Avoimen tieteen ja tutkimuksen parissa on vielä paljon tehtävää, toteaa avoimen tieteen palkinnon saanut Anne Sunikka. Hän on edistänyt merkittävästi tieteen avoimuutta ja nähnyt omin silmin kollegoiden valtavan innostuksen.
Monien tutkijoiden hätä on käsin kosketeltavaa oman tutkimuksen valmistuessa. Missä lehdessä vastavalmistunut artikkeli kannattaisi julkaista, entä miten ja minne väitöskirjan vaivoin kootut aineistot tulisi tallentaa? Jäävätkö ne vain omaan käyttöön vai voisiko tiedeyhteisö hyötyä niistä jollain tavalla?
Palvelupäällikkö Anne Sunikka Aalto-yliopistosta tuntee tutkijoiden aprikoinnit läpikotaisin. Hän on vetänyt jo kahdeksan vuotta Aalto-yliopiston avoimen tieteen tiimiä, jossa työskentelee tusinan verran asiantuntijoita.
– On paljon tutkijoita, jotka eivät tiedä, miten toimia tutkimuksen avaamisessa, hän sanoo.
Sunikka on kehittänyt yli kymmenen vuoden ajan keinoja tutkitun tiedon levittämiseen ja jakamiseen. Laaja-alaisesta toiminnastaan Sunikalle myönnettiin vuoden 2025 avoimen tieteen palkinto.
Hiljaisen ja rauhallisen taustavaikuttajan maineessa oleva kauppatieteiden tohtori ja entinen pankkialalla toiminut joukkovelkakirjavälittäjä on kunnostautunut verkostojen rakentamisessa ja innostuneen työilmapiirin luomisessa. Motivaation onkin oltava kohdillaan, sillä moni avoimen tieteen parissa toimiva asiantuntija edistää tieteen avoimuutta osa-aikaisesti päätyönsä ohessa. Sunikka on yksi harvoista, joille avoin tiede takaa päätienestin.
Avoimuuden asialla alusta alkaen
Anne Sunikan ensikosketus avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen ajoittuu vuoteen 2014, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ensimmäisen avoimen tieteen projektin. Sunikka jäi sille tielleen. Vuosien saatossa hän on osallistunut lukuisiin Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä toimivan Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation AVOTTin työryhmiin.
– AVOTT on hyvä alusta avoimelle tieteelle, Sunikka sanoo.
Sunikka on jättänyt puumerkkinsä myös korkeakoulujen perustamaan yhteistyöverkostoon Finn-ARMAan, joka toimii tutkimushallinnon, tutkimuksen tuen ja tutkimuspalveluiden alueella.
Puheenjohtajan roolissa hän luotsasi menestyksekkäästi 2020-luvulla Aineistot organisaatioissa - ja Datakoulutukset-työryhmiä. Jälkimmäinen keräsi ensimmäistä kertaa kattavaa tietoa suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa järjestetyistä datakoulutuksista.
– Olen oppinut eri ryhmissä monenlaisia asioita. Työryhmiä vetäessäni arvostin ja kunnioitin ryhmäläisten innostusta ja ideoita, Sunikka muistelee.
Suomalaiset ovat tunnettuja toisiaan kohtaan tuntemastaan luottamuksesta. Se näkyy Sunikan mukaan myös korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisessä yhteistyössä. Tietoa jaetaan auliisti, ja eri instituutioista kootut työryhmät työskentelevät saumattomasti yhteen.
Sunikan uravuosien aikana avoin tiede on houkutellut riveihinsä eri aloilta satoja asiantuntijoita, jotka työskentelevät yhteisen päämäärän eteen.
Ajoittain myös yksittäiset henkilöt ovat edistäneet käytäntöjä näkemyksellisyydellään. Vuonna 2018 iso muutos toteutettiin Sunikan omassa organisaatiossa Aalto-yliopistossa.
– Tutkimuksen silloinen vararehtori vaati, että kaikista julkaisuista oli tehtävä myös rinnakkaistallenteet, jotta ne saadaan avoimeksi. Se muutti pelin.
Tutkijoiden julkaisumahdollisuudet eivät typistyneet enää kalliisiin huippulehtiin, vaan rinnakkaisjulkaisut auttoivat vauhdittamaan tutkimuksen leviämistä tiedeyhteisöön.
Vaikka avoin tiede on eittämättä lunastanut paikkansa tiedemaailmassa, työtä on jatkettava. Anne Sunikka esittää kolme toivetta Avoimen tieteen hyvälle haltijalle:
1. Varmistetaan tutkijoiden innostus oman tutkimuksen avaamiseen arvioimalla tutkijoiden aktiviteetit vastuullisesti ja monipuolisesti.
2. Pidetään timanttimallista avointa julkaisemista aidosti varteenotettavana vaihtoehtona isojen kustantajien "hyville lehdille".
3. Keskitytään tutkimusaineistojen avaamisessa aineistoihin, joilla on uudelleenkäyttöpotentiaalia. Luetaan oppimateriaalien kehittäminen ja avaaminen tutkijoille ansioksi.
Ajan hermolla kansallisesti ja kansainvälisesti
Tutkimuksen avaaminen on vahvasti kytköksissä tietosuojaan ja tutkimusetiikkaan. On tiedettävä, millaisia lupia datan keräämiseen liittyy ja millaista dataa voidaan avata ja miten. Kun näkökulmat selvitetään etukäteen, säästytään monelta ongelmalta ja riidalta, Sunikka toteaa.
Erityisen ylpeä palvelupäällikkö on oman organisaationsa data-agenteista. Niitä on Aalto-yliopistossa lukumääräisesti eniten suomalaisessa korkeakoulukentässä. Data-agentit antavat tutkijoille käytännönläheistä tukea ja ohjausta datanhallintaan omilla tieteenaloillaan. Lisäksi he järjestävät kaikille avoimia webinaareja avoimen tieteen ja tutkimuksen eri teemoista.
– Data-agenttien vahvuus on se, että he tuntevat oman organisaationsa tutkijat ja voivat siten antaa henkilökohtaista palvelua.
Sunikka seuraa tutkimuksen avaamiseen liittyviä uutisia tarkasti niin kansallisilla kuin kansainvälisillä foorumeilla. Hän selvittää, millaisia vaikutuksia esimerkiksi tänä vuonna voimaan astuvalla esilisensointimallilla on julkaisutoimintaan tai mitä uutta tutkimusturvallisuus tai tekoäly tuovat avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen.
Avoin tiede kehittyy koko ajan, Sunikka tiivistää. Se jos mikä takaa vahvan motivaation jatkossakin.
Teksti: Helen Partti Kuva: Jussi Männistö
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
