Avoimesti tieteestä! -podcast

Podcastissa pääsevät ääneen avoimen tieteen edistäjät niin ruohonjuuritason tutkimuksessa ja opetuksessa kuin hallinnon ja päätöksenteon kentillä. Uusin jakso ilmestyi 6.4.: Susanna Nykyri – Panostetaan asiantuntijuuteen.

 

Avoimesti tieteestä! -podcast-sarja on osa Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.

Kevät 2021

Kevään 2021 podcast-jaksoissa haastateltavat kertovat, mikä heitä inspiroi avoimessa tieteessä.

Jaakko Asparan kuva.

24.2. Jaakko Aspara: Yhteisvoimin ja yhteistuumin (Neoma Business School, kansallisen avoimen tieteen ohjausryhmän puheenjohtaja 2019-2020) | Tekstivastine (PDF)

Suomessa on hyvät lähtökohdat avoimen tieteen edistämiselle eri tasojen keskinäisessä yhteistyössä. Kansallisen tason julistus ja linjaukset peräänkuuluttavat sitoutumista yhteisiin strategisiin tavoitteisiin, mutta linjaukset eivät sulaudu osaksi arjen käytäntöjä vain toivomalla. Tarvitaan myös laaja-alaista organisaatio- ja toimintakulttuurin muutosta ja seurantaa.

Ensimmäisessä Avoimesti tieteestä! -podcastin jaksossa Henriikka Mustajoen kanssa tieteen avoimuuden eteen tehdystä linjaustyöstä keskustelemassa on ensimmäisen Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen ohjausryhmän (2019–2020) puheenjohtaja Jaakko Aspara. Tällä hetkellä Aspara toimii Ranskassa NEOMA-kauppakorkeakoulun tohtoriohjelman dekaanina ja professorina.

Jari Larun kuva.

2.3. Jari Laru: Kuoppaista tietä (OY, kansallinen avoimen tieteen palkinto 2020) | Tekstivastine (PDF)

Avoin oppiminen on käynyt läpi suuria muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suljettujen oppimisympäristöjen rinnalle on tullut enemmän avoimeen lähdekoodiin ja yhteiskehittämiseen perustuvia ohjelmistoja. Ympäristöjen hajanaisuus ja puutteelliset julkisuusasetukset kuitenkin luovat myös haasteita muun muassa jakamisen ja design-avoimuuden näkökulmasta.

Avoimesti tieteestä! -podcastin erikoisjaksossa pohditaan oppimisen avoimuuden mahdollisuuksia ja haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä. Ilmari Jauhiaisen vieraana on vuonna 2020 kansallisen avoimen tieteen palkinnon saanut teknologiatuetun oppimisen ja opettamisen yliopistonlehtori (OY) Jari Laru.

Anna Lindforsin kuva.

9.3. Anna Lindfors: Oppimista tasa-arvoistamassa (Avointen oppimateriaalien kirjasto, CSC, oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajiston jäsen) | Tekstivastine (PDF)

Oppimateriaalien avaaminen tukee opetuksen yhdenvertaisuutta ja jatkuvaa oppimista etenkin näin korona-aikana. Yhteiskunta, ihmiset ja opetus ovat siirtyneet voimakkaasti verkkoon eivätkä kirjaston kirjat välttämättä ole enää saavutettavia. Sekä oppijat että opettajat hyötyvät avoimista oppimateriaaleista, joten on koko ajan olennaisempaa, että niitä on helposti saatavilla.

Henriikka Mustajoen kanssa avoimista oppimateriaaleista ja Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) keskustelemassa on kirjaston vetäjä Anna Lindfors. Lindfors toimii myös projektipäällikkönä CSC:llä ja on aktiivisesti mukana avoimen tieteen asiantuntijaryhmissä.

Tarmo Toikkasen kuva.

16.3. Tarmo Toikkanen: Tätä saa muutkin käyttää (Open Knowledge Finland, Creative Commons Suomi, oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajiston jäsen) | Tekstivastine (PDF)

Avoin lisensointi mahdollistaa tutkitun tiedon sekä aineistojen paremman jakamisen, laadun arvioinnin ja jatkojalostamisen. Voidaankin puhua niin sanotusta tiedon valtamerestä – yhteismaasta, jota kaikki voivat hyödyntää ja käyttää.

Avoimesta lisensoinnista Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Open Knowledge Finlandin (okf.fi) toiminnanjohtaja Tarmo Toikkanen. Lisätietoa Creative Commons- eli CC-lisensseistä löytyy suomeksi osoitteessa creativecommons.fi tai englanniksi osoitteessa creativecommons.org.

Mari Riipisen kuva.

23.3. Mari Riipinen: Palvelut lähellä tutkijaa (TY, toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)

Suhtautuminen avoimeen tieteeseen vaihtelee tiedeyhteisön sisällä suuresti. Toiset ovat palolla mukana edistämässä avoimuutta, toiset taas pitävät sitä ylhäältä tulevana rasitteena tai suoranaisena kirosanana. Kansalliset ja organisaatiotason linjaukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät sellaisenaan johda muutoksiin toimintakulttuurissa, ellei muutoskohteita nähdä tärkeinä myös tutkijan tasolla. Tutkijoille suunnattujen palveluiden tuleekin olla lähellä ja vastata hetken tarpeisiin.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen luonteesta, vaikuttavuudesta ja tutkijan arjesta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on Turun yliopiston Tutkimusedellytykset-yksikön päällikkö Mari Riipinen. Riipinen toimii myös toimintakulttuurin avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Timo Vilénin kuva.

30.3. Timo Vilén: Hintalappuja vuositasolla (Kansalliskirjasto, tutkimusjulkaisujen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)

Jos avoimen julkaisemisen kustannuksiin liittyvät kysymykset olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Kokonaiskustannusten seurannassa on riittänyt ratkottavia haasteita, joten seurannan kansallisella kehittämisellä tähdätään läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseen. Päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnittelun kannalta on tärkeää tietää, mihin rahaa käytetään ja millaista avoimuutta sillä saavutetaan.

Avoimen julkaisemisen kustannuksista ja niiden seurannasta Henriikka Mustajoen kanssa keskustelemassa on FinELibin tietoasiantuntija Timo Vilén Kansalliskirjastosta. Vilén toimii myös avoimen julkaisemisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.

Susanna Nykyrin kuva.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

6.4. Susanna Nykyri: Panostetaan asiantuntijuuteen (TAU, tutkimusaineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja) | Tekstivastine (PDF)

Kaupalliset toimijat hallitsevat tieteellisen julkaisemisen kenttää, vaikka julkisin varoin tuotetun tutkimuksen tulisi olla lähtökohtaisesti avointa ja saavutettavaa. Avoin julkaiseminen on tärkeä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuuden mahdollistaja. Avoimuuden toteuttamisen tavat ja kustannusrakenne kuitenkin vaativat vielä keskustelua ja kehittämistä.

Avoimesti tieteestä! -podcastin pilottikauden päätösjaksossa puhutaan tutkimusjulkaisuiden avoimuudesta ja hinnasta. Henriikka Mustajoen vieraana on Tampereen yliopiston kirjaston avoimen tieteen palveluiden päällikkö ja aineistojen avoimuuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Susanna Nykyri.