatuisen toimintansa näkökulmasta. 

Keiden kanssa tutkittua tietoa tuotetaan?

Yksi avoimen tieteen tavoitteista on madaltaa tutkimusyhteisön ja muun yhteiskunnan välistä rajaa ja näin mahdollistaa tutkitun tiedon entistä parempi hyödyntäminen yhteiskunnan erilaisissa tehtävissä. Toimintakulttuurin linjaus tarttuu tähän kysymykseen kahdesta suunnasta: tarkastelemalla sekä yritysyhteistyössä tehtyä tutkimusta että kansalaistiedettä.

Linjauksessa asetetaan tavoitteeksi, että tutkimusorganisaatiot edistävät yritysyhteistyössä tehtävän tutkimuksen avoimuutta tarjoamalla tutkijoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta. Yritysyhteistyössä tuotetun tutkitun tiedon avoimuuden edistämiseksi on tehtävä selkeää ja pitkäjänteistä työtä. 

Kansalaistiede on tuttua joillain tutkimusaloilla, mutta suurimmassa osassa tutkimusta vielä hyvin uusi toimintatapa. Kansalaistieteen merkitystä on korostettu monissa kansainvälisissä linjauksissa, kuten esimerkiksi Unescon Avoimen tieteen suosituksessa. Toimintakulttuurin linjauksessa asetetaan tavoitteeksi, että tutkimusorganisaatiot edistävät kansalaistieteen toimintaedellytyksiä tarjoamalla siihen osallistuville tutkijoille ja muille tahoille riittävää ja asianmukaista tukea ja koulutusta. 

Arviointi ohjaa kulttuurimuutosta

Arviointikäytännöt tekevät tutkimuksen arvoista näkyviä. Jos tutkitun tiedon avoimuutta pidetään tärkeänä, arviointikriteerien tulisi kannustaa tutkijoita, tutkimusryhmiä ja tutkimusorganisaatioita edistämään sitä. Perinteiset tutkimuksen arvioinnin kriteerit kuten julkaisumetriikka, joka perustuu erilaisiin indekseihin, eivät ole huomioineet avoimuuden merkitystä. Arvioinnin muutokset ovat myös merkittäviä kulttuurimuutoksia.

Toimintakulttuurin linjauksen tavoitteet arvioinnin kehittämiseksi pohjaavat laajaan kansainväliseen ja kansalliseen työhön vastuullisen tutkijanarvioinnin edistämiseksi. Linjauksessa asetetaan tavoitteeksi, että organisaatiolla on käytössään tutkimuksen vastuullista arviointia tukevat käytännöt, kriteerit sekä tietopohja monimuotoisten tuotosten ja ansioiden dokumentointiin. Linjauksen tavoitteiden kautta arvioinnin kehitystarpeet muotoutuvat selkeiksi organisaatioiden tehtäviksi.

Mitä linjauksessa ei käsitellä

Toimintakulttuurin avoimuus on laaja teema, ja tässä linjauksessa on valittu palvelut, yritysyhteistyö, kansalaistiede ja arviointi keskeisiksi avoimuuden edistäjiksi. Linjauksessa ei käsitellä esimerkiksi tutkitun tiedon käyttöä osana julkista päätöksentekoa, tieteellistä lukutaitoa tai tutkimuseettisiä kysymyksiä. Näiden osalta rajaus on ollut perusteltua, koska näitä keskeisiä teemoja edistetään Suomessa jo ansiokkaasti muiden toimijoiden puolesta, joista keskeisiä ovat Suomalaisen Tiedeakatemian Sofi-hanke, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta sekä Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen koordinaatio tekee laajaa yhteistyötä kaikkien tutkitun tiedon avoimuutta edistävien toimijoiden kanssa.

Teksti: Henriikka Mustajoki, AVOTT-sihteeristö
Kuva: Kvalifik/Unsplash