UNESCOn suositusluonnos avoimesta tieteestä

28.10.2020
Alateksti Components of Open Science. Keskiympyrässä teksti Open Science. Keskiympyrästä säteitä ympyröihin, joissa seuraavat symboli-tekstiparit: lukko - Open Access, tiedosto - Open Source, hammasratas - Open Hardware, arvioitu koe - Open Evaluation, ihmisiä atomisymbolin alla - Citizen Science, hehkulamppu - Open Innovation, muistio - Open Notebook, dollarisymboleja - Crowd-Funding, koeputki - Open Labs, pylväsdiagrammi - Open Data, lukija - Open educational resources, hammasratas - Open infrastructures.

UNESCOn luonnos avoimen tieteen suosituksesta on avattu kommentoitavaksi. Tutkimusyhteisön kommentteja pyydetään 20.11. mennessä!

Kommentoi.
           20.11.2020 mennessä

UNESCO on pyytänyt jäsenvaltioilta kommentteja suositusluonnokseen. Suomessa tutkimusyhteisön kommenttien kokoamisvastuu on annettu Avoimen tieteen koordinaatiolle. UNESCOn suositusluonnosta esitellään webinaarissa 4.11. ja koordinaatio avaa myös sähköisen kyselyn suosituksesta. Kysely on auki 20.11.2020 asti. Lopullinen kommentti muotoillaan kyselystä saatujen vastausten avulla.

Unescon suositusluonnos

Tutkitun tiedon avoimuus on UNESCOn suosituksessa määritelty vaatimuksena ihmiskunnan kehitykselle ja edistymiselle kohti planetaarista kestävyyttä. Avoin tutkittu tieto kytkeytyy niin ihmisoikeuksiin kuin globaaliin kehitykseen. Kyse on siis ihmiskunnan kannalta merkittävästä asiasta eikä ainoastaan tieteentekemisen murroksesta.

Suosituksen tavoitteena on tarjota avoimen tieteen linjauksille ja käytänteille kansainvälinen viitekehys, joka tunnistaa alueelliset erot avoimen tieteen kehityksessä. Suositus ohjeistaa jäsenmaita kehittämään rakenteita avoimen tieteen edistämiseksi. Vaatimustaso on korkea myös suomalaiselle hyvin kehittyneelle avoimen tieteen koordinoinnille. 

UNESCOn suositusluonnos on laaja ja monitahoinen dokumentti, joka ottaa avoimen tieteen vaikeasti määriteltävää kokonaisuutta haltuun kiitettävästi. Suositusluonnoksessa hahmotetaan kansainvälisellä tasolla avoimelle tieteelle yhteinen määritelmä, jaetut arvot, periaatteet ja standardit. Yhteinen kieli onkin tärkeää, sillä se mahdollistaa yhtenäisten linjausten ja käytänteiden luomista. Tämän lisäksi suosituksessa on joukko toimenpiteitä, jotka edesauttaisivat siirtymään avoimeen tieteeseen vastuullisesti ja tasavertaisesti. 

Avoimen tieteen määritelmä

Avoin tiede on laaja kokonaisuus, jota lienee mahdotonta määritellä yksinkertaisesti ja tarkasti. Tulokulmia on monia. Suosituksessa avoimella tieteellä tarkoitetaan kattokäsitettä, joka yhdistää erilaisia ideologioita ja käytänteitä. Näille on yhteistä pyrkimys: 

  • tehdä tieteellisestä tiedosta, tutkimusmenetelmistä, tutkimusaineistoista ja tutkimusnäytöstä kaikille vapaasti saatavaa ja saavutettavaa 
  • lisätä tieteellistä yhteistyötä ja tiedonjakamista tieteen ja yhteiskunnan hyväksi
  • avata tieteellisen tiedon tekemistä ja ja levittämistä yhteiskunnassa.

Suosituksessa määritellään tarkemmin kahdeksan avoimen tieteen osa-aluetta:

  1. Avoin saatavuus
  2. Avoimet tutkimusaineistot
  3. Avoimet ohjelmistot/avoin lähdekoodi ja avoimet laitteistot
  4. Avoimen tieteen infrastruktuurit
  5. Avoin arviointi
  6. Avoimet oppimateriaalit
  7. Yhteiskunnallisten toimijoiden avoin osallistuminen
  8. Avoimuus tiedon moninaisuudelle

Suomen avoimen tieteen julistus kattaa jo suurimman osan näistä osa-alueista ja työ jatkuu. Vaikka osa-alueita on paljon, on tärkeää pohtia, puuttuuko vielä jokin. Suositukset eivät nosta tiedeviestintää omaksi kokonaisuudekseen, vaikka viestinnällä on rooli tiedon avoimessa saatavuudessa ja yhteiskunnan toimijoiden osallistamisessa. Suomessa tiedeviestintä on määritelty osaksi tutkitun tiedon levittämistä ja hyödyntämistä. Se on tiedeyhteisöjen sisäistä ja ulkoista tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta tutkitusta tiedosta. 

Avoimen tieteen arvopohja

UNESCOn suositusluonnos taustoittaa avoimen tieteen arvoja ja johtavia periaatteita. Keskeistä on vastuullinen avoimuus, jossa tiede ja tutkimus on niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä. Yhteisöllisyys ja moninaisuus nousevat esiin tärkeinä arvoina. Suositukset korostavat ensimmäistä kertaa monikielisyyttä osana kansainvälisiä avoimen tieteen linjauksia. Monikielisyyttä on aktiivisesti edistänyt myös Monikielisen tiedeviestinnän Helsinki-aloite. 

Mitä avoimen tieteen edistämiseksi tulisi tehdä?

UNESCOn suositusluonnos listaa myös 7 toiminta-aluetta avoimen tieteen edistämiseen:

  1. Avointa tiedettä ja siihen johtavia eri reittejä koskevan yhteisen ymmärryksen edistäminen
  2. Avoimen tieteen mahdollistavan linjausympäristön kehittäminen
  3. Avoimen tieteen infrastruktuureihin ja palveluihin panostaminen
  4. Avoimen tieteen valmiuksien kehittämiseen panostaminen
  5. Tutkimuskulttuurin muuttaminen ja kannustimien sovittaminen avoimen tieteen mukaiseksi
  6. Uutta luovien avoimen tieteen toimintatapojen edistäminen eri tutkimusprosessin vaiheissa
  7. Avoimen tieteen kansainvälisen yhteistyön edistäminen

Näistä toiminta-alueista jokainen on katsottu oleelliseksi myös kansallisessa avoimen tieteen edistämisessä. UNESCOn suositusluonnoksen kunnianhimon taso on ihailtava, ja luonnos on monessa kohtaa vaativampi kuin kansallinen julistus sekä kansalliset linjaukset. 

Toimintaa todellakin tarvitaan rahoituksen, lainsäädännön sekä tutkimuskulttuurin muuttamiseksi, jotta avoin tiede saavuttaisi keskeisimmät tavoitteensa: lisätä tasavertaista pääsyä tutkitun tiedon äärelle ja tehostaa siten tutkitun tiedon vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Kansallinen työ tutkitun tiedon vaikuttavuuden mahdollistamiseksi saa näin vahvaa tukea kansainvälisestä työstä.