Syyskuun yleiskokous korosti koordinaation yhteistyön merkitystä

8.9.2026
Muistilehtiö ja kultainen mustekynä syksyisten, punertavien lehtien seassa.

Avoimen tieteen koordinaation yleiskokouksessa 4.9. kuultiin ajankohtaisia kuulumisia Alankomaista sekä pohdittiin yhteistyön tulevia suuntia.

Kokouksessa kuultiin kutsupuheenvuoro Jeroen Sondervanilta (OSNL) liittyen Alankomaiden avoimen tieteen strategiaan. Avoimuuden edelläkävijämaassa kunnianhimoiseen 100 % avoimen julkaisemisen tavoitteeseen on päästy lähimmäksi Rotterdamin Erasmus -yliopistossa, jossa 99,6 % yliopiston tieteellisistä julkaisuista on avoimesti saatavilla. Vaikuttavista lukemista huolimatta avoin julkaiseminen ei ole ongelmatonta: Suurimmasta osasta avoimesti julkaistuista artikkeleista maksetaan artikkelimaksuja yli 10 miljoonan euron vuosittaisella hintalapulla.

Sondervan kartoitti niitä tekoja, joita Alankomaissa on otettu kohti artikkelimaksutonta avointa julkaisemista. Yliopistojen avoimuuden strategiaa on päivitetty ja kestävä infrastruktuuri on tunnistettu edellytyksenä avoimelle julkaisemiselle, johon vastauksena keskeinen tutkimuksen rahoittaja NWO (Dutch Research Council) on rahoittanut 45 projektia hollantilaisten avoimen julkaisemisen -infrastruktuurien tukemiseen. Aiemmassa tekstissään OSNL:n sivuilla Sodervan on pohtinut avoimen tieteen roolia muun muassa Trumpin hallinnon tiedeyhteisöön kohdistuvien uhkien kontekstissa. Myös esityksessään hän nosti esiin, että avoimen tieteen yhteisövetoisuudesta ja sen myötä syntyvistä hajautetummista malleista voi tästä näkökulmasta paljastua yllättäviäkin etuja.

Koordinaation tulevaisuudelta toivotaan sujuvia yhteistyömalleja

Kansallisen linjauskokonaisuuden valmistuessa koordinaatio valmistautuu toimintansa seuraavaan vaiheeseen. Kokouksessa käytiin keskustelua siitä, millaiset yhteistyön toimintatavat tukisivat avoimuuden kehittämistä organisaation tasolla, miten toimintaa voitaisiin kehittää tukemaan linjausten toimeenpanoa, ja millaisena ohjausryhmän, asiantuntijaryhmien ja ministeriön roolit nähdään tulevaisuudessa.

Uuden seurantamallin itsearvioinnin ympärille koottavien vertaisryhmien katsottiin täydentävän nykyistä työryhmien työtä tarjoamalla matalan kynnyksen foorumin asioihin perehtymiselle ja keskustelunavauksille. Työryhmien etuna nähtiin suhteessa vertaisryhmiin muun muassa se, että niihin osallistuminen saattaa olla helpommin perusteltavissa omalle organisaatiolle. Matalan kynnyksen keskustelutilaisuuksien toivossa vertaisryhmiin osallistuminen koettiin kuitenkin hyödylliseksi jo nyt. Samalla todettiin, että mahdollisten päällekkäisyyksien selvittäminen Finn-ARMAN vastaavien ryhmien kanssa oli eduksi. 

Linjaustyön vähentyessä asiantuntijayhteisön toivottiin keskittyvän jatkossa avoimuuden ja sen hyötyjen esillä pitämiseen, avoimuuden uusien haasteiden kehystämiseen sekä avoimuuden soveltamiseen huomioiden eri tutkimusalojen ja -projektien erityispiirteet. Organisaatioiden ajateltiin tarvitsevan kansallista tukea erityisesti avoimuuden ja sensitiivisen tutkimuksen palveluiden nykytilan kartoittamisessa, ja asiantuntijoiden katsottiin voivan tukea verkostoitumista, tiedonjakoa ja vertaistukea yksittäisiä organisaatioita paremmin.

Ministeriön rooli avoimen tieteen kokonaisuudessa nähtiin merkittävänä ja tästä syystä asiantuntijoiden ja ministeriön välille toivottiin tulevaisuudessa suorempaa viestintäväylää. Sujuva tiedonkulku on lisäksi keskeistä koordinaation asiantuntijoiden, ohjausryhmän sekä omien organisaatioiden välillä tuen ja osaamisen näkökulmasta. 

Mentimeter-sanapilvi, jossa vihreä tausta ja valkoisella tekstejä. Keskellä isolla lukee yhteistyö ja sen ympärillä hieman pienemmällä asiantuntijaverkosto, vertaistuki ja yhteisöllisyys. Reunoilla vielä pienemmällä fontilla lukee sanoja kuten tiedonjakaminen, verkostoituminen, yhteistö, kollektiivinen tieto, sihteeristö, yhdessä tekeminen, asiantuntijuus, monipuolisuus, yhdessä tekeminen, yhteinen tavoite, tavoitettavuus, monitieteisyys, keskustelu, kokonaiskuva.

Mentimeter-sanapilvi siitä, mikä koordinaatiossa on arvokkainta korosti yhteistyön sekä verkoston merkitystä. Kuva: AVOTT-sihteeristö.

Linjauskokonaisuuden on tarkoitus valmistua vuoden 2026 aikana

Tilaisuudessa käytiin läpi myös muita ajankohtaisia asioita kansallisten työryhmien kuulumisista, linjaustyöstä sekä AVOTT-sihteeristön työpöydiltä.

Kuten keskustelusta käy ilmi, avoimen tieteen kansallinen linjauskokonaisuus on valmistumassa. Oppimateriaalien avoimen saatavuuden osalinjauksen päivitys on hyväksytty ohjausryhmässä 8.10.2025 ja muita osia päivitettiin ainoastaan pienimuotoisesti. Tutkimusdatan ja tutkimusmenetelmien avoimen saatavuuden osalinjaukset yhdistettiin yhtenäiseksi linjaukseksi. Yhdistäminen ja samalla koko linjaus hyväksyttiin ohjausryhmässä 18.8.2026. Datalinjauksen päivitys on hyväksytty 26.5.2025. Toimintakulttuurin avoimuuden päivitetty linjausluonnos sekä Ammattijulkaisujen avoimen saatavuuden osalinjaus ovat julkisella kuulemisella vielä 13.9. asti. Tavoitteena on hyväksyä kaikki edellä mainitut oppimisen ja tutkimusaineistojen hyväksyttyjä linjauksia lukuun ottamatta ohjausryhmän kokouksissa loppuvuoden 2026 aikana.

Linjausten lisäksi kommentoinnilla 31.8.–9.10.2026 ovat päivitetyt AVOTT-seurannan periaatteet. Vuoden 2026 seurannan tuloksia esitetään hyväksyttäväksi ohjausryhmän kokouksessa 1.10.2026. Tulokset julkaistaan kuten aiempina vuosina Tiedejatutkimus.fi-sivustolla lokakuun aikana. Tämänvuotinen seuranta on kolmas ja viimeinen toteutus nykyisellä seurantamallilla.

Avoimen tieteen aikasarjoja, uusi ohjausryhmä ja talvipäivät tutkimuslaitoksessa

Historiallisia jatkumoita on kartoitettu myös yleiskokouksessa julkistetussa Yhteistyön saavutuksia – avoimen tieteen historia Suomessa 1990-luvulta 2020-luvun puoliväliin -historiikissa, joka on tuotettu AVOTT-sihteeristössä vuoden 2026 aikana. Yksiin kansiin on kasattu tiedot linjauskokonaisuuden ja koordinaation kehityksestä sekä jaetuista palkinnoista. Tätä kaikkea pohjustaa myös kuvaus avoimen tieteen edistämisen alkuhämäristä 1990-luvulta alkaen. Lue lisää historiikin julkaisusta kertovasta uutisesta.

Muutoksia on vuodenvaihteessa tiedossa myös AVOTT-ohjausryhmän toimintaan. Uusi ohjausryhmä valitaan kaudelle 2027—2028 ja tähän sisältyy mahdollisuus jatkokaudelle ilman uutta nimeämisprosessia. Ohjausryhmän nimeää jatkossa Tieteellisten seurain valtuuskunnan hallitus. Uusina toimijoina mukana ovat Tieteentekijöiden liitto sekä Professoriliitto.

Marraskuussa päästään vielä nauttimaan AVOTT-talvipäivistä, jotka järjestetään 16.–17.11. Ilmatieteen laitoksella. Talvipäivien alustava ohjelma on julkaistu ja ilmoittautuminen avattu 3.9.2026. Mukaan toivotaan tuttuun tapaan myös lyhyitä avoimen tieteen tietoiskuja. Teemana on ”From Open to Operational”. Lue lisää talvipäivien teemoista ja tutustu ohjelmaan tapahtumasivulla. 

 

Teksti: AVOTT-sihteeristö 

Kuvat: Metis Designer, Unsplash (muistiinpanot lehtien seassa); AVOTT-sihteeristö (sanapilvi yleiskokouksen Mentimeter-keskustelusta) 

 

Sinua saattaisi kiinnostaa myös