UNESCO hyväksyi avoimen tieteen suosituksen

UNESCOn avoimen tieteen suosituksessa sanoitetaan ensimmäinen yhteinen, kansainvälinen avoimen tieteen määritelmä: "Tämän suosituksen puitteissa avoin tiede määritellään laajaksi rakennelmaksi, joka yhdistää erilaisia liikkeitä ja käytäntöjä, jotka pyrkivät tekemään monikielisestä tieteellisestä tiedosta kaikille avoimesti saatavaa, saavutettavaa ja uudelleenkäytettävää, lisäämään tieteellistä yhteistyötä ja tiedonjakamista tieteen ja yhteiskunnan hyväksi sekä avaamaan tieteellisen tiedon luomisen, arvioinnin ja levittämisen prosesseja yhteiskunnallisille toimijoille perinteisen tutkimusyhteisön ulkopuolella."

Suosituksessa avoimen tieteen perusta on avoin tutkimustieto, avoimet tutkimusinfrastruktuurit, tiedeviestintä sekä vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden ja muiden tiedonjärjestelmien kanssa.

Monikielisyys yhdenvertaisuuden edistäjänä

Dokumentin tavoite on tarjota kansainvälinen viitekehys, joka tunnistaa alueelliset erot avoimen tieteen kehityksessä. Tarkoitus ei siis ole rakentaa yhtä mallia, johon kaikkien on sovittava. Sen sijaan jäsenmaita ohjeistetaan kehittämään kansallisia rakenteitaan avoimen tieteen edistämiseksi suosituksen avulla. Suomen kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio on osoitus UNESCOn suosituksen arvojen kansallisesta toteutuksesta ja takaa, että olemme tämän tavoitteen edistämiseksi osa maailmanlaajuista liikettä.

Suosituksessa määritellään arvot ja periaatteet avoimelle tieteelle kansainvälisellä tasolla. Periaatteissa, kuten suosituksissa yleensä, painotetaan vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja moninaisuutta: laajempi yleisö ja muut virallisen tutkimusyhteisön ulkopuolella toimivat tiedonhaltijat, esimerkiksi alkuperäiskansat ja muut perinneyhteisöt, mainitaan tärkeinä tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä.

Arvojen ja periaatteiden lisäksi suosituksessa on toimenpiteitä, jotka edesauttavat tutkitun tiedon avoimuutta vastuullisesti ja tasavertaisesti. Monikielisen tieteellisen viestinnän tärkeyden korostaminen oli yksi Suomen UNESCO-delegaation tavoitteista suosituksen valmistelussa, ja tässä onnistuttiin, sillä käsite on vahvasti esillä. Se näkyy jo avoimen tieteen määritelmässä, ja se nousee omaksi toimenpiteekseen (toimenpide d, s. 9), jossa jäsenvaltioita “rohkaistaan monikielisyyteen tutkimuksen käytännöissä, tutkimusjulkaisuissa ja tieteellisessä viestinnässä”. Kielten moninaisuutta painotetaan myös yhtenä yhdenvertaisuuden ja osallistamisen tekijänä.

Avoin ja osallistava valmisteluprosessi

UNESCOn yleiskokous 2019 antoi järjestölle tehtäväksi valmistella avoimen tieteen suunnannäyttäjän kansainväliselle yhteisölle. Kahden vuoden aikana on kuultu laajalti toimijoita eri aloilta. Suositusluonnos oli jäsenvaltioiden kommentoitavana marraskuussa 2020, ja sen jälkeen kommenttien perusteella muokattua luonnosta käsiteltiin vielä jäsenmaiden kokouksessa toukokuussa 2021.

Hyväksymistä edeltävässä keskustelussa 41. yleiskokouksen luonnontieteiden komissiossa kiiteltiin erityisesti osallistavaa ja läpinäkyvää valmisteluprosessia ja toivottiin jatkoa yhteistyölle, kun suositusta pannaan täytäntöön. Avoimen tieteen tärkeyttä perusteltiin käytännön esimerkkien – koronapandemian ja ilmastonmuutoksen – kautta, mutta avointa tiedettä pidettiin keskeisenä ennen kaikkea periaatteellisella tasolla. “Tiede on yhteinen hyvä“, kuten Suomi painotti puheenvuorossaan.

Luonnontieteiden komission istunnon myötä kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet suosituksen, ja se virallistetaan Unescon täysistunnossa 41. yleiskokouksen viimeisellä viikolla.

Kuva: Thomos/Wikimedia Commons, CC-lisenssi: CC-BY-SA 4.0

Lue lisää

• UNESCO Recommendation on Open Science
• Henriikka Mustajoki: Miten UNESCOn Avoimen tieteen suositus syntyy
• UNESCOn suositusluonnos avoimesta tieteestä (uutinen kommentoitavasta versiosta, 2020)
• Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite