AVOTT-talvipäivillä 2022 tarkasteltiin vaikuttavuutta monista eri näkökulmista, palkittiin avoimen tieteen uranuurtajia sekä jatkettiin asiantuntijatyötä puheenjohtajavaihdosten lomassa.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteeristön ja Jyväskylän yliopiston yhteiset talvipäivät jakautuivat edeltävään prekonferenssiin, hybriditilaisuutena järjestettyyn esitelmäpäivään sekä kokonaan verkossa toteutettuun asiantuntijapäivään. Tapahtumassa tarkasteltiin tutkimuksen rajapintoja yritysmaailmaan ja päätöksentekoon sekä tutkimuksen vaikuttavuuden arvioimista ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Lisäksi jaettiin avoimen tieteen kansalliset palkinnot.
Tutkitulle tiedolle on tilausta sekä yritysmaailmassa, että päätöksenteossa…
Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden kehittämisjohtaja Pasi Raiskinmäki pohti esityksessään Tutkimuksen ja yritysmaailman rajapintaa tutkitun tiedon elinkeinoelämälle tuomien mahdollisuuksien kautta. Vaikuttavalle vuorovaikutukselle on Raiskinmäen mukaan tarvetta. Yhteistyö tapahtuu ekosysteemeissä, eli tutkimuksen ja yritysten yhteisissä verkostoissa, hyödyntäen avointa tutkittua tietoa. Business Finlandin Aki Parviainen nosti esityksessään esiin TKI-toiminnan sekä tutkimustoiminnan ja yritysyhteistyön edistämisen potentiaalisina moottoreina Suomen kokonaistuottavuudelle. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välistä kuilua tulisi kuitenkin Parviaisen mukaan kaventaa.
Valtioneuvoston kanslian johtavan asiantuntijan Sari Löytökorpi tarkasteli esityksessään tiedon hyödyntämisen prosesseja päätöksenteossa. Tieto ja sen hyödyntäminen ovat olennainen osa hyvää julkista hallintoa, mutta erityisesti tutkimustiedon integroiminen poliittiseen valmisteluun edellyttää valmiuksia. Olennaista Löytökorven mukaan olisi tutkijoiden ja virkakunnan aktiivinen vuorovaikutus, joka vaatii molemminpuolista ymmärrystä tiedon tuottamisen sekä sen hyödyntämisen prosesseista. Haasteita aiheuttavat erityisesti tutkimuksen ja politiikan aikajänteiden yhteensovittaminen. Rajapinnalla on kuitenkin tapahtunut edistystä esimerkiksi tiedepaneelien, tiedesparrauksen sekä parlamentaarisen komiteatyön muodossa.
- Sari Löytökorven esityksen kalvot
- Tutkimuksen ja politiikan yhteensovittamista käsittelee myös aiemmin julkaistu juttu, johon on haastateltu Ympäristötiedon foorumin toiminnanjohtaja Johanna Riitakorpea.
…mutta sen vaikuttavuuden arviointi ei aina ole helppoa
Turun yliopiston kollegiumtutkija Reetta Muhonen on tutkinut tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia sekä niiden haasteita. Tutkimuksen vaikuttavuus ei Muhosen mukaan usein ”poksahtele pikavoittoina”, vaan väistelee konkretiaa ja juoksee karkuun mittareita. Vaikuttavuuden arviointia varten kirjoitetuissa rahoitushakujen vaikutustarinoissa todistamisen vaade voi Muhosen mukaan muodostua puristavaksi muotiksi, jonka myötä vertailukelpoisuus menee monipuolisen kuvaamisen edelle. Indikaattorien performatiiviseen luonteeseen tulisi Muhosen mukaan kiinnittää huomiota. Lisäksi vaikuttavuutta tulisi arkipäiväistää tunnistamalla muitakin kuin instrumentaalisia tiedonkäytön muotoja.
Paneeli tutkijoiden yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta pureutui vastuisiin, arvostukseen ja haasteisiin
Torstai-iltapäivän paneelikeskustelussa tutkijan roolista yhteiskunnallisena vuorovaikuttajana olivat keskustelemassa Oulun yliopiston Roger Norum, Itä-Suomen yliopiston ja SYKE:n Taru Peltola, Suomen ilmastopaneelin sekä Suomen luontopaneelin Sanna Autere sekä Jyväskylän yliopiston Teppo Kröger. Paneelia veti Jyväskylän yliopiston Jani Kokko. Paneelin organisoi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom.
Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi tutkijan yhteiskunnallisen vaikuttamisen vastuu, arvostus sekä haasteita. Konsensus tuntui muodostuvan siitä, että tutkijayhteisön on välttämätöntä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, mutta kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea. Keskusteluun osallistumiseen suhtaudutaan suopeammin kuin ennen, jolloin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistavia tutkijoita on väheksytty esimerkiksi vähemmän vakavasti otettaviksi. Nykyään vastaavaa retorista väheksymistä tapahtuu esimerkiksi ideologisen lokeroinnin kautta.
Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta voisi paneelikeskustelun mukaan muodostua selkeämpi meritoitumiskriteeri ja siihen tulisi tarjota tukea, työaikaa sekä koulutusta. Avuksi voitaisiin myös valjastaa esimerkiksi yliopistojen moninaisuus yhteistyön sekä monialaisuuden muodossa.
Asiantuntijaryhmissä puheenjohtajat vaihtuvat ja työ jatkuu
Asiantuntijaryhmien työ jatkui perjantaina 11.11. kaikkien asiantuntijaryhmien sekä osan työryhmistä kokoontumisten muodossa, joista lisätietoa on luvassa myöhemmin. Kaikissa asiantuntijaryhmissä toteutettiin puheenjohtajavaihdoksia. Kiitämme väistyviä puheenjohtajia työstä avoimen tieteen edistämiseksi sekä onnittelemme uusia puheenjohtajia:
· Toimintakulttuurin avoimuus: Miki Kallio (Oulun yliopisto)
· Tutkimusaineistojen avoimuus: Anne Sunikka (Aalto-yliopisto)
· Julkaisujen avoimuus: Mari Katvala (Oulun yliopisto)
· Oppimisen avoimuuden puheenjohtajiston uusi jäsen: Marjo Vallittu (Jyväskylän yliopisto)
Yhteisen osion lopuksi paljastettiin myös vuoden 2023 kesä- ja talvipäivien järjestäjät. Ensi vuoden kesäpäivät järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu. Tulevat talvipäivät taas järjestävät yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Karelia-ammattikorkeakoulu.
Kattava ohjelma täydentyi tietoiskuilla sekä katsauksilla jalkauttamistyön eri kokonaisuuksiin
Lisäksi talvipäivillä kuultiin lyhyempiä esityksiä esimerkiksi Vau mikä vaikutus! -podcastista, datanhallinnasta, FAIR-periaatteiden soveltamisesta, Overton-tietokannasta sekä avoimesta saatavuudesta. Ari Rouvari (CSC) loi katsauksen AVOTT-viitearkkitehtuurityöhön. Janne Pölönen (JUFO, TSV) esitteli vastuullisen arvioinnin kokonaisuutta arvioinnin uudistukseen liittyvien kansainvälisten ja kansallisten sopimusten, dokumenttien sekä yhteistyöverkostojen muodossa. Asiantuntijapäivän yhteisen osion lopuksi AVOTT-sihteeristön Marita Kari esitteli seurannan työn jatkumista vuoden 2024 seurantaan liittyvien indikaattorien sekä vuodenvaihteessa julkaistavien kokonaiskustannuskyselyn sekä hyvien käytäntöjen pohjalta. Esiintyjien kalvot tullaan lisäämään uutiseen myöhemmin.
Kiitokset järjestäville tahoille, esiintyjille sekä kaikille osallistujille antoisista vuoden 2022 talvipäivistä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
