Miten Unescon Avoimen tieteen suositus syntyy

21.5.2021
kuvituskuva Unescon päämaja

Unescon avoimen tieteen suositus valmistuu 2021 – sen viimeisiä vaiheita oli jäsenmaiden välinen kokous, jossa vallitsi yhteinen tahto edistää avointa tiedettä kaikkialla maailmassa. 

‘Does anyone object?’ kysyy kokouksen puheenjohtaja Vera El Khoury Lacoeuilhe jälleen kerran. Unescossa ei tehdä kompromisseja eikä äänestetä. Jokaiseen artiklaan ja kappaleeseen etsitään muotoilu, jonka kaikki voivat hyväksyä. ‘Germany/Russia/Finland you have the floor’ ja keskustelu jatkuu. Mukana on 106 maata ja 230 edustajaa.

5.–11.5.2021 Unescon jäsenmaat istuivat etäkokouksessa avoimen tieteen suosituksen äärellä. Suositus oli ollut jäsenmaiden kommentoitavana syksyllä 2020. Suomessa kommentit koottiin koko tutkimusyhteisön voimin. Suomelle tärkeiksi teemoiksi nousivat tieteen ja tutkimuksen monikielisyys, arvioinnin kehittäminen sekä välitön avoimuus. 

Kokouksen alkaessa oli käytettävissä uudistettu luonnos, jossa oli otettu huomioon jäsenmaiden antamat kommentit. Tämä luonnos oli Suomen näkökulmasta hyvä ja delegaatio teki vain muutaman pienen muutosehdotuksen vahvistamaan meille tärkeitä teemoja. Itse kokouksessa oleellisin tehtävä oli siten huolehtia, ettei hyvää ja vahvaa luonnosta heikennetä tai muuteta merkittävästi kaikille hyväksyttävää muotoilua haettaessa. 

Kokouksen yhteishenki oli hyvä, kaikki lähtivät siitä, että meillä on hyvä luonnos ja avoimen tieteen edistäminen on tärkeää. Se ei silti tarkoittanut etteikö kokouspäivät olisi venyneet pitkiksi ja asioista käyty välillä kiivastakin keskustelua. Aikaisempien keskustelujen perusteella, oli syytä odottaa, että sukupuolikysymyksistä, ihmisoikeusasioista sekä seurannasta syntyisi virtuaalisessa salissa keskustelua. Iloisena yllätyksenä, sukupuolikysymykset hyväksyttiin helposti. Ihmisoikeuskysymyksetkin hyväksyttiin alkuperäisessä muodossaan, joskin pidemmän keskustelun jälkeen.

Avoimen tieteen seuranta asettikin kokoukselle isomman haasteen. Seurannan määritelmistä käytiin pitkä keskustelu, joka lopulta päätyi artiklaan, jossa on hyvin otettu huomioon laadullisen ja määrällisen seurannan tarve, vaikkakin muutama konditionaali lauseeseen piti lisätä. Toisaalta, kyse on suosituksesta, joka lähtökohtaisesti on vapaaehtoisuuteen perustuva yhteinen näkemys suunnasta ja asioiden tärkeydestä eli muutosten jälkeenkin artiklan perimmäinen merkitys pysyi samana. 

Kokouksessa istumisen jälkeen ei ole enää vaikea ymmärtää miksi kansainvälisten julistusten ja suositusten teksti on usein monimutkaista. Kun lausetta yhteiskirjoittaa parhaassa tapauksessa kymmeniä ihmisiä kolmella (tai useammalla!) kielellä ja jokainen haluaa mukaan oman pienen lisäyksensä, syntyy tahtomattakin lausehirviöitä, jotka avautuvat vain sinnikkäimmille lukijoille. Jokainen artikla muotoillaan kokouksessa valmiiksi ja hyväksytään. Siinä on oltava tarkkana, että tarkoitukset pysyvät selkeinä ja toivottuina.

Kansainvälinen yhteisö näytti kuitenkin voimansa. Kaikki olivat halukkaita etsimään konsensusta, yhteisiä nimittäjiä oli runsaasti enemmän kuin riidanaiheita. Zoomissa toimivat simultaaniotulkkaukset, monikieliset ruutujaot sekä kaikkien mahdollisuus osallistua. Lopputulos on Suomen näkökulmasta hyvä, kaikki meille tärkeät asiat on kirjattu selkeästi ja näkyvästi tähän suositukseen. Suositus hyväksytään virallisesti yleiskokouksessa loppuvuodesta 2021

 

Teksti: Henriikka Mustajoki, TSV (Delegaatiossa myös Tommi Himberg, Unesco/OECD sekä Sami Niinimäki, OKM)

Kuva: Unesco.org