UNESCO kertoo: avoin tiede tarvitsee linjauksia, infrastruktuureja, osaamista ja kannusteita.
Artikkelisarjan viimeisessä osassa tutustumme, millaisia toimenpiteitä UNESCOn avoimen tieteen suosituksessa ehdotetaan. Lisäksi pohdimme, miten hyvin toimenpiteitä toteutetaan Suomessa.
Ensimmäisenä toimenpiteenä suosituksessa nostetaan esiin avointa tiedettä koskevan yhteisymmärryksen luominen. Yhteisymmärryksen luomiseen kuuluu UNESCOn avoimen tieteen määritelmän ja arvojen sekä periaatteiden jalkauttaminen. Jalkauttamisen olennaisena osana on korostaa vastuullisuuden, monikielisyyden ja tiedeviestinnän merkitystä. Nämä teemat tulevat hyvin esiin myös suomalaisessa vastuullisen tieteen yhteistyössä.
Yhteisymmärryksen luomiseen kuuluu suosituksen mukaan myös avoimen tieteen moninaisuuden myöntäminen. Esimerkiksi tutkimusjulkaisujen avaamiseen on monenlaisia keinoja, ja ihmistieteissä edellytykset siihen voivat olla hyvin erilaisia kuin luonnontieteissä. Moninaisuutta kehotetaan kunnioittamaan myös järjestämällä keskustelutilaisuuksia, joissa eri toimijat pääsevät kertomaan omista huolistaan avointa tiedettä koskien ja ratkomaan yhteisesti avoimeen tieteeseen liittyviä ongelmakohtia. Juuri tällainen moninaisuutta kunnioittava ja vuoropuhelulle perustuva toiminta on ominaista kansalliselle Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatiolle.
Avoimuuden edellytyksiä rakentamassa
Pelkkä yhteisymmärrys ei riitä, vaan tarvitaan myös yhteisesti sovittuja suunnitelmia avoimen tieteen toteuttamisesta. Toisena toimenpiteenä suosituksessa tuleekin esiin kansallisen ja organisaatioiden tason avoimen tieteen linjausten laatiminen. Linjausten olennaisena osana suosituksessa näkyy myös kestävien rahoitusmallien laatiminen, joka helpottaa linjausten toteuttamista. Kuten suomalaisessa linjauskokonaisuudessa, UNESCOn suosituksessakin korostetaan esimerkiksi kansalaistiedettä ja yritysyhteistyötä, jotka mahdollistavat myös muun yhteiskunnan resurssien hyödyntämisen avoimen tieteen edistämisessä.
Tärkeä askel linjausten viemisessä käytäntöön on tarpeellisten infrastruktuurien kehittäminen, joka on suosituksen kolmas toimenpide. Suosituksessa kehittämistä ei rajata pelkästään tarvittavan teknologian käyttöönottoon, vaan tärkeänä tekijänä esiin tulevat myös yhteisistä standardeista sopiminen sekä yhteistyöverkostojen ja yhteiskäyttöisten infrastruktuurien muodostaminen.
Osaamista ja kannusteita
Linjausten ja infrastruktuurien lisäksi merkittävä avoimen tieteen voimavara on osaaminen, joka onkin nostettu suosituksen neljänneksi toimenpiteeksi. Merkittävinä osaamiskenttinä suosituksessa mainitaan esimerkiksi aineistonhallinta ja tekijänoikeudet, jotka on tunnistettu myös kansallisessa keskustelussa olennaiseksi avoimen tieteen osaamiseksi. Suosituksessa kehotetaan ottamaan avoimen tieteen taidot osaksi tutkijankoulutusta, mutta suomalaisen linjauskokonaisuuden tavoin osaamista pyritään levittämään myös muuhun yhteiskuntaan esimerkiksi avoimien oppimateriaalien sekä tiedeviestinnän ja tiedekasvatuksen avulla.
Olennainen tekijä avoimen tieteen toteutumisessa on myös suosituksen viides toimenpide eli kannustimet. UNESCOn suositus on hyvin linjassa kansainvälisen ja kansallisen keskustelun kanssa, kun se kehottaa ottamaan tutkijanarvioinnissa huomioon tutkimusjulkaisujen lisäksi myös tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamisen sekä opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa osoitetut ansiot. Lisäksi suosituksessa painotetaan arvioinnin ja kannustimien sovittamista tutkimusalan ja tutkijan uravaiheen mukaisesti.
UNESCOn suositus huomioi myös, että kannustimien vinoutumista olisi vältettävä. Väärin asetetut kannustimet voivat johtaa esimerkiksi saalistajalehtien syntymiseen tai tutkimusjulkaisujen käsittelymaksujen hallitsemattomaan kasvamiseen.
Eteenpäin yhdessä
Avoin tiede kehittyy koko ajan, ja siksi UNESCOn suosituksessakin kuudentena toimenpiteenä kehotetaan tutkimaan uudenlaisia avoimen tieteen toimintamuotoja. Tällaisia uudenlaisia toimintatapoja ovat esimerkiksi tutkimusjulkaisujen vertaisarvioimattomien luonnosversioiden avoin jakaminen ja avoin vertaisarviointi. Lisäksi suosituksessa kehotetaan ylittämään perinteisiä tutkimustyöhön liittyviä rajoja vaikkapa arvostamalla myös negatiivisia tutkimustuloksia ja luomalla mahdollisuuksia monialaiseen yhteistyöhön tutkimusmaailman sisäpuolella sekä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Erityisesti yritysyhteistyössä suositus kehottaa edistämään avointa innovaatiota.
Yksin kaikkea on vaikea toteuttaa. Siksi UNESCOn suositus kehottaa viimeisenä toimenpiteenään kansainväliseen yhteistyöhön. Kansainvälisyyden pitäisi olla ennen muuta kaiken tutkimuksen peruslähtökohta, mutta erityisesti sen täytyisi näkyä tieteen avoimuutta edistävässä toiminnassa, kuten osaamisen ja infrastruktuurien sekä kestävien rahoitusmallien rakentamisessa.
UNESCO-sarjan edelliset osat:
Teksti: Ilmari Jauhiainen (TSV, AVOTT-sihteeristö)
Kuva: UNESCO, kuva rajattu ja laitettu kehyksiin, CC BY-SA
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
