AVOTT-koordinaatio jakoi syyspäivillä Avoimuuden edistäjät -palkinnon sekä kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa. Valtteri Rajamäki haastatteli palkinnonsaajia tapahtumassa. Haastattelut voi kuunnella Avoimesti tieteestä! -podcastjaksosta.
Avoimen tieteen syyspäivillä 24.11.2021 jaettiin kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa sekä Avoimuuden edistäjät -palkinto. Palkinnonsaajien (kuvassa vasemmalta oikealle Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön edustajat Usva Friman ja Frans Mäyrä sekä Niina Käyhkö ja Leo Lahti) haastattelut ovat nyt kuunneltavissa Avoimesti tieteestä! -podcastin jaksossa.
- Kuuntele Avoimesti tieteestä! -podcastin palkinnonsaajien haastattelujakso SoundCloudissa
- Avoimesti tieteestä! -podcastin kaikki jaksokuvaukset
Avoimella paikkatiedolla urbaania kestävyyttä
Professori Niina Käyhkö palkittiin työstään avoimen tieteen parissa. Syyspäivillä pitämässään esitelmässä hän esitteli kansainvälistä Resilience Academy –hanketta. Resilience Academyssa viedään tietoa, osaamista ja avointa teknologiaa urbaaneja haasteita kohtaaville alueille Tansaniassa. Maailmanpankin rahoittama projekti on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston ja Tansanialaisten yliopistojen kanssa. Käyhköä motivoi työssään paikkatiedon merkitys yhteiskunnan parantamisessa. Haastattelussa hän kertoo, että oikein käytettynä tiedon ja osaamisen avoin saatavuus voi saada aikaan hyvinvointiloikan alueilla, jotka kohtaavat muutoin haasteita resurssien ja teknologian saatavuuden suhteen.
”Ei ole kysymys rahasta, ei ole kysymys teknologian hienoudesta. Kysymys on kuulumisesta yhteisöön ja joukkoon, joka tekee jotain enemmän kuin mikä kiinnostaa yksilöä itsessään.”
Recilience Academy- hankkeessa näkyy avoimen tieteen harjoittaminen käytännössä. Yhteisövoimin tuotettu avoin data täytyy myös varastoida ja käyttää tehokkaasti. Tämä edellyttää avointa infrastruktuuria, aitoa kansalaistiedettä, avoimia opetusmateriaaleja ja avointa toimintakulttuuria. Jotta tiede voisi aidosti palvella yhteisöä, tutkijalta vaaditaan myös kuuntelemisen taitoa: haasteena on yhteisön tarpeiden ymmärtäminen ja yhteisön tuominen osaksi tutkimusprosessia. Käyhkö peräänkuuluttaa tutkijan kääntymistä pelkän oman tiedeyhteisön palvelemisesta kohti oikean maailman tarpeita. ”Osallistamisen yksi erityinen filosofia ja ajatus on, että tunnistetaan käyttäjä ja tarve ja osallistetaan ongelman omistajat siihen prosessiin”, kertoo Niina Käyhkö.
Avoimuus osaksi tutkimuksen arkea
Avoimen tieteen edistäjä -palkinnon vastaanottivat Pelikulttuurien tutkimuksen yksikön pääjohtaja professori Frans Mäyrä ja päätutkimuskoordinaattori Usva Friman. Avoin tiede on heille tärkeä osa tutkimusta, sillä alan tutkimus vaatii ymmärrystä ja läsnäoloa tutkittavassa kulttuurissa. Tämä edellyttää vuorovaikutusta ja viestintää. Tutkimusten avoin saatavuus ja yleisön aktivointi varmistaa, että tutkimus on kestävää ja hyödyllistä. Haastattelussa Mäyrä ja Friman kertovat alan arvostuksen noususta ja avoimuuden tärkeydestä tutkimuksen laadun ja pelien kanssa toimivan yhteisön kannalta. Avoimuus on siis keskeisesti läsnä pelikulttuurien tutkimuksessa.
”Mun näkökulmasta se on tosi tärkeetä työtä yksinkertaisesti sen takia, että se parantaa tieteen laatua. Se, että me sovelletaan avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä tarkoittaa, että me tehdään tutkimusta paremmin, vastuullisemmin ja monin tapaa kestävämmin”, sanoo Friman.
Avoimen tieteen edistäjä -palkinnon perusteissa korostui pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä laadittu oma tutkimuksen avoimuuden strategia. Dokumentti on kattava ja se ottaa huomioon alan erityispiirteet. Strategiassa näkyy, että avoimuus otetaan keskeiseksi osaksi tutkimusta ja sen toteutumista seurataan tulevaisuudessa.
Työ avoimuuden eteen ei lopulta ole niin raskasta, kuin voisi kuvitella. Friman kertoo, että yliopistojen omat avoimuuden työkalut auttavat tutkijayhteisöä löytämään avoimet julkaisukanavat ja työkalut. Tällä tavoin yksikön avoimuuden strategia asettuu osaksi myös yliopistojen avoimutta. Tehokas avoimuus vaatii ymmärrystä myös tutkijoilta itseltään ja siksi on tärkeää, että tutkijat itse ovat muotoilleet omalle alalle kohdennetun strategian.
”(Avoimuus) on ylipäätään se iso suunta mihin tiedeyhteisö maailmanlaajuisesti on liikkeellä. Tällainen umpiossa ja salaseuroissa tapahtuva tieteen harjoitus alkaa olla menneen maailman menoa”, kertoo Mäyrä.
Avoimuus edistää yhteisöllisyyttä
Datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti on avoimen tieteen pitkäaikainen vaikuttaja. Lahti on aktiivinen toimija AVOTT- koordinaatiossa, omalla tieteenalallaan datatieteen, bioinformatiikan ja digitaalisten ihmistieteiden parissa, sekä kansainvälisessä avoimen datainfrastruktuurin kehittämistyössä.
Lahden motivaatio avoimen tieteen kehittämiseen on tieteen yhteisöllisyys. Haastattelussa hän pohtii tieteen yhteisöllistä perustaa, eri tieteenalojen tarpeiden yhteensovittamista ja avoimen tieteen merkitystä tieteenalojen yhdistäjänä. Hän peräänkuuluttaa sekä organisaatioiden, että yksittäisten tutkijoiden merkitystä tieteen avoimuuden edistämisessä. Lahden mukaan nyt on hyvä aika ottaa selvää ja tulla mukaan edistämään oman tieteenalan avoimuutta, sillä kansallisia ja instituutioiden omia avoimuuden linjauksia ja ohjeita alkaa olla saatavilla. Työtä uusille tekijöille riittää siinä, miten avoimuus tuodaan osaksi omaa tutkimuksen aluetta.
”Nyt on hyvät mahdollisuudet tulla mukaan ja mä myös näen, että nää on sellasia asioita jotka nimenomaan uudistuu sitä kautta että tutkijasukupolvet vaihtuu … on tärkeää ... että nimenomaan nuoret sukupolvet omaksuvat nämä asiat ja ottavat niitä laajasti käyttöön omassa työssään”, Lahti kertoo.
Teksti ja kuva: Valtteri Rajamäki
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
