AVOTT-koordinaation yleiskokouksessa 4.9.2026 julkistettu teos kokoaa yhteen keskeisiä käännekohtia avoimen tieteen edistämisessä.
Ajatus historiakatsauksen toteuttamisesta syntyi, kun Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristössä huomattiin, että monet suomalaisen avoimen tieteen edistämisen varhaisvaiheita käsitelleet sivustot olivat jo kadonneet tai katoamassa verkosta. Sihteeristö halusi tallentaa ainakin jonkinlaisen yleiskuvan näistä varhaisvaiheista ja samalla koota yhteen Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaation tähänastista kehitystä.
Historiakatsaus ei ole tieteellinen tutkielma, mutta siihen sisältyy monenlaista tietoa, jota toivottavasti myös tulevaisuuden historiantutkijat voivat hyödyntää. Katsausta tehtäessä sihteeristö onkin tullut tietoisemmaksi siitä, miten tärkeää on huolellisesti tallentaa koordinaatiotyössä syntyviä dokumentteja jälkipolvia varten. Esimerkiksi koordinaatiossa toimivien ryhmien muistiot ylläpitävät avoimen tieteen yhteistä muistia, joten niiden pitkäaikaissaatavuus on varmistettava.
Avoin tiede kypsyy ajan kanssa
Katsausta lukiessa on hyvä panna merkille, miten pitkiä avoimen tieteen kehityskulut ovat olleet ja miten tietyt kysymyksenasettelut nousevat yhä uudestaan esiin. Jotkin avoimen tieteen edistämissuunnitelmat kantavat hedelmää vasta vuosien tai jopa vuosikymmenien päästä. Hyvänä esimerkkinä on avoimen tieteen koordinaatio, jota ideoitiin ensimmäisen kerran jo vuoden 2010 tienoilla, mutta perustettiin vasta 2018. Kahden vuoden päästä edessä ovatkin koordinaation kymmenvuotisjuhlat.
Suomalaisen avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämisen parissa on sen sijaan ehtinyt kulua jo noin kolmekymmentä vuotta. Toivomme sihteeristössä, että vielä kolmenkymmenen vuoden päästä tulevaisuuden tutkimusyhteisö on yhtä innostunut avoimuuden kysymyksistä!
Avoimen tieteen käytännöt kuitenkin ulottavat juurensa vielä paljon kauemmas historiaan. Esimerkiksi kansalaistieteen osalta Suomen Tiedeseura ja Helsingin magneettinen observatorio, joka tunnetaan nykyisin nimellä Ilmatieteen laitos kunnostautuivat jo vuosina 1846–1855 keräämällä jaettavien ohjeistusten ja havaintovihkojen avulla kansalaistiedehavaintoja useista sadoista havaituista revontulista. (Nevanlinna 2025) Noin 170 vuotta myöhemmin Ilmatieteen laitoksella järjestetään tänä vuonna Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivät marraskuussa 16.–176.11.2026. Siinäpä historiaa kerrakseen!
Teksti: AVOTT-sihteeristö
Kuva: Jussilainen, Jorma, Kansatieteen kuvakokoelma, Museovirasto, Hylkeenpyytäjä tähystää kiintojään reunalla, avoimen selän takana häämöttää Suursaari, 1953.
Lähteet: Nevanlinna, H (2025) Magneettisia ja meteorologisia havaintoja Suomessa 1800-luvulla. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2025:4. https://doi.org/10.35614/isbn.9789523362079
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
