Tuntuuko yhteistyö joskus hitaalta, raskaalta tai turhauttavalta? Silti se voi olla paras tie kestäviin muutoksiin. Pääsihteeri Henriikka Mustajoki pohtii, miksi yhteiskehittäminen kannattaa silloinkin kun se on vaikeaa.
Yhteistyö tuntuu välillä työläältä, hitaalta ja junnaavalta. Luulisin, etten ole ainoa, joka näin ajattelee. Nämä ajatukset ovat läsnä silloinkin, kun tiedän yhteistyön olevan viisasta ja välttämätöntä. AVOTTin pääsihteerinä lähes kaikki työni liittyy tavalla tai toisella yhteistyöhön: sen kehittämiseen, tukemiseen ja siihen kannustamiseen. AVOTTin koko idea perustuu yhteiskehittämiseen. Silti yhteistyö ei aina ole sujuvaa – ja ehkä juuri siksi se on ainoa tie pysyvään muutokseen.
Vuoden alussa pysähdyin miettimään, miksi usko yhteistyöhön on niin vahva. En näe sitä valmiina projektina, vaan tapana olla suhteessa toisiin. Jokainen uusi linjaus, kommenttikierros tai ryhmäkeskustelu tuo esiin sen, miten ihmiset, organisaatiot ja tavoitteet ovat sidoksissa toisiinsa. Juuri tässä suhteisuudessa ehkä piilee yhteistyön merkityksellisyys.
Erilaiset näkökulmat ovat hedelmällinen pohja yhteistyölle
Tutkimus perustuu yhteistyölle monella tavalla. Tutkimus perustuu tiedon jakamiseen, avoimuuteen ja toisten työn tunnustamiseen ja sen ottamiseen oman työn perustaksi. Minulle on loogista soveltaa näitä samoja periaatteita myös tutkimusyhteisön kehittämisessä.
Kukaan meistä ei edistä avointa tiedettäkään yksin. Kaikki tuntuu riippuvan kaikesta. Keskinäisen riippuvuus muuttuu kuitenkin helposti painostavaksi, jos tavoittelemme tavoittele yksimielisyyttä ja nopeita kompromisseja. Silloin saattaa houkuttaa ajatus, että voisi vaan mennä ja tehdä asiat nopeasti ja itse.
Yhteistyön lähtökohta ei voi olla pakotettu yksimielisyys. Jos tavoittelemme yksimielisyyttä, saatamme menettää sen rikkauden, joka syntyy erilaisista näkökulmista. Siksi olen alkanut ajatella, että toisten tavoitteiden tunnistaminen mielekkäinä ja tarkastelun arvoisina on yhteistyön vahvin perusta.
Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi silloin, kun eri organisaatioiden edustajat tuovat linjaustyöhön omat painotuksensa. Yksi katsoo asiaa tutkimuspalveluiden näkökulmasta, toinen koulutuksen, kolmas rahoituksen. Kaikki näkökulmat ovat mielekkäitä ja tärkeitä vaikkeivat niiden perusteella olekaan mahdollista heti löytää yhteistä ratkaisua tai linjauksen muotoa. Teemme AVOTTissa valtavasti työtä sen eteen, että kaikki näkökulmat tulisivat kuulluksi ja hyödynnetyiksi yhteisessä linjaustyössä.
Ymmärtämisen halu yhteistyön lähtökohtana
Joskus saamme AVOTTissa sivukaupalla kommentteja ja silti osa kokee, ettei tule kuulluksi. Mistä silloin on kysymys? Ehkä siitä, ettemme aina onnistu kuuntelemaan kaikkia näkökulmia muistaen, että jokainen osapuoli toimii omista lähtökohdistaan perustellusti vaikka emme heti ymmärtäisi toisen logiikkaa. Ehkä olisi niin, että tunnistaessamme kaikkien kommenttien taustalla olevat motiivit, päästään irti pelkästä palautteiden lukemisesta ja voidaan siirtyä dialogiin. Mahdollisuudet yhteiskehittämiseen ovat siinä kohtaa kasvaneet valtavasti.
Tämä ei tarkoita, että kaikki näkemykset ovat aina yhdistettävissä. Se kuitenkin tarkoittaa, että jokaisella niistä on paikkansa keskustelussa. Kun siirrytään omista tavoitteista yhteisen hyvän etsimiseen, muuttuu myös tapa, jolla asioista neuvotellaan ja päätetään.
Hitaasti hyvä tulee
Haluan haastaa ajatuksen, että nopeus ja tehokkuus olisivat synonyymejä hyvälle. Yhteistyössä mikään ei valmistu yhdellä istumalla. Monissa AVOTTin prosesseissa olemme tottuneet siihen, että aikataulut elävät ja ratkaisut kypsyvät vähitellen. Yhteiskehittäminen ei usein taivu tehokkuuden logiikkaan. Sillä on oma rytminsä, joka edellyttää epävarmuuden sietämistä ja jatkuvaa keskustelua.
Avoimuus ja keskeneräisyyden hyväksyminen eivät tarkoita tavoitteista luopumista vaan niiden työstämistä yhdessä. Minulle tämä tarkoittaa myös kontrollista luopumista: en voi tietää lopputulosta etukäteen enkä omistaa prosessia. Kukaan muukaan ei voi. Juuri siksi yhteistyö voi viedä yllättävään, ja usein parempaan, suuntaan, jos uskallamme antaa sille mahdollisuuden. Yhteistyö on siis antautumista sellaiselle, josta emme tiedä ja jota emme voi ennakoida. Se on tässä ajassa aika radikaalia.
Yhteistyö osana AVOTTin vahvuutta
AVOTT-yhteisö on osoittanut, että yhteistyö on mahdollista silloinkin, kun aihe on vaikea tai näkökulmat kaukana toisistaan. Olen nähnyt, miten asiantuntijat haluavat ymmärtää myös niitä, joiden kanssa ovat eri mieltä ja miten keskustelussa vähitellen muodostuu yhteinen kieli ja suunta.
Näin syntyvät linjaukset ovat yhteisiä. Yhteistyö on AVOTT-koordinaation keskeinen toimintatapa, joka mahdollistaa kestävän muutoksen.
Teksti: Henriikka Mustajoki, AVOTT-sihteeristö
Kuva: TSV.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
