Avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta uudistuu

18.9.2020
Palapelin palasia

Uusi työryhmä alkaa suunnitella avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa.

"Sitä saa, mitä mittaa" on kaikille tuttu ajatus. Ja se on usein totta: teot ja toiminta tehostuvat siellä, missä niitä mitataan ja tehdään näkyväksi. Siksi avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta on tutkimusyhteisölle tärkeää. Hyvin suunniteltu seuranta tukee tutkimusyhteisön toimijoita kannustaen kehittämään entistä avoimempaa tiedettä ja tutkimusta. Seuranta antaa tutkimusyhteisölle myös tärkeää tietoa sen strategisten tavoitteiden saavuttamisesta. Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä on asettanut uuden työryhmän kehittämään avoimen tieteen seuraavan sukupolven seurantamallia Suomessa.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannalla on Suomessa vahva pohja. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) laati avoimen tieteen kypsyystasoselvityksen vuosina 2015–2019. Kypsyystasoselvityksen tavoitteena oli kartoittaa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yliopistosairaaloiden, tutkimusrahoittajien sekä muiden tutkimusyhteisön toimijoiden tilannetta avoimen tieteen ja tutkimuksen huomioinnissa ja tukemisessa, tunnistaa vahvuuksia ja heikkouksia avoimuuden edistämisessä sekä löytää kehittämistä vaativat osa-alueet.

Vuodesta 2020 eteenpäin OKM on toivonut, että suomalainen tutkimusyhteisö jatkaa avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa yhteisenä tehtävänään, sillä OKM:n kypsyystasoselvitystä ei enää toteuteta aikaisemman mallin tavoin.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitys on ollut nopeaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kehityksen myötä ovat muuttuneet avointa tiedettä ohjaavat linjaukset, tutkimusta tukeva infrastruktuuri sekä kaikkein oleellisimmin tutkimustyön arki. Suomessa tämä kehitys näkyy selkeästi Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa, johon koko tutkimusyhteisö sitoutui keväällä 2020.

Avoimen tieteen seuranta -työryhmän tehtävänä on:

  • määritellä avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tavoitteet huomioiden kansallinen julistus ja kansalliset linjaukset sekä organisaatioiden strategiset tavoitteet.
  • tunnistaa seurannassa käytettävät keskeiset kansalliset ja kansainväliset tietovarannot huomioiden tarpeet mahdollisten uusien tietovarantojen kehittämiselle.
  • luoda toimintamalli seurannan tehokkaalle sekä vastuulliselle toteutukselle suomalaisessa tutkimusyhteisössä.

Työryhmän aikataulu: Järjestäytyy lokakuussa 2020, seurannan ensimmäinen versio kommentointia varten keväällä 2021, seurantamallin julkaisu joulukuussa 2021.

Työryhmän kokoonpano:

ARENE Seliina Päällysaho, tutkimuspäällikkö, SeAMK
Finn-ARMA Anne Sunikka, palvelupäällikkö, Aalto-yliopisto (Timo Taskinen, tutkimuksen kehittämispäällikkö, Jyväskylän yliopisto)
FUN Pekka Olsbo, palvelupäällikkö, Oulun yliopiston kirjasto
Julkaisufoorumi Janne Pölönen, suunnittelupäällikkö
Kansalliskirjasto Kristiina Hormia-Poutanen, palvelujohtaja
Professoriliitto Petri Mäntysaari, professori, Svenska Handelshögskolan
Suomen Akatemia Riitta Maijala, ylijohtaja (Jyrki Hakapää, johtava tiedeasiantuntija)
Tieteentekijöiden liitto Salla Viitanen, lakimies
TSV Henriikka Mustajoki, kehittämispäällikkö, Avoin tiede
TULAnet Katja Hilska-Keinänen, ryhmäpäällikkö, tietopalvelu, SYKE
UNIFI Kalle-Antti Suominen, professori, vararehtori, Turun yliopisto

 

Kuva: Pexels/Magalena Ehlers