Podcastissa pääsevät ääneen avoimen tieteen edistäjät niin ruohonjuuritason tutkimuksessa ja opetuksessa kuin hallinnon ja päätöksenteon kentillä.
Avoimesti tieteestä! -podcast-sarja oli osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
- Kuuntele podcast-sarjaa SoundCloudissa
- Avoimesti tieteestä! ja muut Tiederadion podcastit ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa
- RSS-syöte: https://feeds.soundcloud.com/users/soundcloud:users:607129065/sounds.rss
AVOTT-palkinnonsaajat -erikoisjakso
14.12. Niina Käyhkö, Usva Friman, Frans Mäyrä, Leo Lahti: Avoimen tieteen palkinnonsaajat 2021 | Tekstivastine (PDF)
AVOTT-koordinaatio jakoi syyspäivillä Avoimuuden edistäjät -palkinnon sekä kaksi kansallista Avoimen tieteen palkintoa. Kansallinen avoimen tieteen palkinto jaettiin professori Niina Käyhkölle ja apulaisprofessori Leo Lahdelle, molemmat Turun yliopistosta. Avoimen tieteen edistäjät -palkinto jaettiin Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijoiden muodostamalle Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikölle. Huippuyksikön palkinnon ottivat vastaan yksikön pääjohtaja professori Frans Mäyrä ja päätutkimuskoordinaattori Usva Friman.
Mikä palkinnonsaajia motivoi avoimen tieteen edistämisessä ja millaisena he näkevät avoimuuden roolin? Valtteri Rajamäki haastatteli palkinnonsaajia.
OA-viikon erikoisjakso (2021)
29.10. Sofia Blanco Sequeiros, Nina Järviö ja Henriikka Mustajoki: Tasa-arvoa avoimella tieteellä | Tekstivastine (PDF)
Vuoden 2021 kansainvälisen Open Access-viikon teema oli rakenteellinen tasa-arvo. Sen kunniaksi Avoimesti tieteestä! -podcastissa pohditaan avointa tiedettä välineenä tasa-arvon toteutumiselle: Mitä tutkitun tiedon saatavuus ja saavutettavuus oikeastaan tarkoittaa? Millaisia rakenteita tarvitsemme, jotta monenlaiset tutkitun tiedon käyttäjät pääsevät sen äärelle?
Valtteri Rajamäki haastattelussa tieteenfilosofian väitöskirjatutkija ja kirjoittaja Sofia Blanco Sequeiros Helsingin yliopistosta, asiantuntija Nina Järviötä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnasta ja pääsihteeri Henriikka Mustajoki Avoimen tieteen sihteeristöstä.
Tutkijan ääni -sarja (2021)
Avoimesti tieteestä! -podcast saa jatkoa toukokuussa 2021, kun Tutkijan ääni -sarja alkaa. Vieraina on niin pitkän uran tehneitä kuin vasta uransa aloittaneita tutkijoita, jotka pääsevät kertomaan avointen tutkimusaineistojen ja avoimen tutkimusdatan merkityksestä ja hyödyntämisestä.
25.5. Frans Mäyrä ja Usva Friman: Yhteistyötä kilpailun sijaan (Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikkö, TAU) | Tekstivastine (PDF)
Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköllä on vahva halu toimia koko tutkimusyhteisön ja yhdenvertaisuuden hyväksi. Yksikön avoimen tieteen strategia pohjautuu perusteellisiin keskusteluihin yhteisistä arvoista sekä toimintatavoista ja hyvistä käytännöistä. Strategiaan on kirjattu kunnianhimoisiakin tavoitteita muun muassa aineistojen avaamiseen liittyen.
Strategiatyöstä ja tutkimusaineistojen sekä -datan avaamisesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa ovat Frans Mäyrä ja Usva Friman Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksiköstä ja Tampereen yliopistosta.
27.5. Annina Lattu: Luottamus synnyttää avoimuutta (Higher Education Group, TAU, Peking University) | Tekstivastine (PDF)
Yritysten ja yliopistojen sekä erilaisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä on tutkittu avoimen tieteen näkökulmasta melko vähän. Yritykset haluavat suojella liiketoimintaansa, joten tutkimusaineistojen ja -datan anonymisoinnin sekä tunnistettavuuden kysymykset nousevat erityisen tärkeiksi. Kiinnostusta yhteistyöhön ja tutkitun tiedon mahdollisuuksiin kuitenkin on, toimivat ratkaisut tulee vain löytää.
Yritys-yliopistoyhteistyön avoimuutta mahdollistaviin ja estäviin tekijöihin liittyviä ajatuksiaan jakamassa Henriikka Mustajoen kanssa on väitöskirjatutkija Annina Lattu Higher Education Groupista (TAU) ja Pekingin yliopistosta (Peking University). Lattu on mukana myös Yritysyhteistyön avoimuus -työryhmän toiminnassa.
1.6. Seppo Parkkila: Avoin data, globaali etu (TAU) | Tekstivastine (PDF)
Lääketieteen alalla esimerkiksi genomidata rakentuu aina aiemmin kerätyn datan päälle. Samalla tutkimusdata monipuolistuu ja tarkentuu, mikä mahdollistaa entistä paremman mallinnuksen ja yksityiskohtaisemman tarkastelun. Jos tämän tyyppinen data ei olisi avointa ja kansainvälisesti jaettua, se epäilemättä hidastaisi lääketieteen kehitystä.
Henriikka Mustajoen kanssa ajatuksia avoimen datan hyödyistä ja datan avaamisesta saaduista meriiteistä vaihtamassa on anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta.
3.6. Jarkko Koivunen: Avoin data tutkimusta helpottamassa (OY) | Tekstivastine (PDF)
Tutkimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda uusia avauksia. Jos tutkimuksen pohjana olevat kuvat ja numerot ovat avoimesti saatavilla ja helposti löydettävissä esimerkiksi dataservereiltä, kyseistä dataa myös hyödynnetään ja siihen viitataan enemmän. Avoin tutkimusdata vähentää turhaa työtä ja helpottaa itse tutkimuksen tekemistä, sillä aikaa ja rahaa säästyy muihin tarpeisiin.
Henriikka Mustajoen kanssa avoimen tutkimusdatan merkityksestä ja tulevaisuudesta keskustelemassa on sidekudosbiologian dosentti Jarkko Koivunen Oulun yliopistosta.
8.6. Kirsi Hänninen: Vastuulliseksi aineistonhallitsijaksi voi opetella (Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen arkisto, TY) | Tekstivastine (PDF)
Ihmistieteelliset arkistoaineistot ovat rikkaita ja monimuotoisia, mutta ne sisältävät samalla usein paljon henkilötietoja ja muuta sensitiivistä ainesta. Kukaan ei ole aineistonhallitsija syntyessään, vaan opiskelijat tulisi mielellään jo opintojen alkuvaiheessa tutustuttaa vastuullisen aineistonhallinnan periaatteisiin ja käytäntöihin. Näin voidaan varmistaa aineistojen ja datan saavutettavuus ja löydettävyys.
Henriikka Mustajoen kanssa vastuullisesta aineistonhallinnasta ja ihmistieteellisen tutkimusdatan avaamisesta keskustelemassa on folkloristi ja Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston arkistovastaava Kirsi Hänninen Turun yliopistosta.
10.6. Tomi Kinnunen: Sisäänrakennettua avoimuutta (UEF) | Tekstivastine (PDF)
Oman tutkimusdatan avaaminen tai muiden tuottaman avoimen datan käyttö on vasta nousemassa monilla tieteenaloilla, mutta puheteknologian alalla se on ollut arkipäivää jo vuosia. Datajoukkojen ja laskentatehojen kasvaessa käsiteltävät tutkimusongelmat ovat muuttuneet aina vain haastavammiksi, joten datan avaaminen ja ongelmien pohtiminen yhdessä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.
Tutkijan ääni -sarjan viimeisessä jaksossa Henriikka Mustajoen kanssa tutkimuksen sisäänrakennetusta avoimesta toimintakulttuurista keskustelemassa on puheteknologian professori Tomi Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.
Pilottikausi (2021)
Pilottikauden podcast-jaksoissa haastateltavat kertovat, mikä heitä inspiroi avoimessa tieteessä.
24.2. Jaakko Aspara: Yhteisvoimin ja yhteistuumin (Neoma Business School, kansallisen avoimen tieteen ohjausryhmän puheenjohtaja 2019-2020) | Tekstivastine (PDF)
Suomessa on hyvät lähtökohdat avoimen tieteen edistämiselle eri tasojen keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisen tason julistus ja linjaukset peräänkuuluttavat sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mutta linjaukset eivät sulaudu osaksi arjen käytäntöjä vain toivomalla. Tarvitaan myös laaja-alaista organisaatio- ja toimintakulttuurin muutosta ja seurantaa.
Ensimmäisessä Avoimesti tieteestä! -podcastin jaksossa Henriikka Mustajoen kanssa tieteen avoimuuden eteen tehdystä linjaustyöstä keskustelemassa on ensimmäisen Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän (2019–2020) puheenjohtaja Jaakko Aspara. Tällä hetkellä Aspara toimii Ranskassa NEOMA-kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman dekaanina ja professorina.
2.3. Jari Laru: Kuoppaista tietä (OY, kansallinen avoimen tieteen palkinto 2020) | Tekstivastine (PDF)
Avoin oppiminen on käynyt läpi suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suljettujen oppimisympäristöjen rinnalle on tullut enemmän avoimeen lähdekoodiin ja yhteiskehittämiseen perustuvia ohjelmistoja. Ympäristöjen hajanaisuus ja puutteelliset julkisuusasetukset kuitenkin luovat myös haasteita muun muassa jakamisen ja design-avoimuuden näkökulmasta.
Avoimesti tieteestä! -podcastin erikoisjaksossa pohditaan oppimisen avoimuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. Ilmari Jauhiaisen vieraana on vuonna 2020 kansallisen avoimen tieteen palkinnon saanut teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen yliopistonlehtori (OY) Jari Laru.
9.3. Anna Lindfors: Oppimista tasa-arvoistamassa (Avointen oppimateriaalien kirjasto, CSC, oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajiston jäsen) | Tekstivastine (PDF)
Oppimateriaalien avaaminen tukee opetuksen yhdenvertaisuutta ja jatkuvaa oppimista etenkin näin korona-aikana. Yhteiskunta, ihmiset ja opetus ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon eivätkä kirjaston kirjat välttämättä ole enää saavutettavia. Sekä oppijat että opettajat hyötyvät avoimista oppimateriaaleista, joten on koko ajan olennaisempaa, että niitä on helposti saatavilla.
Henriikka Mustajoen kanssa avoimista oppimateriaaleista ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) keskustelemassa on kirjaston vetäjä Anna Lindfors. Lindfors toimii myös projektipäällikkönä CSC:llä ja on aktiivisesti mukana avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä.
16.3. Tarmo Toikkanen: Tätä saa muutkin käyttää (Open Knowledge Finland, Creative Commons Suomi, oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajiston jäsen) | Tekstivastine (PDF)
Avoin lisensointi mahdollistaa tutkitun tiedon sekä aineistojen paremman jakamisen, laadun arvioinnin ja jatkojalostamisen. Voidaankin puhua niin sanotusta tiedon valtamerestä – yhteismaasta, jota kaikki voivat hyödyntää ja käyttää.
Avoimesta lisensoinnista Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Open Knowledge Finlandin (okf.fi) toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen. Lisätietoa Creative Commons- eli CC-lisensseistä löytyy suomeksi osoitteessa creativecommons.fi tai englanniksi osoitteessa creativecommons.org.
23.3. Mari Riipinen: Palvelut lähellä tutkijaa (TY, toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)
Suhtautuminen avoimeen tieteeseen vaihtelee tiedeyhteisön sisällä suuresti. Toiset ovat palolla mukana edistämässä avoimuutta, toiset taas pitävät sitä ylhäältä tulevana rasitteena tai suoranaisena kirosanana. Kansalliset ja organisaatiotason linjaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sellaisenaan johda muutoksiin toimintakulttuurissa, ellei muutoskohteita nähdä tärkeinä myös tutkijan tasolla. Tutkijoille suunnattujen palveluiden tuleekin olla lähellä ja vastata hetken tarpeisiin.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen luonteesta, vaikuttavuudesta ja tutkijan arjesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen. Riipinen toimii myös toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
30.3. Timo Vilén: Hintalappuja vuositasolla (Kansalliskirjasto, tutkimusjulkaisujen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)
Jos avoimen julkaisemisen kustannuksiin liittyvät kysymykset olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Kokonaiskustannusten seurannassa on riittänyt ratkottavia haasteita, joten seurannan kansallisella kehittämisellä tähdätään läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseen. Päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mihin rahaa käytetään ja millaista avoimuutta sillä saavutetaan.
Avoimen julkaisemisen kustannuksista ja niiden seurannasta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on FinELibin tietoasiantuntija Timo Vilén Kansalliskirjastosta. Vilén toimii myös avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
6.4. Susanna Nykyri: Panostetaan asiantuntijuuteen (TAU, tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)
Kaupalliset toimijat hallitsevat tieteellisen julkaisemisen kenttää, vaikka julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla lähtökohtaisesti avointa ja saavutettavaa. Avoin julkaiseminen on tärkeä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden mahdollistaja. Avoimuuden toteuttamisen tavat ja kustannusrakenne kuitenkin vaativat vielä keskustelua ja kehittämistä.
Avoimesti tieteestä! -podcastin pilottikauden päätösjaksossa puhutaan tutkimusjulkaisuiden avoimuudesta ja hinnasta. Henriikka Mustajoen vieraana on Tampereen yliopiston kirjaston avoimen tieteen palveluiden päällikkö ja aineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Susanna Nykyri.
