Linjaukset ja tutkijan työ

Yksi avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation päätehtävistä on tukea tutkimusyhteisöä kansallisten linjausten laatimisessa. Linjaukset syntyvät aina yhteistyössä. Niitä ei laadi ‘joku’ ‘jossain’ vaan me, tutkimusyhteisö yhdessä. Koordinaatiossa linjaustyötä tehdään monella tasolla ja kaikilla on mahdollisuus osallistua. 

Koska kansallista linjaustyötä tehdään tutkimuksen monimuotoisuutta kunnioittaen, ovat linjaukset usein yleisellä tasolla. Silloin ne jäävät myös helposti tutkimustyön näkökulmasta vieraiksi ja etäisiksi kuten Erika Liljakin on tutkimuksessaan havainnut. Mutta ehkä näin juuri pitääkin olla, jotta voimme kunnioittaa tutkimuksen ja tutkijoiden autonomiaa. 

Ylätason linjauksia 

Kansalliset linjaukset ovat ylätasolla, jotta tutkijat ja tutkimusorganisaatiot voivat muokata niiden pohjalta omaan kontekstiinsa sopivat toimintatavat. Olisi ehkä ongelmallisempaa, jos kansallisesti yritettäisiin linjauksin ohjata yksittäisen tutkijan, tutkimusryhmän tai tutkimusorganisaation toimintaa. 

Yhteisten linjausten tavoite on antaa selkeät jaetut raamit, joiden sisällä kaikki toimijat – niin yksilöt kuin organisaatiotkin – saavat mahdollisuuden pohtia, mitä yhteiset avoimuuden tavoitteet tarkoittavat ja miten ne mahdollistuvat omassa työssä kullakin hetkellä. Yhteisiin tavoitteisiin on mahdollista päästä monella eri tavalla.

Kansallisessa koordinaatiossa haetaan jatkuvasti näkökulmaa siihen, miten linjaukset vaikuttavat tutkijan ja tutkimuksen arkeen. Näkökulmaa tuovat mukaan tutkimuksen tuessa tutkijoiden kanssa työtä tekevät asiantuntijat. Mukaan on saatu myös tutkijoita kertomaan omista kokemuksistaan. On tiedossa, että arjessa avoimuuden saavuttaminen on haastavaa ja vie aikaa. Joskus päädytään umpikujiin ja joskus taas löydetään uusia polkuja ja ratkaisuja. Siksi selkeät yhteisesti laaditut periaatteet, tavoitteet ja suositukset ovat tärkeitä apuvälineitä tutkijoille ja organisaatioille.

Palvelut ja vastuullinen arviointi tutkijoiden tukena

Avoimuuden lisäämisen vaatima muutos ei ole kenenkään näkökulmasta helppoa. Muutos on monitahoinen ja vaatii sekä aikaa että dialogia. Keskeisessä roolissa on arvioinnin muutos toimintakulttuurin tavoitteiden ja periaatteiden muuttuessa. Arvioinnin vastuullisella ja hallitulla muutoksella vaikutetaan suoraan tutkijan arkeen. 

Arviointi joko tukee tai hankaloittaa tutkijan avoimuutta edistävien päätösten tekemistä. Vastuullinen arviointi voi myös luoda tilaa dialogille, jos tutkijan yhteisössä toimiminen katsotaan merkittäväksi arviointikriteeriksi. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallisiin suosituksiin onkin sitouduttu jo laajasti, mukana ovat esimerkiksi Suomen Akatemia ja Unifi. Arvioinnin muuttumiselle on siis vahva pohja.

Toinen oleellinen tekijä avoimuuden linjausten toteutumisessa tutkijan arjessa ovat tukipalvelut. Jokaisen tutkijan ei tarvitse olla julkaisusopimusten tai datarepositorioiden asiantuntija. Silti jokaisen tutkijan pitäisi tietää, mistä apua ja tukea saa. Sitäkin ennen tutkijan pitäisi ymmärtää, mitä kaikkea hänen pitäisi vielä tietää. Tällainen ymmärrys taas syntyy koulutuksen ja kokemuksen kautta. Tukipalvelut tarvitsevat riittävästi resursseja vastaamaan tutkijoiden tarpeisiin. Tutkijoiden vastuulla on puolestaan hyödyntää tukea, jota organisaatio tarjoaa. 

Yhteinen perusta

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kehitys on nyt nopeaa. Välillä saattaa tuntua, että asiat kieppuvat hallitsemattomasti monella eri tasolla ja taholla. Yhteinen punainen lanka on kuitenkin olemassa: Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus antaa suomalaiselle tutkimusyhteisölle yhteisen toiminnan pohjan ja suunnan. 

Seuraava askel on saada kokonaiskuva tehdystä työstä ja sen vaikutuksesta. Se vaatii uudenlaista seurantaa. Avointen tuotosten kuten julkaisujen tai metadatan lisäksi seurannassa on keskeistä juuri arvioinnin muutosten ja tuen saatavuuden seuranta. 

Seuranta ei ainoastaan tee avoimuuden eteen tehtyä työtä näkyväksi, vaan kannustaa kehittämiseen ja resurssointiin. Seurantatehtävä ei ole helppo, mutta sitäkin tärkeämpi. Ensimmäinen luonnos uudesta seurantamallista tulee kommentoinnille keväällä 2021. 

Teksti: Henriikka Mustajoki (TSV)

Photo by Timon Studler on Unsplash