”Viisi vuotta avointa yhteistyötä” juhlaseminaarissa Tieteiden talolla 7.12.2023 pohdittiin avoimuuden tulevaisuutta ja lähivuosien virtauksia. Tapahtuman tallenne on katsottavissa 21.12.2023 asti.
Tieteiden talolla järjestetyssä seminaarissa juhlistettiin koordinaation viisivuotista taivalta ja tarkasteltiin avoimuuden vaikutuksia esimerkiksi tekoälyn ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin globaaleihin virtauksiin sekä datan hyödyntämiseen. Kuultiinpa tapahtumassa myös yleisöä osallistava rytmikäs runonpätkäkin.
Seminaarin perusteella avoimuuden tulevaisuudessa keskeistä on osaamisen lisääminen sekä avoimuuden vaikutusten ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen. Yhtenä toiveena tulevaisuudelle on, että avoin tiede ja tutkimus olisivat niin saumaton osa tieteen arkipäivää, että erilliselle avoimen tieteen ja tutkimuksen kansalliselle koordinaatiolle ei enää olisi tarvetta.
Tekstiä tuottava tekoäly ja tieteellisen tiedon tuottamisen prosessi eivät sovi saumattomasti yhteen
Helsingin yliopiston Kuluttajantutkimuskeskuksen yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen totesi esityksessään tekoälystä ja tieteen avoimuudesta, että niin avoimesta tieteestä kuin tekoälystä on syytä puhua edelleen. Ihmisillä on Laaksosen mukaan tapana ajatella tekoälyä ihmisenkaltaisena toimijana, mutta tärkeää on ymmärtää, että suuret kielimallit ovat tilastollisia malleja kielestä, eivätkä maailmasta. Niinpä kuvaavana vertauskuvana voi Laaksosen mukaan pitää esimerkiksi Ted Chiangin kuvausta tekoälystä ”sumeana jpg-kuvana verkosta”.
Laaksosen mukaan vastuulliseen tekoälyn käyttöön tutkimuksessa liittyy realistisia toiveita, jotka edellyttävät toteutuakseen avointa tiedettä. Tutkija voisi tulevaisuudessa käyttää tekoälyä löytämään esimerkiksi avoimia artikkeleita tai aineistoja, tai käyttää tekoälyä faktan tarkistukseen tai erilaisiin luoviin tai selittäviin prosesseihin.
Kuitenkin esimerkiksi tekoälyn hiilijalanjälki, koulutusaineistojen vinoumat sekä sitä kehittävien yhtiöiden ja niiden käyttämien algoritmien avoimuuteen liittyvät puutteet muodostavat varjoja tekoälyn kehitykselle. Erityisesti tieteen arvoista keskeiset läpinäkyvyys, toistettavuus ja avoimuus sopivat huonosti yhteen tekoälyn tämänhetkistä kehitystä vallitsevan eetoksen kanssa. Kiinnostava ajatus onkin, minkälainen olisi avoimella tieteellä koulutettu laaja kielimalli.
Sihteeristön asiantuntijat Ilmari Jauhiainen ja Hanna Lahdenperä seurasivat keskustelua kiinnostuneina. Kuva: Anne Haapanen, TSV.
Tiede ja demokratia osoittavat ihmiskunnan kykenevän globaaliin harkintaan
Kausalin tutkimusjohtaja Jouni Tuomiston esityksessä pohdittiin arvoprofiileita keskellä avointa tiedettä, yritystoimintaa sekä innovatiivista päätöksentekoa. Tuomiston esittelemällä arvoprofiilin käsitteellä kuvataan algoritmiä, joka arvioi millaisen valinnan päättäjä tekisi perustuen arvoihin, käsityksiin sekä vaihtoehtojen vaikutuksiin. Käsitteen avulla on pyritty selventämään päätöksenteon ja poliittisen keskustelun prosesseja esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja koronapandemiaan liittyen.
Tuomisto totesi, että vaikka globaali harkinta ei ole ihmiselle lajityypillistä, toivoa tulevaisuuden suhteen on vielä, sillä esimerkiksi demokratia, tiede sekä yhteisten tarinoiden voima osoittavat, että ihmiskunta ei ole viettiensä vanki. Yksi tieteen perimmäisistä tarkoituksista on Tuomiston mukaan varmistaa, ettei valehtelemalla saa valtaa. Avoin tieteellinen tieto on keskeinen apuväline tarkoituksen saavuttamiseksi.
Sampojen avulla avaamisesta käyttökelpoisuuteen
Aalto-yliopiston professori Eero Hyvönen kertoi esityksessään avoimen datan hyötykäyttöön saamisen haasteista ja mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa painopisteen tulee Hyvösen mukaan siirtyä avaamisesta käyttökelpoisuuteen. Avoin data ei ole aina koneluettavaa, FAIR-periaatteiden mukaista tai ylipäätään käytettävää avoimuudesta huolimatta.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteinen ratkaisuehdotus datan hyödyntämiseen on ollut semanttisen verkon sekä avoimen datan yhdistäminen. Tuloksena on 21 erilaista ”sampoa”, joista suosituimmat ovat valtaviin käyttäjämääriin yltäneet Sotasampo sekä Kirjasampo. Rikkaiden semanttisten verkkojen pohjalle rakennetut portaalit mahdollistavat valtavien teema-aineistojen käytön ilman ohjelmointitaitoja tai arkistoissa tihrustamista.
Hyvösen esittelemä FINCLARIAH-tutkimusinfrastruktuurihanke valittiin Suomen Akatemian Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2021–2024, jossa määritellään Suomen ekosysteemiin kuuluvat merkittävät kansalliset tutkimusinfrastruktuurit.
Yhteistyön infrastruktuureilla kohti vaikuttavuutta
Henriikka Mustajoki, Laura Niemi, Eero Hyvönen sekä Mari Vuolteenaho pohtivat paneelikeskustelussa avoimuuden tulevaisuutta. Kuva: Anne Haapanen, TSV
Tilaisuuden lopussa kuultiin vielä opetus- ja kulttuuriministeriön tervehdys sekä seuraavaa viittä vuotta pohtiva paneelikeskustelu. OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen totesi Suomen erottuvan avoimuuden kansainvälisessä vertailussa edukseen. Lehikoinen korosti myös AVOTT-seurannan keskeistä roolia sekä muistutti siitä, että on ylpeydenaihe, että kaikki keskeiset kotimaiset toimijat on saatu avoimuuden suhteen istumaan samaan pöytään. Vaikka synkät globaalit kehityskulut ovat kaventaneet viime vuosikymmenten tulevaisuuteen liittyvää optimismia, on entistä tärkeämpää tehdä aktiivista yhteistyötä tieteen ja demokratian arvojen puolesta.
”Tieto on julkinen hyödyke, joka ei käytössä kulu, vaan sen arvo lisääntyy sen mukaan mitä laajemmalle joukolle tietoa kyetään tuomaan, jotta syntyy uutta ymmärrystä” – Anita Lehikoinen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö.
Tällä hetkellä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteerinä toimiva Henriikka Mustajoki johti paneelikeskustelun pohtimaan niin koordinaation nykyisiä saavutuksia, kuin tulevaisuuden haasteita ja tavoitteita. Eero Hyvösen lisäksi paneeliin saapuivat Turun yliopiston kehittämisasiantuntija Laura Niemi sekä Laurea-ammattikorkeakoulun vararehtori Mari Vuolteenaho.
Mustajoki korosti, että on keskeistä ymmärtää, että olemme hitaasti kääntyvässä laivassa, joka ei liiku ilmaiseksi. Keskustelussa julkilausumien viemistä konkretiaan pohdittiin esimerkiksi osaamisen lisäämisen sekä yhteishankkeiden keinoin. Kansallisen infrastruktuurin tuottamisen ja vastuullisen ylläpitämisen lisäksi erityisesti aineistojen avaamisen rooli osana vastuullista arviointia ja meritoitumista nousi esiin tulevalle viidelle vuodelle keskeisenä teemana. Avoimuus lisää kiistatta tutkimustulosten hyödyntämisen vaikuttavuutta. Ilman avointa tiedettä viimeisen tutkittu tieto ei leviä, eikä päädy käyttöön.
Kiitokset kaikille paikan päälle saapuneille sekä striimiä seuranneille!
Teksti: Jonni Karlsson, TSV
Kuvat: Anne Haapanen, TSV
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
