Tieteellisten kirjojen avoimuudesta

27.10.2021
Kirjasto.

Kokooma- ja yksittäisteosten osalinjauksen työstäminen on alkanut. Miten tieteellisten kirjojen avoimuutta voidaan edistää?

Vuoden 2019 lopussa Suomessa julkaistiin tutkimusyhteisön yhdessä rakentama Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Julistuksessa todetaan, että avoimen tieteen ja tutkimuksen yhtenä missiona on edistää avoimuutta tieteen ja tutkimuksen perusarvona kaikessa tutkimusyhteisön toiminnassa. Julistuksen strategisten päämäärien tasolla edellä lausuttu konkretisoituu tavoitteena saada kaikki uudet tutkimusjulkaisut välittömästi avoimesti saataville.

Samoihin aikoihin avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen kanssa julkaistiin lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimuutta koskeva kansallinen osalinjaus. Tuossa osalinjauksessa esitetty keskeisin tavoite oli, että viimeistään vuonna 2022 kaikki uudet tieteelliset artikkeli- ja konferenssijulkaisut ovat välittömästi avoimesti saatavilla.

Kyseinen lehti- ja konferenssiartikkeleita koskeva osalinjaus oli ensimmäinen osa laajempaa tutkimusjulkaisujen avoimuutta koskevaa kokonaislinjausta. Nyt ollaan työstämässä kokonaislinjauksen toista osalinjausta, joka koskee tieteellisten yksittäisjulkaisujen (kirjojen) sekä artikkelikokoelmien (toimitettujen tieteellisten teosten) sisältämien artikkelien avoimuutta. Osalinjausta rakentamaan nimitettiin erityistyöryhmä keväällä 2021.

Kansallista tieteellisten kirjojen avoimuutta määrittävää linjausta rakennettaessa on pyritty huomioimaan myös kansainväliset vastaavat suositukset, näistä merkittävimpänä tuore Plan S -suositus cOAlition S statement on Open Access for academic books. (Katso myös Vesterinen & Linkola 2021.) Kansallista tieteellisiä kirjoja koskevaa linjausta suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava kotimaisen tiedekustantamisen ja -julkaisemisen erityispiirteet. Keskeisin ratkaistava kysymys on, kuinka säilytämme kotimaisen kustannustoiminnan elinvoimaisuuden myös avoimen julkaisukulttuurin vallitessa.

Tieteellisten kirjojen ja toimitettujen kokoomateosten artikkelien avoimeen julkaisemiseen siirtyminen ei tapahdu hetkessä. Koska avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus on hyväksytty vuosille 2020–2025, on siirtymä avoimeen julkaisemiseen myös kirjojen ja kotimaisenkin kirjajulkaisemisen osalta kuitenkin rajattu nyt syntymässä olevassa linjausdokumentissa tapahtuvaksi porrastetusti viimeistään vuonna 2025.

Lehti- ja konferenssiartikkelien avoimuuslinjauksessa edellytetään välitöntä julkaisujen avoimuutta. Kirjojen ja kokoomateosten artikkelien linjaukseen on suunniteltu mukaan myös rinnakkaistallennuksen viivästetty avoimuus eli embargo. Ehdotettu maksimissaan 12 kuukauden mahdollinen embargo noudattaa myös kirjojen Plan S -suunnitelmassa esitettyä mallia. Samoin tuoreissa suurten tutkimusrahoittajien UK Research and Innovationin ja Alankomaiden tiedeneuvoston NWO:n monografioiden avoimuutta koskevissa linjauksissa on ehdotettu maksimissaan 12 kuukauden embargon sallimista tieteellisille kirjoille. UK Research and Innovationin linjaukseen sisältyy myös päätös rahoittaa monografioiden avoimuutta.

Mitä teoksia osalinjaus koskee?

Kokooma- ja yksittäisteosten osalinjaus koskee kotimaisia ja kansainvälisiä vertaisarvioituja tieteellisiä kokoomateosten yksittäisiä artikkeleita (OKM:n julkaisutyyppiluokitus A3) ja yksittäisteoksia (OKM:n julkaisutyyppiluokka C1), joissa ainakin vastuukirjoittaja työskentelee suomalaisessa tutkimusorganisaatiossa, on sellaiseen affilioitunut tai työskentelee suomalaisen tutkimusrahoittajan rahoituksella. Linjaus ei siis koske kokoomateoksen kokonaisuutta, ainoastaan sen yksittäisiä artikkeleita.

Milloin osalinjaus tulisi voimaan?

Linjausluonnoksessa on asetettu erilaisia tavoiteaikatauluja sen mukaan, mistä julkaisutyypistä on kyse ja onko kyse kotimaassa vai ulkomailla julkaistavista teoksista. Ulkomailla julkaistavien kokoomateosten artikkelien avoimuusvaade astuisi voimaan viimeistään vuonna 2023. Tällöin kaikki ulkomailla julkaistut uudet tieteelliset kokoomateosten artikkelit pitäisi olla joko välittömästi avoimesti saatavilla kustantajan tarjoamassa palvelussa tai rinnakkaistalletettuna maksimissaan 12 kuukauden embargolla tutkijan/tutkimusorganisaation julkaisuarkistoon ja lisensoitu kirjoittajan oikeudet turvaavalla lisenssillä. Kotimaisten artikkelien kohdalla avoimuuden vaatimus astuisi voimaan 2024.

Vastaavasti tieteellisten kirjojen eli yksittäisteosten osalta osalinjauksessa esitettävät periaatteet ja toimenpiteet astuisivat voimaan siten, että ulkomailla julkaistavat kirjat pitäisi julkaista joko välittömästi avoimena tai rinnakkaistallentaa maksimissaan 12 kuukauden embargolla viimeistään vuodesta 2024 alkaen. Kotimaassa julkaistaville kirjoille sama olisi voimassa viimeistään vuodesta 2025 alkaen. 

Osalinjauksen strategiset periaatteet

Osalinjauksen sisältämät strategiset periaatteet liittyvät tutkijoiden tasavertaisuuteen, vastuullisuuteen ja tiedeyhteisön sitoutumiseen. Kaikilla tutkijoilla tulee olla tasavertainen mahdollisuus julkaista tutkimuksensa ja saattaa se avoimesti saataville riippumatta tutkimusalasta, rahoituspohjasta tai uravaiheesta. Tutkimusorganisaatioiden tehtävänä on varmistaa, että tämä toteutuu. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus ja Kansallinen suositus julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä ohjaavat tutkijoiden arviointia sekä tieteellisten julkaisujen laadun arviointia.

Keskeisenä, koko osalinjausta kannattavana periaatteena toimii se, että avoimuuden kehittäminen on koko suomalaisen tiedeyhteisön yhteinen asia. Kotimaisten tiedejulkaisijoiden sitoutuminen avoimuuden kehittämiseen myös kirjakustantamisen sektorilla edellyttää myös muiden tiedeyhteisön toimijoiden sitoutumista avoimuuden kehittämisen vaatimiin toimenpiteisiin ja avoimuuden toteuttamisesta aiheutuviin jatkuviin kustannuksiin.

Osalinjauksen edellyttämät toimenpiteet

Osalinjauksessa esitettävien tavoitteiden saavuttaminen vaatii koko tutkimusyhteisön sitoutumista vaadittaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteet keskittyvät ennen kaikkea avoimuuden myötä muuttuvaan julkaisemisen kustannusrakenteeseen, rinnakkaistallentamisen edellytyksiin sekä kaikkien osapuolien sitoutumiseen uudentyyppisen avoimen julkaisukulttuurin luomiseen.

Kokooma- ja yksittäisteosten avoimen saatavuuden osalinjaus on tulossa kommenteille vuoden 2022 alussa. 

Lähteet:

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2019. Tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus. Tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2020–2025 (1): Lehti- ja konferenssiartikkeleiden avoimen saatavuuden osalinjaus.

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025.

cOAlition S. (2021). cOAlition S statement on Open Access for academic books. 2.9.2021.

The Dutch Research Council (NWO) 2020. Open Access Books.

UK Research and Innovation 2021. Shaping our open access policy.

Vastuullinen metriikka -työryhmä 2020. Kansallinen suositus julkaisumetriikan vastuullisesta käytöstä.

Vastuullisen tutkijanarvioinnin työryhmä 2020. Tutkijanarvioinnin hyvät käytännöt. Vastuullisen tutkijanarvioinnin kansallinen suositus.

Vesterinen, A-M. & Linkola, H. 2021. Suurten tutkimusrahoittajien cOAlition S suosittaa avointa julkaisemista kirjoille ja ojentaa käden tiedemaailmalle. Think Open Blogi.

Teksti: Palvelupäälikkö Pekka Olsbo (Oulun yliopiston kirjasto)
Kuva: Valdemaras D.Unsplash

Sinua saattaisi kiinnostaa myös