Think Open -blogi kertoi puolivuotiskatsauksessaan viimeisimmät uutiset avoimuuden saralla. Nyt käännämme katseen tulevaisuuteen.
Kevät 2020 merkitsi Think Open -blogin perinteeksi muodostuneen puolivuotiskatsauksen perusteella paljon tieteen ja tutkimuksen avoimuudelle: koronapandemia vauhditti avoimen tieteen edistämistä ja uusia linjanvetoja nähtiin niin kansallisen koordinaation kuin Plan S:n puolella. Ajan kierron kääntyessä kohti loppuvuotta ei avoimen tieteen edistämisessä ole syytä tehdä äkkipysäystä, vaan suunnitella uusia virstanpylväitä matkan varrelle.
Mikä kannustaa avoimuuteen?
Avoimen tieteen koordinaatio jatkaa edelleen linjaustyötä. Koordinaation linjausaikatauluun on jo kirjattu ylös tutkimusjulkaisujen, tutkimusaineistojen ja oppimisen avoimuuden toisten osalinjausten suunnittelun aloittaminen. Tulevien osalinjausten tarkempina aiheina ovat tutkimusjulkaisujen avoimuudessa kokooma- ja yksittäisteokset, tutkimusaineistojen avoimuudessa tutkimusmenetelmät ja oppimisen avoimuudessa avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt.
Täysin uusi avaus on avoimen toimintakulttuurin linjaus, jonka suunnittelutyö on jo alkanut. Uusi linjaus käsittelee koko tieteen ja tutkimuksen avoimuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä: miten tutkimuksen ja tieteen avoimuuteen kannustetaan ja mitä avoimuuden edistäminen vaatii palveluilta? Linjauksen on arvioitu tulevan kommentoinnille 2021 helmikuussa.
Avoimuuden juridiikka
Oletko koskaan avoimen tieteen asioita miettiessäsi joutunut pohtimaan monimutkaisia juridisia kysymyksiä? Avoimen tieteen koordinaatio on rakentamassa toimintamallia, jossa yhteisesti tunnistetaan keskeisiä avoimeen tieteeseen liittyviä juridisia haasteita ja hyödynnetään koko tutkimusyhteisön lakiosaamista niiden ratkaisemisessa.
Ensimmäisenä kokeiluna Avoimen tieteen koordinaatio järjestää lokakuun alussa erityisesti lakiasiantuntijoille suunnatun etätyöpajan, jossa pohditaan tutkimusdatan tekijyyttä. Miten tutkimusdatan tekijyys määritellään ja miten siitä ilmoitetaan? Onko tutkimusdatalla aina tekijää? Entä mitä oikeuksia tekijyys antaa ja miten muut mahdolliset sitoumukset vaikuttavat niihin?
Miten avoimuutta seurataan?
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) seurasi 2015-2019 avoimen tieteen kypsyystasoselvityksessä, miten suomalaisen tutkimusyhteisön eri toimijat huomioivat ja tukivat avointa tiedettä ja tutkimusta. Nyt aika on OKM:n kannalta jo kypsä sille, että tutkimusyhteisö jatkaa avoimen tieteen ja tutkimuksen seurantaa itsenäisesti, koko tutkimusyhteisön yhteistyönä.
Seurannan suunnittelua varten Avoimen tieteen kansallinen ohjausryhmä on asettanut työryhmän, jossa ovat edustettuna tutkimusyhteisön keskeisiä toimijoita. Seurannan ensimmäinen versio saadaan kommentoinnille keväällä 2021.
Avoimuutta rajojen yli
Avointa tiedettä ja tutkimusta ei edistetä vain Suomessa. Merkittävimpiä kansainvälisiä hankkeita tällä saralla on UNESCOn aloittama työ oman avoimen tieteen suosituksensa laatimiseksi. Suosituksen ensimmäinen luonnosversio on avattu UNESCOn jäsenvaltioiden kommentoitavaksi. Suomen osalta kommentin kokoamiseen on valtuutettu Avoimen tieteen koordinaatio.
Kuva: Unsplash, Lindsay Henwood
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
